Syöttäisinkö takaisin maalivahdille vai vetäisinkö hätäpurkupallon…
”Näin amatööriseuraajana kysyn ihan vilpittömin mielin, että mikä maalivahdin ja puolustajien välisen neppailun tarkoitus on? Siis mikä on siitä joukkueelle saatava hyöty?”
Erittäin hyvä kysymys!
Sosiaalisen median keskustelupalstalla esitettiin aiheellinen kysymys. Jo muutaman vuoden on ollut käytössä sääntöuudistus, joka mahdollistaa pallollisen joukkueen pelaajien sijoittumisen omalle rangaistusalueelle, kun pallo laitetaan maalipotkuna peliin.
Yleensä maalivahti tekee avauksen syöttämällä lähimmälle pelaajalle. Sen jälkeen alkaa palloralli, jossa palloa liikutellaan puolustajien ja maalivahdin välillä vastustajan pyrkiessä riistämään pelivälineen.
Uhkarohkealta oman maalin tuntumassa tapahtuva pallon siirtely (kannattajien mukaan pimputtelu, neppailu) päättyy usein maalivahdin osoitteettomaan hätäpotkuun kauas keskialueelle tai sivurajan yli. Pahimmassa tapauksessa vastustaja riistää pallon ja tekee helpon maalin.
Hyvä maalivahti pystyy toimittamaan pallon kauas vastustajan kenttäpuoliskolle ja saamaan samalla paineen vastustajan puolustusalueelle. Ainakin riski siihen, että vastustaja tekisi silloin maalin on pieni.
Kysytään kyseisestä taktiikasta asiantuntijalta. Entinen pääsarjatason maalivahti, maalivahtikouluttaja ja nykyinen InterAction-päällikkö Jani Meriläinen on seurannut jalkapalloa aitiopaikalta vuosikymmenien ajan.
Mitä hyötyä uhkarohkealta vaikuttava maalipotku tuo omalle joukkueelle?
– Valmennustermein vastaus kuuluu näin: Se joukkue, joka pystyy pitämään pallonhallinnan itsellään, saavuttaa sarjassa parempaa menestystä. Sitten on se ”mutta”. Onhan lyhyellä avaaminen usein uhkarohkean näköistä. Jos on hyvä maalivahti jalalla, kuten Henrik Moisander, hän antaa vaikeitakin syöttöjä, jotka näyttävät helpoilta. Moisander luki tilanteet niin hyvin, että hän ei antanut tyhmiä syöttöjä eli hän pelasi riskittömästi.
Miksi entisaikojen tapa, pitkä avaus, on nykyjalkapallossa harvinaista, vaikka sen tuoma hyöty amatöörikatsojan silmissä on suurempi kuin puolustajien ja maalivahdin välinen riskialtis sekä perin tylsältä vaikuttava neppailu?
– Lyhyttä pelaamalla saadaan vastustaja pelaamaan lähelle omaa maalia. Se antaa tilaa jossain muussa osassa kenttää. Maalivahti voi lyhyelläkin vauhdilla toimittaa pallon sinne.
– Itse kuitenkin kaipaa pelin avaamiseen monipuolisuutta eikä ainoastaan lyhyttä. Jos vastustajalla on puolustuslinja puolessa kentässä ja on selkeästi yksi vastaan yksi tilanteita, niin kyllä minä vetäisisin pallon vastustajan puolustuslinjan taakse ja seuraisin, kumpi pallon voittaa, puolustaja vai hyökkääjä. Kun välillä laittaa pitkän pallon, se pitää myös vastustajan varpaisillaan. Silloin se helpottaisi lyhyelläkin avaamista.
Pallotaitava FC Barcelona alkoi suosia niin sanottua lyhyttä kulmaa. Ilmiö siirtyi huippusarjoista Suomen alasarjoihin asti. Kun taitotaso ei ole sama kuin Euroopan pääsarjoissa, lyhyenä annettu kulma tyrehtyy alasarjoissa usein ilman konkreettista maalipaikkaa.
Mitä etua lyhyellä kulmalla haetaan?
– FC Barcelonaa käytetään usein esimerkkinä. Mallia voidaan ottaa Espanjasta, mutta vitosdivarin pelaajat ovat aina vitosdivarin pelaajia. Lyhyellä kulmalla päästään lähemmäksi keskittämään ja ehkä saadaan vastustajan pelaajia liikkeelle. Lyhyessä kulmassa on haettu myös samanlaisia ratkaisuja kuin futsalissa.
Miten näet tulevaisuuden, eli palataanko pitkiin avauksiin?
– Jos Barcelonan maalivahti Marc–Andre ter Stegen kokee, että hän pystyy joka kerta pitkällä avauksella auttamaan pelaajaa yksin läpi, niin hän tekee sen. Syy miksi Manchester City halusi Edersonin maaliin, oli se, kun hänellä on taito avata pitkillä. Suomessa pelataan nykyisin enemmän espanjalaisittain kuin Espanjassa, jossa avaaminen on suoraviivaisempaa ja riskittömämpää.
– Kun viimeksi Suomessa oli 20-vuotiaiden EM-kisat, analysoitiin joukkueiden maalivahtipelaamista. Seitsemän joukkuetta kahdeksasta ei ottanut avauksissa minkäänlaista riskiä. Suomi oli tässä poikkeuksellinen avaten muita maita rohkeammin.
On riskiavaamisesta ollut kansainvälistä hyötyäkin.
– Suomalainen tapa pelata rohkeasti avauksissa on nostanut suomalaisten maalivahtien arvoa muualla. Kaikki pystyy vetämään pitkää palloa, mutta kun maalivahti todistaa osaavansa pelata jalallakin, se mahdollistaa muita asioita paljon paremmin. Muualla ollaankin kiinnostuneita siitä, miten Suomessa valmennetaan maalivahteja.
