VARSINAIS-SUOMI / UTÖ – Kalsea armeijan yhteysalus rantautui aikoinaan Utön rantalaituriin. Helmikuinen pakkasviima toivotti varusmiehet tervetulleiksi karulle Utön kalliosaarelle.
Toista on nyt! On keskikesän hellepäivä. Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Hyvin varustellun yhteysaluksen suunta on ulkosaariston Utö. Paljon on muuttunut. Puolustusvoimat on siirtynyt pois saarelta. Tyly kasarmi on muuttunut mukavaksi hotelliksi.
Merimatka Turusta Utöhön kestää viisi tuntia. Sisäsaariston maisemat muuttuvat vähitellen ulkosaariston puuttomiin luotoihin. Utö sijaitsee ulapan äärellä Saaristomerellä paikassa, josta vuosisatojen aikana laivat ovat kulkeneet kohti Suomen rannikkokaupunkeja. Oiva sijainti tuloväylän porttina on tehnyt Utön historiasta värikkään.
Utö poikkeaa muista Saaristomeren saarista. Armeijan 100 vuotta kestänyt läsnäolo on vaikuttanut muun muassa saaren arkkitehtuuriin. Osa taloista on venäläisten sotilaiden ensimmäisen maailmansodan aikana rakentamia. 1970-luvulla valmistui moderni kasarmialue saaren pohjoispäähän.
Armeijan myötä Utö sai paremmat tiet, kunnallistekniikan ja ”katuvalaistuksen”. 2000-luvulla puhalsivat kuitenkin muutoksen tuulet. Linnakkeen toiminta ajettiin alas. Viimeinen lipunlasku tapahtui joulukuussa vuonna 2005. Sotilaiden lähdettyä jäljelle jäi autiotaloja ja tyhjä kasarmi.
Aktiiviset utöläiset eivät antaneet periksi. Tyhjiksi jääneisiin taloihin saatiin uudet asukkaat ja kouluun lisää oppilaita. Kasarmialue muuttui matkailukäyttöön vuonna 2007. Rakennukset kunnostettiin majoitus- ja ravintolapalveluja varten. Utön karuun luontoon sopivan kasarmin betonipintainen ulkopinta säilytettiin entisellään.
Monelle Utön asukkaalle armeijan poistuminen oli shokki. Samalla lähti päiväkoti ja terveydenhoitokin. Ympärivuotisesti avoinna olleen kaupan tulevaisuus vaikutti synkältä. Muutos antoi kuitenkin mahdollisuuden matkailun kehittämiseen. Utössä on nyt nelisenkymmentä vakituista asukasta. Kesällä määrä kasvaa.
Lisääntynyt matkailu karulla saarella synnyttää helposti myös ongelmia. Utö on elävä kylä, jossa eletään normaalia arkea. Matkailijan ei pidä liikkua asukkaiden pihoissa ja yksityisillä laitureilla. Pesiville linnuillekin pitää taata oma rauha. Utössä on liikennemerkki, jota ei muualla Suomessa ole. Merkki varoittaa rupisammakoista. Ne ovat olennainen osa Utön luontoa.
Bönehuset on Utön toinen kirkko majakkakirkon lisäksi. Bönehuset rakennettiin, koska huonojalkaisilla saarelaisilla ei ollut mahdollisuutta nousta rappusia pitkin majakkakirkkoon. Bönehusetin erikoisuus on kymmenjalkainen kynttelikkö, joka symboloi Park Victoryn haaksirikon uhreja.
Utön väylä on ollut vuosisatojen tärkeä tuloväylä Suomeen. Vilkas meriliikenne on aiheuttanut vuosien saatossa lukuisia haaksirikkoja Utön lähivesillä. Suurin on ollut matkustajalaiva Estonian onnettomuus vuonna 1994. Muita tunnettuja haaksirikkoutuneita aluksia ovat Laura (1922), Draken (1929) ja Park Victory (1947).
Saaren eteläosassa niityn keskellä on Utön hautausmaa. Hautoja on vielä vähän, sillä hautausmaa otettiin käyttöön vasta vuonna 1962. Sitä ennen utöläiset haudattiin Jurmon saarelle. Utön hautausmaan hiekka on tuotu tänne muualta.
Vaikka ulkosaaristossa ollaan, suomen kieltä kuulee enemmän kuin ruotsin kieltä. Osittain se johtuu varuskunnan pitkäaikaisesta läsnäolosta. Utön muutaman oppilaan alakoulukin on ollut suomenkielinen. Useimmat paikalliset asukkaat ovat kaksikielisiä.
Eri puolilla saarta näkee pitkänmallisia kiviröykkiöitä. Ne ovat syntyneet jääkauden aikana. Niin sanottu Salpausselkä III:n alkaa Utöstä. Muiden saarten tavoin Utönkin käärmekanta on runsas. Luonnossa liikkuessa kannattaa katsoa, mihin astuu. Paikalliset asukkaat pitävät ulko-ovet suljettuina, sillä toisinaan käärmeet luikertelevat sisätiloihin.
Lintuharrastajat saapuvat saarelle varsinaisen turistikauden ulkopuolella, keväällä ja syksyllä. Hyvät kulkuyhteydet houkuttelevat bongareita runsaasti paikalle. Lintuihmisten tulee myös huomioida saaren herkkä luonto ja asukkaiden yksityisyys.
Utö on ollut luotsipaikkana jo 1700-luvulta lähtien. Ammatti siirtyi aikoinaan isältä pojalle. Nykyinen majakan vieressä seisova keltainen luotsiasema on vuodelta 1958. Saaren päälaiturissa näkee luotsilaitoksen värikkäitä kuttereita.
Utön maamerkki, korkean kallion päälle rakennettu punavalkoraitainen majakka on saaren symboli. Utön ensimmäinen majakka vuodelta 1753 oli Suomen ensimmäinen. Se tuhoutui Suomen sodassa vuonna 1809. Nykyinen majakka rakennettiin vuonna 1814. Rakennuksen sisätiloihin voi tutustua oppaan johdolla. Majakan sisätiloissa sijaitseva kirkko on mahdollisesti ainoa maailmassa.
Vielä muutamia vuosia sitten merikotka oli Saaristomerellä harvinainen näky. Ruokinnan ja rauhoittamisen ansiosta kanta on elpynyt. Utön retken aikana voi tehdä useitakin havaintoja komeasta merilinnusta. Monien saarelaisten mielestä merikotkakanta alkaa olla jo liiankin suuri.
Utö on Suomen eteläisin asuttu saari, noin 88 kilometriä Turusta lounaaseen. Saari sijaitsee Saaristomerellä aivan ulapan tuntumassa. Utöstä eteenpäin ei ole enää kuin muutamia yksittäisiä luotoja.
Vaikka puolustusvoimat on poistunut Utöstä, on osa saaresta yhä armeijan käytössä. Näillä alueilla liikkuminen on yhä kielletty.
Saaren vanhin rakennus Stenhuset oli alun perin majakkavartijoiden asunto. Nyt se toimii kotiseutumuseona. Näyttely kertoo saartelaisten elämästä läpi vuosisatojen.
Ilman omaa venettä Utön saarelle pääsee ympärivuotisesti yhteysaluksella. Se lähtee Utöhön Nauvon Pärnäisten satamasta: Saaristotie 5861, Pärnäinen. Yhdensuuntainen matka kestää sääolosuhteista ja välipysähdyksistä (Berghamn, Nötö, Aspö, Jurmo) riippuen 4-5 tuntia. Matka on maksuton. Aikataulut. Lisätietoja täältä.
Utöhön pääsee m/s Aspö:llä kesäaikaan Turusta Martinsillan pielestä.
MAJAKKASAARI UTÖ
