Nousiaisten Ryhti perustettiin 2000-luvun alkuvuosina. Kesti liki parikymmentä vuotta ennen kuin seura sai omaan kuntaan asianmukaiset olosuhteet. Odotus palkittiin, sillä Nouste Areena tarjoaa nyt laadukkaat olosuhteet seuratoiminnan kehittämiselle.
Vuosikymmeniä sitten pienessä Nousiaisten kunnassa koulupojat innostuivat uudesta trendilajista. Elettiin 1990-lukua. Oma salibandyseurakin piti perustaa, vaikka kunnassa oli siihen aikaan lajiharjoittelulle surkeat olosuhteet.
Virallisesta salibandyottelusta oikeassa kaukalossa ei osattu Nousiaisissa silloin edes haaveilla.
Nuorten poikien innostus salibandyyn oli niin kova, että harjoittelu koulun pienessä liikuntasalissa puolapuiden seassa ei suuremmin häirinnyt. Turku oli kuitenkin lähellä ja sieltä löytyi tarvittaessa kunnon peliareenat.
– Harjoittelimme useamman vuoden Nousiaisten Nummen koulun pienessä liikuntasalissa. Salibandyliiton turnausottelut pelattiin muualla, eihän alasarjoissa muutenkaan ole varsinaisia kotipelejä. Kun oli meidän vuoro järjestää turnaus, niin veimme ottelut esimerkiksi Turkuun Sport Gardenille, kertoo Tommi Varjonen, seuran puuhamies, joka oli itse aikoinaan perustamassa paikallista salibandyseuraa.
Nousiaisten Ryhti perustettiin virallisesti 2000-luvun alkuvuosina. Vaikka samanaikaisesti Suomeen syntyi lukuisa määrä NHL:stä apinoituja salibandyseuroja, Nousiaisissa päädyttiin perinteiseen suomalaiseen nimeen. Nousiaisissa oltiin ja ollaan yhä edelleen ylpeitä omista juuristaan.
– Meillä oli tiivis samanikäisten kaveriporukka. Eräs meistä ehdotti Ryhti-nimeä ja sitä pidettiin heti hyvänä. Ulkomaalainen nimi ei ollut meidän juttu silloin eikä ole nytkään.
Moni salibandyn alkuaikojen seuroista on kuopattu aikoja sitten, osin siksi, kun vastaan tulivat olosuhteisiin liittyvät realiteetit. Koulujen liikuntasalit olivat auttamatta liian ahtaita virallisiin otteluihin. Nousiaisissa kesti liki parikymmentä vuotta, kunnes kuntaan nousi asianmukainen liikuntahalli. On melkoinen saavutus Ryhdiltä pysyä hengissä pari vuosikymmentä ilman omaa kotikenttää. Moni seura olisi luovuttanut.
Onkin pakko kysyä, onko lopettaminen ollut lähellä?
– Kun piti varata harjoitteluvuoroja muualta, rahantarve tuli aina vastaan. Ajokilometrejäkin kertyi. Silti lopettaminen ei ainakaan itselläni käynyt mielessä, sen verran vahva side on Nousiaisten Ryhtiin. Onneksi seuratoiminnassa on ollut mukana muitakin samanhenkisiä.
Odotus palkittiin, mutta pitkään kuitenkin kesti ennen kuin Nouste Areenaksi nimetty halli saatiin valmiiksi. Tahtotila hallin rakentamiselle oli ollut jo vuosien ajan kunnassa vahva. Kun halli lopulta valmistui, siitä tuli hyvä. Nouste Areena tehtiin vain palloilua varten. Uuteen halliin ei haluttu puolapuita ja rekkitelineitä. Lattiamateriaalistakaan ei tarvinnut Nousiaisissa vääntää kättä.
– Ryhti ei seurana ollut hankkeessa mukana muuten kuin olemalla konsulttiapuna salibandyn osalta. Hallihan ei ole vain ryhtiläisten käytössä, vaan se on tarkoitettu kaikille kuntalaisille. Koen, että Nouste Areenasta tuli kunnalle uusi vetovoimatekijä.
Ryhtiläiset aloittivat aikoinaan alimmalta sarjatasolta, mutta nousivat vähitellen ylöspäin.
– Aloitimme muistaakseni 6. divisioonasta. Nousimme ylöspäin, mutta välillä olemme tulleet takaisinkin. On ollut ylä- ja alamäkiä. Nyt miesten edustusjoukkue pelaa 2. divisioonassa.
Nouste Areenan tulo mahdollistaa seuratoiminnan laajentamisen. Ryhdillä on miesten edustusjoukkueen lisäksi 3. divisioonassa pelaava miesten kakkosjoukkue. Seuran naiset pelaavat 4. divisioonassa ja lisäksi toiminnassa on mukana 2010 syntyneet pojat.
Nousiaisissa on kaksi muutakin seuraa, mutta ne ovat erikoistuneet yleisurheiluun, suunnistukseen ja hiihtoon. Toista palloiluseuraa ei kunnassa ole. Vaikka tilanne harrastajien suhteen on nyt hyvä, Varjonen tiedostaa, että nuoremmat ikäluokat ovat vuosi vuodelta pienempiä.
– Sijaitsemme Mynämäen ja Maskun välissä, joten voisimme tehdä paljonkin yhteistyötä. Tämä mahdollistaisi sen, että kaikki pääsisivät harrastamaan. Itseäni ei häiritsisi, jos eri alueen seurojen ryhmiä voitaisiin yhdistää. Yhteistyö seurojen välillä onkin lisääntynyt, mutta voisi lisääntyä enemmänkin. Seurakulttuuri on muuttunut parempaan suuntaan. Nykypelaajista monet ovat kavereita keskenään. Täällä Länsirannikolla kaikki pelaajat tuntevat toisensa.
Varjonen toimii miesten edustusjoukkueen valmentajana. Uuden hallin ja moottoritien vaikutus näkyy. Turusta ajaa Nousiaisiin runsaassa vartissa. Edustusjoukkueen perheelliset turkulaispelaajat arvostavat, kun ajoaika on lyhyt. Ryhti onkin saanut mukaan kokeneita pelimiehiä, joista osalla on kokemusta aina liigatasolta asti.
– Saamme hyvin salivuoroja. Enää ei tarvitse ottaa lepakkovuoroja Turusta. Hinnatkin ovat edullisempia kuin yksityisissä halleissa. Kun harjoittelemme pari kertaa viikossa, siihen on perheellisenkin helppo sitoutua.
Uuden hallin myötä tulevaisuus näyttää Nousiaisissa hyvältä. Suomisarja kuulostaa sopivalta tavoitteelta. Tällä hetkellä Ryhti johtaa omaa lohkoaan ilman tappioita. Kevät näyttää, pelataanko Nousiaisissa ensi kaudella kiihkeitä paikallisotteluita Suomisarjassa Mynämäen Wirmoa vastaan.
