UUSIMAA / HELSINKI – Aluksi Suomen suurin rakennus ja nykyisin Suomen suurin kulttuurikeskus. Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva entisellä kaapelitehtaalla on takanaan mielenkiintoinen historia ja vielä mielenkiintoisempi nykyisyys sekä tulevaisuus. Kaapelitehdas on hyvä esimerkki siitä, miten rakennusta ei ole pakko purkaa tehdastoiminnan päätyttyä. Se voidaan ottaa kunnostettuna uusiokäyttöön.
Tehdaskiinteistön rakentaminen aloitettiin vuonna 1939. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvist. Sotavuosina aloitettu ja lopullisesti vuonna 1952 valmistunut U-muotoinen rakennus tuli tarpeeseen. Lennätin-, sähkö- ja puhelinkaapeleiden yleistyessä niiden valmistus aloitettiin myös Suomessa. Kaapelitehtaalla valmistettiin myös osa sotakorvauksista, joita Suomen oli toimitettava Neuvostoliitolle. Suomen Kaapelitehtaasta tuli kansainvälisestikin merkittävä yritys.
Suomen Kaapelitehdas fuusioitui 1960-luvun lopulla Nokia-yhtymään. Kaapelitehtaalle perustettiin elektroniikkaosasto ja laskentakeskus, johon tilattiin Suomen ensimmäiset suurtietokoneet. 1970-luvun lopulla Nokia ja Salora perustivat Mobira-yhtiön, joka alkoi kehittää NMT-tekniikkaa. 1990-luvun lopulla Nokia luopui toiminnasta kaapelitehtaassa ja vanha teollisuuskiinteistö jouti purettavaksi.
Kalkkihiekkatiilestä rakennettu tehdaskiinteistö sijaitsi alun perin syrjässä kantakaupungin ulkopuolella. Aikoinaan koko alue oli syrjäinen kalliosaari. Helsingin kaupungin 1960-luvun kaavasuunnitelmien periaatteena oli teollisuuden siirtäminen kantakaupungin ulkopuolelle. Ruoholahti alkoi vähitellen muuttua kaupunkilaisten asuinalueeksi. Rinnalle nousi moderneja liikerakennuksia.
Tyhjäksi jääneeseen kaapelitehtaan tiloihin muutti taiteilijoita, jotka kunnostivat teollisuushalleista itselleen työskentelytiloja. Pro Kaapeli -yhdistys perustettiin puolustamaan kaapelitehtaalle syntynyttä monipuolista kulttuuri- ja liiketoimintaa. Rakennus välttyi suojelupäätöksen myötä purkamiselta ja se muuttui suureksi kulttuurikeskukseksi.
Nykyisin entisen kaapelitehtaan tiloissa toimii kolme museota, ravintola Hima & Sali, radiokanavia, lukuisia gallerioita, tanssiteattereita, useita kuvataiteilijoita, yhtyeitä, yhdistyksiä ja yrityksiä. Kaapelitehdas on satojen ihmisten työpaikka. Rakennuksesta vastaa Helsingin kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Kaapelitehtaan tulot tulevat vuokrista. Niillä ylläpidetään ja korjataan rakennusta.
Viimeisin merkittävä uudistus on Kaapelitehtaan uusi lasilla katettu aula ja pääsisäänkäynti. Siellä kävijöitä palvelee infopiste, lipunmyynti sekä lahjatavaroita myyvä tehtaanmyymälä.
Merkittävin uudistus on kuitenkin vuosia vireillä ollut Tanssi talo -hanke, joka lopullisesti käynnistyi, kun sille myönnettiin 15 miljoonan avustus Jane ja Aatos Erkon säätiön varoista. Avustus myönnettiin Tanssin talon uudisrakennusta varten, joka on nyt valmiina osana alkuperäistä kaapelitehdasta. Myös Helsingin kaupunki ja Suomen valtio osallistuivat kustannuksiin. Tanssin talossa on kaksi salia, joista suurempi Erkko-sali vetää 700 ja toinen pienempi, nykyinen Kaapelitehtaan Pannuhalli 250 henkeä.
Kaapelitehtaan yhteydessä on kolme museota, Valokuvataiteen museo, Teatterimuseo ja Hotelli- ja ravintolamuseo. Ensiksi mainittu on valtakunnallinen erikoismuseo. Sillä on arkistoissaan laajat valokuva- ja esinekokoelmat. Suurelle yleisölle museon anti kohdistuu vaihtuviin näyttelyihin. Tilat jakautuvat yhteen suureen näyttelytilaan ja kahteen pienempään.
Museon alkuperäinen tehtävä oli vaalia ja edistää suomalaista valokuvataidetta, mutta viime vuosien aikana myös ulkomaalaisten valokuvaajien tuotoksia on ollut nähtävänä museon näyttelytiloissa. Museon yhteydessä on kauppa, joka on erikoistunut valokuvausalan kirjoihin. Valokuvataiteen museon ala-aulasta noustaan hissillä Teatterimuseoon ja Hotelli- ja ravintolamuseoon.
SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO
Osoite: Tallberginkatu 1 G, Helsinki (Kaapelitehdas).
LUE MYÖS: Alvar Aallon ateljee on kuuluisan arkkitehdin kohteista eräs suosituimmista
LUE MYÖS: Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma
LUE MYÖS: Arkkitehtuurimuseo sijaitsee komeassa rakennuksessa
LUE MYÖS: Ateneum on Suomen ensimmäinen taidemuseo ja kävijämäärältään maamme suosituin taidemuseo
LUE MYÖS: Designmuseo Helsinki – Suomi tunnetaan maailmalla suunnittelijoista
LUE MYÖS: Diakonissalaitoksen museo on omistettu perustajansa Aurora Karamzinin elämäntyölle
LUE MYÖS: Didrichsenin taidemuseo on paljon muutakin kuin taidemuseo
LUE MYÖS: Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa
LUE MYÖS: Elisan puhelinmuseo on monipuolinen, mutta se on harvoin avoinna
LUE MYÖS: Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita
LUE MYÖS: Helsingin Luonnontieteellinen museo on lapsiperheiden ykkösmesta
LUE MYÖS: Helsingin observatoriosta tuli esikuva monelle muulle tähtitornille
LUE MYÖS: Helsingin taidehalli – Kaija Aarikka saa vierailijalle hymyn huulille
LUE MYÖS: Hesalaisia hemmotellaan – Herttoniemen kartanomuseolla on värikäs historia
LUE MYÖS: Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan
LUE MYÖS: Luksushotelli Kämp on osa Suomen historiaa – Madonnakin on viihtynyt Mannerheimin sviitissä
LUE MYÖS: Hotelli- ja ravintolamuseo tarjoaa nostalgisen aikamatkan läpi vuosikymmenien
LUE MYÖS: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on rauhallisuuden keidas keskellä Helsinkiä
LUE MYÖS: Helsingin palomuseo on lapsiperheen pelastus sadepäivänä
LUE MYÖS: Pelastusarmeijan museo – soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa
LUE MYÖS: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo on eräs Helsingin mielenkiintoisimmista museoista
LUE MYÖS: Päivälehden museo, nykyinen Median museo ja arkisto Merkki, kertoo, miten lehdenteko on mullistunut
LUE MYÖS: Helsingin päärautatieasemasta on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone
LUE MYÖS: Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa
LUE MYÖS: Seurasaaressa on rakennuksia eri puolilta Suomea
LUE MYÖS: Kohutusta Sibelius-monumentista tuli eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä
LUE MYÖS: Suomen kansallismuseon näyttelyt ovat käyneet läpi melkoisen uudistuksen
LUE MYÖS: Pääsy Suomen Pankin Rahamuseoon on ilmainen
LUE MYÖS: Sotamuseon Maneesissa on esillä Suomen koko sotahistoria
LUE MYÖS: Sukellusvene Vesikko – ei ahtaanpaikankammoisille
LUE MYÖS: Suomenlinna-museossa sijaitsee myös linnakkeen infokeskus
LUE MYÖS: Retrohenkinen Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti
LUE MYÖS: Visuaalisesti toteutettu Teatterimuseo laittaa mielikuvituksen liikkeelle
LUE MYÖS: Sinebrychoffien kaupunkipalatsi koostuu tasokkaasta taidemuseosta ja upeasta yksityiskodista
LUE MYÖS: Temppeliaukion kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä – eikä ihme
LUE MYÖS: Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde
LUE MYÖS: Tiedekeskus Heureka on eräs Suomen suosituimmista matkailukohteista
LUE MYÖS: Tullimuseo paljastaa salakuljettajien erikoisimmatkin kikat
LUE MYÖS: Helsingin tuomiokirkosta on tullut pääkaupungin symboli
LUE MYÖS: Uudistettu Urheilumuseo on toteutettu perin nykyaikaisella tavalla
LUE MYÖS: Virkin kotimuseo on piristävä tuulahdus vuosikymmenien takaa
LUE MYÖS: Väestönsuojelumuseo kertoo elävästi Helsingin pommituksista
