POHJANMAA / VAASA – Rakennushan on mitä komein. Hovioikeudenpuistikon ja Kirkkopuistikon kulmauksessa sijaitsee mahtipontinen Suomen Pankin Vaasan konttorin rakennus. Siitä käytetään myös nimeä Ritzin talo, legendaarisen elokuvateatterin mukaan.
Vaasassa syntyneen arkkitehti Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1952. Kyseessä on siis sama arkkitehti, joka oli suunnitellut aikaisemmin Eduskuntatalon Helsinkiin.
Kirkkopuistikon puolella on seinään ikuistettu Emil Filénin korkokuva elinkeinoista, ammateista ja Hovioikeudenpuistikon puolella on Yrjö Rosolan korkokuva sepän ammatista.
Satusetä Zachris Topelius seuraa aitiopaikalta patsaaksi jähmettyneenä.
Erään ulko-oven viereen on kiinnitetty messinkinen kyltti, joka opastaa rakennuksen kellarikerroksen Vaasan Sotaveteraanimuseoon.
Museo aloitti toimintansa vuonna 1991. Harry Schaumans Stiftelse (HSS) luovutti kellaritilat museotoimintaa varten. Tarvittava materiaali on saatu lahjoituksina. Työ on tehty talkoovoimin, jossa on ollut mukana sotaveteraanit ja myöhemmin entiset sotilaspojat. Myös entiset lotat osallistuivat esineistön kunnostustöihin.
Perusnäyttely alkaa vuodesta 1808 autonomian ajasta. Sen jälkeen siirrytään jääkäriliikkeen ja vapaussodan tapahtumiin. Suojeluskunta- ja lotta-aineistoa on runsaasti. Näyttelyn pääkohtia ovat talvi- ja jatkosota aina Lapinsotaa myöten. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on vaihtuvia erikoisnäyttelyitä maamme maanpuolustushistorian kannalta tärkeistä teemoista.
Eräs museon päähenkilöistä on Mannerheim-ristin ritari numero 163 eversti Alpo Marttinen, joka sodan jälkeen jatkoi sotilasuraansa Yhdysvaltain armeijassa. Marttinen muistetaan Suomen yhtenä tunnetuimpana asekätkijänä. ”Marttisten miesten” tehtävänä oli piilottaa aseita ja muita varusteita siltä varalta, että voitaisiin käydä sissisotaa Neuvostoliiton mahdollisesti miehittäessä Suomen.
Eräs museon erikoisuus on rintamamiesten JR61:n komentaja Marttiselle lahjoittama komea puhdetyö, kokonainen kalusto. Siihen kuuluu kirjoituspöytä, tuoli, tupakkapöytä, korkeaselkäinen nojatuoli ja sotakirstu. Marttinen siirrätti kaluston kesäviettopaikalleen, mutta testamenttasi sen sotaveteraaneille. Kalusto löysi myöhemmin paikan Vaasan Sotaveteraanimuseosta.
Suomen sinivalkoinen ristilippu tuli viralliseksi vuonna 1918. Lippua suunnitellut komitea esitti aluksi punakeltaista leijonalippua Suomen lipuksi. Museossa on eräs lippuharvinaisuus: kahden kaskislaisen vapaussoturin hautajaisia varten keväällä 1918 ommeltu Leijonalippu. Punakeltainen lippu on ommeltu käsin lippukomitean ehdotuksen mukaisena.
Sotaveteraanimuseon anti on monipuolinen. Nähtävää on paljon ja rimaa on pidetty korkealla. Näin on myöskin museon perälle rakennetussa aidontuntuisessa korsussa. Vanhasta ladosta saatiin tarvittava seinä- ja kattomateriaali. Korsun esineet ovat aitoja rintamalla korsuoloissa käytössä olleita esineitä.
Eräs mielenkiintoinen ja perin harvinainen yksityiskohta on Suomen sodan aikainen rumpu, joka on monille tuttu Albert Edelfeldtin maalauksesta ”Porilaisten marssi”.
Ennen vierailua kannattaa tutustua Sotaveteraanimuseon informatiivisiin internetsivuihin. Sieltä löytyy paljon yksityiskohtaista tietoa museon perustamisesta ja museon laajasta kokoelmasta.
SOTAVETERAANIMUSEO
Osoite: Kirkkopuistikko 22 A, Vaasa.
LUE MYÖS: Bragengårdenin ulkoilmamuseon erikoisuus on koristeellinen morsiustupa
LUE MYÖS: Hannan tupa on omistettu Västervikin pyykkäreille
LUE MYÖS: Vaasan Merimuseon parasta antia ovat upeat laivojen pienoismallit
LUE MYÖS: Meteoriihi kertoo katastrofista, joka tapahtui vuosimiljoonia sitten
LUE MYÖS: Pohjanmaan museo on monipuolinen – Terranova täydentää tarjonnan
LUE MYÖS: Vaasan työväenmuseo on omistettu Fanny Männistölle ja hänen tunnelmalliselle kodilleen
LUE MYÖS: Vaasan auto- ja moottorimuseo on maamme suurin yksityinen automuseo
LUE MYÖS: Museona toimiva Wasastjernan talo säästyi katastrofilta
LUE MYÖS: Villa Strömsö on oikeasti olemassa – huvilaankin on mahdollista tutustuakin
