Valikko Sulje

Valtolan perheessä piisaa mailoja

Valtolan perheen lapsilta mailapelit luonnistuvat ja menestystäkin on tullut. Isoveli Kalle (vas.) kolkuttelee liigaportteja, pikkusisko Ulla on ikäluokkansa Turun alueen parhaimpia salibandyn ja jalkapallon pelaajia sekä sisarussarjan keskimmäinen, Olli, on TPS:n A-juniorijoukkueen kantavia voimia.

Kiirettä pitää. Isä Antti ja äiti Annele Valtola kiirehtivät hallista toiseen. Niin kuin ovat tehneet jo vuosien ajan. Perheen lapset, Ulla, Olli ja Kalle, ovat harrastaneet mailapelejä lapsesta saakka. Nyt Valtolan perheen mailataiturit ovat tulleet vähitellen tutuiksi turkulaista urheiluelämää seuraaville.

Ei liene epäselvää, mistä Valtolan perheen ruokapöydässä keskustellaan. Mailapelit ovat aina olleet vahvasti mukana perheen arjessa. Kuljeta, kannusta ja kustanna eli vanhempien panostus lastensa urheiluun on realisoitumassa myös menestyksenä.

Isoveli 21-vuotias Kalle pelaa hienoa kauttaan TUTO Hockeyn Mestis-joukkueessa. Kalle on saanut lähes koko syksyn totutella pitämään ottelusta toiseen pistenikkarille tarkoitettua kultaista kypärää. Liigakaukalot odottavat.

Pikkuveli 18-vuotias Olli seuraa isoveljensä jalanjälkiä. Molemmat Valtolan perheen pelimiehet ovat käyneet läpi TPS:n nuoremmat ikäluokat. Olli on nyt TPS:n A-juniorijoukkueen kantavia voimia. Viimeksi paikallisottelussa tutolaisia vastaan Olli ampui komean lämärimaalin tismalleen samalta paikalta, siniviivan tuntumasta, mistä on totuttu näkemään isoveli Kallen tarkkoja vetoja kohti vastustajan maalia.

Pikkusisko 15-vuotiaan Ullan lajeiksi ovat valikoituneet salibandy sekä jalkapallo. FBC Loiston useissa eri ikäluokissa pelaava Ulla Valtola komeilee naisten salibandyn Ykkösdivarin pistepörssin kärkipaikoilla. Nuoremmissa ikäluokissa on tullut useampi salibandyn Suomen mestaruus. Ulla on saanut myös kutsun ikäluokkansa salibandyn maajoukkueleirille. Kesät menevät ÅIFK:ssa jalkapalloa harrastaen. Näyttää vahvasti siltä, että perheen nuorimmainenkin on saanut intohimoisen urheilijan geenit.

Mistä lasten poikkeuksellinen urheiluinnostus on saanut alkunsa?

– Yksikään ei ole lapsesta lähtien ohittanut palloa potkaisematta sitä. Ollikin potki palloa ennen kuin oppi kävelemään. Ihmisen aivoissa on ilmeisesti sellainen lohko, joka innostaa pallopeleihin. Jokainen näyttää lapsena, mistä on kiinnostunut. Meidän lapsia ei todellakaan tarvinnut patistaa liikkumaan. Motivaatio on ollut aina niin kova, että aikaiset aamuherätyksetkään eivät ole olleet ongelma.

Ovatko sisarukset olleet aina kilpailuhenkisiä?

– Perheen autotalli on tyhjennetty autoa myöten, jotta lapset ovat päässeet sisälle pelaamaan. Ulla ei ole mikään arka, vaan on joutunut kilpailemaan isoveljiensä kanssa. Välillä on tultu itkien sisälle. Sisaruksien välillä on ollut aina kova kilpailu.

Kuinka paljon vanhemmat ovat olleet mukana lastensa harrastuksissa?

– Kun monessa hallissa pitää olla samanaikaisesti, tarvitaan kuljetuksiin apuvoimia. Meillä, kuten useissa urheilevissa perheissä, isovanhempien apu on korvaamaton. Kuljetusmatkat ovat ihan hauskoja, koska niissä tulee paljon juteltua lapsensa kanssa. Mokkapalojakin on leivottu ja hoidettu joukkuejohtajan tehtäviä. Itse toimin tällä hetkellä myös TPS Juniorijääkiekko ry:n hallituksessa.

Kolme urheilevaa lasta, miten perheen budjetti kestää?

– Kolmen lapsen palloiluharrastuksen pystyy mahdollistamaan normaalilla rahoituksella. Jostain tarvitsee luopua, kun tulee kustannuksia. Itse jätin kahden auton vaihtamisen väliin. Jääkiekossa lasten harrastaminen on aluksi edullista, mutta näen harrastuksen pidempänä aikajanana. Kun tiesin, että kausimaksut ovat useita satoja euroja kuukaudessa, niin valmistauduin niihin jo etukäteen. Piti luopua jostain. Ehkä yksi etelänmatkakin jäi tekemättä. Kyse on normaalista perheen talouden budjetoinnista. Nyt, kun pojat ovat päässeet jo urallaan pitkälle, kulukäyrä on laskeva. Normituloilla lätkän harrastaminen on siis mahdollista, mutta se vaatii suunnitelmallisuutta.

ETUSIVU