VARSINAIS-SUOMI / PÖYTYÄ – Sisääntulijoita on jonoksi asti. Moni on saapunut kauempaakin, sillä Velmeri Männikön ihmemaa on saanut julkisuutta valtakunnallisesti. Eikä ihme, sillä vastaavaa ei ole muualla Suomessa.
Jokaisella, siis ihan jokaisella, vierailijalla on epäuskoinen ilme kasvoillaan. Harvassa museossa näkee yhtä paljon iloisia ilmeitä, ikään katsomatta.
Kaikki sai alkunsa, kun Velmeri sai lahjaksi Legoista koottavan poliisimopon. Sen jälkeen mopo lähti konkreettisesti käsistä. Pöytyäläisestä nuorukaisesta tuli eräs Suomen ahkerimmista legoharrastajista. Intohimoisen keräilyn tuloksena syntyi maamme ainoa legomuseo, Vanha-Palikka.
Kyse ei olekaan ihan pienimuotoisesta kokoelmasta. Kun ensikertalainen astuu sisälle Männikön legomaailmaan, hämmästys on suuri.
Kuuluisilla Lego-palikoilla on ikää yli 70 vuotta, joten niillä on ehtinyt rakennella jo useampi sukupolvi. Sana museo on oikea termi Vanha-Palikalle, sillä Männikön kokoelmista voi nähdä, miten Legot ovat ajan myötä kehittyneet. Yllätys on se, että palikat olivat aluksi puisia. Velmerin kokoelmasta löytyy melkein 100 vuotta vanhoja alkuperäisiä puisia legopalikoita.
Nykyisten Lego-palikoiden keksijä on tanskalaisen puusepän poika Godtfred Kirk Christiansen, joka yhdessä isänsä kanssa kehitti toisen maailmansodan jälkeen toisiinsa lukittavia palikoita. Materiaaliksi valikoitui muovi. Lego-palikoiden ensimmäiset versiot valmistuivat 1949. Hyväksi todettu kiinnitysjärjestelmä patentoitiin vuonna 1958. Lego-nimitys keksittiin tanskan kielen sanoista leg godt, leiki hyvin. On täysin sattumaa, että latinan kielen sana lego tarkoittaa yhteenliittämistä.
Kun Velmerin tilat perheen omassa kodissa alkoivat käydä ahtaiksi, tuli tarve löytää jostain lisätilaa. Olisihan se hienoa esitellä isoksi paisunutta legoharrastusta muillekin. Legot kiinnostavat myös kaikenikäisiä, sillä ne kestävät aikaa. Sukupolvi toisensa perää on voinut leikkiä samoilla kestävillä palikoilla.
Tilat museolle löytyivät läheltä, sillä eräs Pöytyän kunnan vanha koulu tyhjentyi oppilaiden siirtyessä uuteen yhtenäiskouluun.
Männikkö vuokrasi ensin yhden tyhjän luokkahuoneen, sitten toisen ja lopuksi vielä kolmannenkin. Silti eivät kaikki Velmerin omistamat legosarjat mahdu samanaikaisesti esille. Aihealueittain esillä olevia rakennussettejä löytyy 1500. Yhteensä niitä on yli pari tuhatta. Lisäksi museotiloissa on Legojen rakentelupiste, joten jokainen vierailija, ikään katsomatta, pääsee toteuttamaan omaa luovuuttaan.
Legoja on suhteellisen helppo kerätä, sillä liki jokainen suomalaislapsi on niillä leikkinyt ja palikoita löytyy monesta kodista. Männikkö ei ole Suomen ainoa keräilijä. Kirpputorit ja internetin osto- ja myyntipaikat ovat tulleet Velmerille tutuiksi. Tietysti myös Legojen kotimaassa Tanskassa ja Billundissa sijaitsevassa Legolandissa on vierailtu useasti. Parhaat löydöt onkin tehty Tanskan kirpputoreilta.
Legomuseon sijaintipaikka on Kyrö, joka on Pöytyän kunnan kylä ja keskustaajama. Ennen 2000-luvun kuntaliitoksia se oli Karinaisten kunnan suurin taajama. Museoreissulla kannattaa käydä katsomassa myös Kyrön rautatieasemaa. Museovirasto on määritellyt Kyrön rautatieaseman yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Ennen vierailua kannattaa varmistaa Vanha-Palikan aukioloajat. Velmeri pitää museotaan avoinna harvakseltaan, joten ovien ollessa auki, uteliasta väkeä piisaa. Tietoa löytyy museon internetsivuilta ja Facebookista.
Kun museoisäntä on vielä museoisännäksi hyvin nuori, on Vanha-Palikan tulevaisuuskin avoin. Katsotaan mihin elämä vie.
VANHA-PALIKKA
Osoite: Kyröntie 75. Pöytyä.
LUE MYÖS: Enkelipuisto on kansantaiteilija Kyösti Iitin mielikuvituksen ja kädentaidon synnyttämä
LUE MYÖS: Kuhankuonon rajakivi on Kurjenrahkan kansallispuiston suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Pöytyän kirkkomaisema on kulttuurihistoriallisesti merkittävä
LUE MYÖS: Pöytyän museopappila on poikkeuksellisen mahtipontinen
LUE MYÖS: Reppuniemen ulkomuseo sijaitsee suositun kesäteatterin kupeessa
LUE MYÖS: Riihipuoti on eräs Aurajoentien erikoisimmista nähtävyyksistä
