Varoitus: Padel on mailapeli, joka koukuttaa nopeasti

Ensimmäisen kerran nähdessään hieraisee silmiään. Mistä oikein on kysymys? Se ei ole tennistä eikä squashiakaan. Moni Kaarinan Aktia Areenan ohikulkija jää ihmettelemään. Padel leviää nyt vauhdilla, mutta mailapeli on toistaiseksi Suomessa melko harvinaisuus. Silti on helppo veikata lajille nopeaa kasvua myös meillä.

Padel ei ole mikään uusi keksintö, vaan sitä on pelattu maailmalla jo vuosikymmeniä. Lajin juuret ovat Meksikossa, josta se levisi ensin Etelä-Amerikkaan ja lopulta myös Eurooppaan. Etenkin Espanjassa padel on erittäin suosittu. Kerrotaan, että siellä on enemmän padel-pelaajia kuin asukkaita Suomessa.

Padelia pelataan squashista tutulla kentällä, neljän seinän rajaamalla areenalla. Tenniksen tapaan keskellä on verkko, mutta kenttä (20×10 m) on kooltaan pienempi kuin tenniksessä. Maila on lyhytvartinen ja helpommin hallittavissa kuin tennismaila.

Kiinteät seinät mahdollistavat pallon kimpoamisen takaisin. Pallorallit ovatkin pitkiä. Osa seinästä on metalliverkkoa, johon pallo saa myös osua pelin aikana. Pallo on pelissä kunnes se samalla puolella osuu kahdesti kenttään tai osuu seinässä kielletylle alueelle. Pisteet lasketaan ja syöttövuorot vaihtuvat kuten tenniksessä.

Helppous on padelin etu. Kokematonkin pääsee nopeasti nauttimaan lajin viehätyksestä. Aika ei kulu pallojen keräämiseen kentän reunoilta tai ulkona pelatessa pusikoista. Parhaat pelaajat omaavat usein tennistaustan, mutta vasta-alakajakin saa paljon pelistä irti. Tuomareitakaan ei tarvita, koska seinät ovat kentän rajoina. Padelin pelaajat korostavat mielellään lajin sosiaalisuutta, sillä peliä pelataan aina nelinpelinä.

Padelin oma Suomen lajiliitto perustettiin vasta runsaat kymmenen vuotta sitten, mutta viime vuosien aikana uusia padel-kenttiä on perustettu tiuhaan eri puolille Suomessa. Kaarinan Aktia Areenalla on kaksi ulkokäyttöön tarkoitettua peliareenaa. Viikonlopun aikana kentät olivat ahkerassa käytössä, sillä Kaarinassa ratkottiin padelin ulkokenttien Suomen mestaruuksia.

– Sarjoina on miesten ja naisten yleinen nelipeli, sekanelinpeli sekä miehet että naisten 45-vuotiaat. Turnaukseen osallistuu yhteensä 42 paria. Enempää ei voitu ottaa, koska meillä on kaksi kenttää käytössä ja vain viikonloppu aikaa, kertoo SM-turnauksen kilpailunjohtaja Olli Marjamäki.

Padelia pelataan sekä ulkona että sisällä.

– Alusta on molemmissa sama, mutta ulkona on parempi lyödä kohopalloja, kun katto ei ole esteenä. Turun alueella ei ole toistaiseksi kuin kaksi ulkokenttää. Pääkaupunkiseudulla on jo useampia sisä- ja ulkokenttiä. Koko maassa taitaa olla jo yli kolmekymmentä kenttää.

Moni ohikulkija pysähtyi Kaarinan Aktia Areenan pihamaalla ihmettelemään uutta suosiotaan nopeasti kasvattavaa lajia.Aikoinaan padel-kenttää ympäröi betoniseinät. Nykyisin läpinäkyvyyden ansiosta pelin seuraaminen yleisölle on helppoa.

Syöttö tapahtuu alakautta syöttöviivan takaa vastustajan syöttöruutuun (ristikkäiselle puolelle). Pallo pudotetaan kenttään ja sitä lyödään pompusta siten, että pallo on lyöntihetkellä korkeintaan vyötärön korkeudella.Muuten varusteet ovat samanlaiset kuin tenniksessä, mutta padelissa on oma maila. Aloittelijat voivat pelata tennispallolla, mutta innokkaimmat harrastajat pelaavat erityisillä padeliin tarkoitetulla palloilla.
Kaarinan Aktia Areenalla järjestettiin padelin SM-turnaus. Minna Viitanen (vas.), Johanna Ahvenkoski, Anna-Maija Mäkelä ja Maarit Luoma valmistautuvat naisten yleisensarjan loppuotteluun. Padelissa pelataan aina ottelut nelinpelinä.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!