Varsova – tuhkasta noussut Feenikslintu

Puolan pääkaupunki Varsova on elänyt melkoista muodonmuutosta. Sodan muistomerkeistä tunnettu kaupunki on Euroopan nopeimmin kehittyvä pääkaupunki. Siirtyminen kommunismista markkinatalouteen on synnyttänyt tukun moderneja pilvenpiirtäjiä.

Yksi tunnettu rakennus kuitenkin sinnittelee uusien liikerakennusten puristuksessa: kommunismin vallan aikana rakennettu Kulttuuri ja tiedepalatsi on ja pysyy.

Lahjoittajansa mukaan nimetty Stalinin torahammas nousi Varsovaan 1950-luvulla Moskovaan rakennettujen esikuvien mukaisesti. Stalinin lahja, sakaramainen pilvenpiirtäjä nousee yhä korkeimmalle Varsovan taivaalle. Tornitalon terävään kärkeen asennettu punainen tähti poistettiin jo 1990-luvun alussa.

Kulttuuri ja tiedepalatsi on todellinen monitoimirakennus, sillä sen vuokralaisina ovat muun muassa Puolan Tiedeakatemia, Varsovan yliopisto, elokuva- ja näytelmäteattereita, Tiedemuseo, Nuorisopalatsi, kasino, ravintoloita, tavaratalo sekä pikkukauppoja. Rakennuksessa vierailee tai työskentelee päivittäin 30 000 ihmistä. Rakennuksen 30. kerroksen panoraamatasanteelta on hyvä näkymä yli kaupungin.

Paljon parjattu ”torahammas” on sisältä varsin koristeellinen. Sisustuksessa on käytetty marmoria, stukkokoristeita, kristallikruunuja ja parkettilattioita. Kulttuuri ja tiedepalatsia on käytetty lukuisten kokousten pitopaikkana. Sen näyttävään kokoussaliin mahtuu istumaan 3 000 henkilöä.

Rakennuksen purkamista suunniteltiin 1990-luvulla, sillä sen ylläpitokustannukset ovat korkeat. Pilvenpiirtäjä tehtiin kuitenkin aikoinaan erikoisvahvasta betonista, ja sen purkaminen olisi tullut kalliiksi.

Sodan jälkeen raunioina

Jos nykyään Varsova muuttaa kasvojaan pikavauhtia, koettiin jo toisen maailmansodan myrskyjen jälkeenkin suuria muutoksia. Kaupunki oli sodan jälkeen täysin raunioina. Varsova oli kuin antiikin tarun kultahöyheninen Feenikslintu, joka nousi tuhkasta lentoon kuolemattomuuden symbolina.

Sodan jälkeen vanhat arvokkaat rakennukset rakennettiin vaivoja ja kustannuksia säästämättä alkuperäiseen asuunsa. Varsovan vanhakaupunki, Stare Miasto, on nyt eräs Euroopan viehättävimpiä rakennuskokonaisuuksia. Yksittäisistä kohteista Kuninkaanlinnan rakentaminen epämääräisestä kiviröykkiöstä upeaksi linnaksi edustaa puolalaista restaurointitaitoa parhaimmillaan. Ei ole ihme, että puolalaisten ammattitaito on kysyttyä myös muualla Euroopassa.

Järkyttävä historia takana

Ymmärtääkseen nyky-Varsovaa on syytä tuntea kaupungin ja koko maan historian merkkitapahtumia. Puolan historia on yksi Euroopan väkivaltaisimmista. Maa on sijainnut Euroopan levottomassa sydämessä ja Puolan historiaa ovat värittäneet useat naapurimaiden laajenemispyrkimykset. Puolan rajoja on siirretty milloin itään, milloin länteen. Välillä valtio on kadonnut kokonaan Euroopan kartalta.

Puolalaiset ovat useasti taistelleet valtaapitäviä vastaan kansannousuissa – huonolla menestyksellä. Historioitsijat ovat laskeneet Puolan kansan nousseen kapinaan kaksikymmentä kertaa, ja vain kaksi kertaa he ovat selviytyneet voittajina: ensimmäisen kerran vuonna 1918, kun Puola itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja toisen kerran vuonna 1989, kun solidaarisuusliike kukisti kommunismin.

Kansannousuista onkin tullut yksi osa puolalaista kulttuuria. Useasti tappio on ollut jo etukäteen tiedossa, mutta puolalaiset ovat nousseet kapinaan sukupolvi sukupolven jälkeen. Kansannoususta kehittyi myytti, jossa tappiokin oli voitto.

Epäonnistunein kansannousu tapahtui vuonna 1944, jolloin Varsovan kaupungin asukkaat nousivat epätoivoiseen kapinaan natsimiehittäjiä vastaan. Kostoksi kapinasta Hitler antoi käskyn koko kaupungin tuhoamiseksi. Tehtävä suoritettiin perusteellisesti: lähes 90 prosenttia kaupungin rakennuksista räjäytettiin ilmaan talo talolta.

Varsovalaisten vuoden 1944 kansannousua edelsi juutalaisten gheton vuoden 1943 kansannousu, joka päättyi juutalaisten järkyttävään likvidointiin ja alueen täydelliseen tuhoamiseen.

Yhteinen kuningas

Varsovan eli kulta-aikaansa oli 1500-1600-luvulla. Kaupungista tehtiin maan pääkaupunki vuonna 1569, jolloin kuningas ja parlamentti siirtyivät Krakovasta Varsovaan. Suomalaisittain Puolan merkittävin kuningas oli Vaasa-suvun edustaja Sigismund III Vaasa. Hänen äitinsä oli puolalainen Katariina Jagellonica, joka oli Ruotsin kuninkaan Juhanan puoliso.

Juhana oli saanut isältään Kustaa Vaasalta työharjoittelupaikan Turun linnasta, jossa hän piti jonkin aikaan loisteliasta hoviaan. Heidän poikansa Sigismund peri siis aikoinaan vanhemmiltaan Ruotsi-Suomen ja Puolan kruunun. Joten Suomella ja Puolalla ehti olla yhteinen kuningas yhdeksän vuoden ajan. Kuningastamme esittävä patsas on nykyisin kaupungin parhaimmalla paikalla, Varsovan Kuninkaanlinnan edessä olevalla aukiolla.

Stare Miasto – Unescon suojelukohde

Sodassa täysin tuhottu Varsovan vanhakaupunki kuuluu nykyisin Unescon suojelukohteisiin. Kaupungin syntyi jo 1200-luvulla, jolloin Masovian ruhtinaat pitivät hoviaan Veikselin varrelle syntyneessä pikkukaupungissa. Jo keskiajalla kaupunki oli vankkojen muurien ympäröimä asemakaavan ollessa shakkilaudan mallinen. 1700-luvulla kaupunki oli ylikansoitettu ja täynnä pikkukauppoja sekä käsityöläisten verstaita.

Kansannousun aikana vuonna 1944 vanhassakaupungissa käytiin kiivaita taisteluita, jolloin muun muassa yli 500 haavoittunutta kannettiin viemäreitä pitkin turvaan. Myös vanhankaupungin rakennukset räjäytettiin natsien toimesta kostona kapinasta. Nykyisin kunnostettuna Stare Miasto edustaa jälleen upeaa keskiaikaista kaupunkimiljöötä.

Kuuluisia varsovalaisia

Kun suomalaiset voivat ylpeillä kolmella Nobelin palkinnon saajallaan, puolalaiset voivat nimetä heitä huomattavasti enemmän, peräti seitsemän. Puolalaiset ovat kunnostautuneet monilla tieteen ja kulttuurin aloilla. Marie Sklodowska-Curie sai Nobelin palkinnon jopa kahdesti. Monien nimekkäiden henkilöiden joukossa on niin kirjailijoita, muusikkoja, sotasankareita kuin tutkijoita. Nimet Nikolaus Kopernikus, Frederic Chopin, Tadeus Kosciuszko, Jozef Pilsudski, Roman Polanski, Krzysztof Kieslowski, Wislawa Szymborska (viimeisin Nobelisti vuodelta 1999) ovat useimmille tuttuja.

Kuuluisin kaikista puolalaisista lienee kuitenkin Karol Wojtjula, joka oli paremmin tunnettu nimellä paavi Johannes Paavali II. Hän oli syntynyt Krakovassa.

Frederic Chopin – Puolan suuri säveltäjä

Frederic Chopin syntyi Puolassa, mutta muutti jo 20-vuotiaana Ranskaan ja jäi sinne. Hän “palasi” takaisin Puolaan vasta kuolemansa jälkeen, sillä hänen sydämensä tuotiin Varsovaan ja uurnattiin Pyhän Ristin kirkon sisällä olevaan pylvääseen.

Suuren säveltäjän musiikki ollut useasti vapauden ja vastarinnan symboli. Natsien marssiessa valloitettuun Varsovaan, Chopinin musiikkia soitettiin radiosaa. Suurmiestä esittävä patsas olikin ensimmäisiä natsien tuhoamia varsovalaisia patsaita. Nykyisin Chopinin patsas on jälleen omalla paikallaan, Lazienki-puiston vehreässä ympäristössä. Patsaan juurella voit nauttia kesäsunnuntaisin ilmaisista Chopin-konserteista

Lisätiedot

www.um.warszawa.pl

www.warsaw.com

www.warsaw-life.com

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU