VARSINAIS-SUOMI / VÄSTANFJÄRD – Kylän 1700-luvulla rakennettu vanha kirkko alkoi käydä ahtaaksi, joten oli aika rakentaa uusi kirkko. Ja siitä pitikin tehdä komea, 1900-luvun alun muodinmukainen. Suunnittelijaksi ei kelvannut kuka tahansa. Tehtävään valittiin arkkitehti Helge Rancken (1857-1912), meritoitunut arkkitehtuurin asiantuntija.
Rancken toimi suunnittelutöiden lisäksi opettajana Polyteknillisessä opistossa kouluttaen tulevia arkkitehtejä. Hänellä oli myös virka Yleisten rakennusten ylihallituksessa ja myöhemmin Turun lääninrakennuskonttorissa. Rancken oli suorittanut insinöörintutkinnonkin.
Västanfjärdin uusi kirkko valmistui vuonna 1912, eli samana vuonna kuin sen suunnittelija arkkitehti Helge Rancken kuoli. Kirkonmäelle nousi vanhan puukirkon vastakohta, mahtipontinen karkeahakatusta harmaakivestä tehty kirkko, joka ulkonäöltään muistuttaa linnaa.
1900-luvun alun suosituin muoti-ilmiö rakentamisessa oli jugend, joka rantautui muualta Euroopasta myös Suomeen. Siitä kehittyi maassamme oma kansallisromanttinen tyylisuunta. Se näkyi niin musiikissa, taiteessa kuin arkkitehtuurissakin. Suomen eturivin kansallisromantiikkaa edustavat arkkitehdit olivat Eliel Saarinen, Lars Sonck ja Josef Stenbäck, jotka suunnittelivat myös kirkkoja.
Kuten Västanfjärdissäkin, lohkottu graniitti oli suosittu julkisivumateriaali. Erilaiset tornit olivat yleisiä, joten kirkkoihin kansallisromantiikka sopi hyvin. Virikkeitä haettiin keskiajasta. Kallion kirkko Helsingissä ja Tampereen tuomiokirkko ovat hyviä esimerkkejä. Myös Pyhärannan kirkko edustaa kansallisromantiikkaa.
Jos ovat 1900-luvun alun kirkot komeita ja koristeellisia ulkopuolelta, sitä samaa ne ovat myös sisäpuolelta. Niitä koristeltiin luontoaiheisin maalauksin, ornamentein ja kasviaihein. Kyse oli enemmänkin kokonaistaideteoksesta, jossa kaikki oli yksityiskohtia myöten suunniteltu.
Västanfjärdin kirkon sisätiloihin ensimmäisen kerran tutustuva yllättyy ja todennäköisesti pettyy. Tuttua yksityiskohtien ilotulitusta ei olekaan, vaan kirkko vaikuttaakin melko pelkistetyltä. Syynä lienee se, että vuonna 1956 kirkon sisätilat uudistettiin perusteellisesti arkkitehti Kaj Englundin (1905-1976) toteuttamana. Muoti oli vaihtunut yksinkertaisempaan tyylisuuntaan. Funkis oli tullut tilalle.
Englund suunnitteli yksityiskohtia kirkkorakennuksiin, mutta hän oli enemmänkin jälleenrakennusaikana uusien nykyaikaisten kerrostalojen arvostettu suunnittelija. Englund on suunnitellut myös Taalintehtaan kirkon modernin kellotapulin.
Kun Västanfjärdin vanha puukirkko poistui käytöstä, se oli tarkoitus purkaa. Näin ei käynyt, ja nyt tunnelmallinen saaristokirkko on kesäisin käytössä.
VÄSTANFJÄRDIN UUSI KIRKKO
Osoite: Kirkkokaari 4, Västanfjärd.
LUE MYÖS: Björkbodan lukkomuseo tärkeä osa Kemiönsaaren historiaa
LUE MYÖS: Dragsfjärdin Adolfin kirkko sijaitsee luonnonkauniilla paikalla
LUE MYÖS: Kemiön kirkko oli Amos Andersonin rippikirkko
LUE MYÖS: Luontokeskus Sinisimpussa perehdytään saariston eläimistöön ja kasvillisuuteen
LUE MYÖS: Sagalund on Suomen ensimmäinen ulkoilmamuseo
LUE MYÖS: Amos Andersonin Söderlångvikin kartano tarjoaa unohtumattoman elämyksen
LUE MYÖS: Taalintehtaalla entisaikojen ruukkihistorian aistii kaikkialla
LUE MYÖS: Taalintehtaan kirkko on tehty jätteestä – lopputulos on hieno
LUE MYÖS: Kemiönsaaren Västerbuktenin uimaranta on harvinaisuus – tänne kannattaa tulla kauempaakin
LUE MYÖS: Västanfjärdin vanha kirkko jätettiin purkamatta – hyvä niin!
