Vaikka maapallomme pienimmän valtion johtajan paavin käynti muuttuisi yhä kumarammaksi ja askeleet lyhyemmiksi, paavin virasta ei kuitenkaan jäädä eläkkeelle. Ainoastaan kuolema voi erottaa Vatikaanivaltion päämiehen virastaan.
Viva Il Papa, Viva Il Papa raikaa yhä sunnuntaisin puolen päivän aikaan Pietarin aukiolla paavin ilmestyessä yleisölle kirjastohuoneen ikkunan taakse.
Paavi johtaa valtiota, jossa ei ole tullimuodollisuuksia, eikä passiakaan tarvita. Asukkaita lilliputtimaassa on noin tuhat. Suurin osa heistä on miehiä, jotka toimivat katolisen kirkon palveluksessa kardinaaleina, pappeina, valtion virkamiehinä, vartiomiehinä ym. Naisia on vain noin kymmenen prosenttia väestöstä. He ovat lähinnä nunnia.
Vatikaanin kansalainen saa nauttia huomattavista etuoikeuksista: muun muassa veroja ei makseta, koulut ja lääkärit ovat ilmaisia. Nainen menettää kansalaisuuden mennessään naimisiin ulkopuolisen kanssa ja mies täyttäessään 25 vuotta, mikäli ei ryhdy viimeistään siinä vaiheessa valtion palvelukseen.
Vatikaanivaltiolla on ollut oma valuutta, televisiokanava ja vartiokaarti. Vatikaanin postilaitos ei ole hyväksynyt italialaisia postimerkkejä. Maalla on myös oma radioasema, joka lähettää ohjelmaa yli sataan maahan kymmenillä eri kielellä. Päivittäin ilmestyvä L’Osservatore Romano on Vatikaanin pää-äänenkannattaja.
Siveyspoliisit huolehtivat, että Vatikaanin alueella noudatetaan paavin määräämiä pukeutumissääntöjä. Liian avonaisissa vaatteissa on turha yrittää Pietarinkirkon sisälle. Vatikaanin maailman lyhyin rautatie on yhdistetty Italian rautatieverkostoon. Sitä käytetään harvoin, lähinnä paavin lähtiessä matkoille.
Sveitsiläiskaarti vartioi
Paavin turvallisuudesta on vastannut jo 500 vuoden ajan yli 100 nuorta sveitsiläistä miestä, jotka edustavat jokaista Sveitsin kantonia. Sotilaat valitaan hyvin tiukalla seulalla. Heidän tulee olla katolilaisia ja aluksi naimattomia. Palvelukseen voi astua 19-vuotiaana. Nykyisin on melko huonon palkan takia ollut vaikea saada uusia ehdokkaita, vaikka virkaan liittyy täysi ylöspito ja 32-vuotiaana voi jäädä jo eläkkeelle.
Vartiosotilaan värikkään asun on suunnitellut itse Michelangelo. Vartijan aseena on tapparakeihäs.
Pyhä vuosi on joka 25. vuosi
Katolisen kirkon pyhien eli riemuvuosien perinne ulottuu 1300-luvulle, jolloin paavi Bonifacius VIII:n aloitteesta aloitettiin pyhän vuoden viettämistä aluksi 50 vuoden välein. Myöhemmin juhlavuoden väli muutettiin 25 vuoteen.
Muutamaan kertaa on julistettu paavin toimesta poikkeuksellisia juhlavuosia, muun muassa vuonna 1933 ristiinnaulitsemisen 1900-vuotismuistoksi. Paavi Johannes Paavali II julisti vuoden 1983 pyhäksi Jeesuksen ristiinnaulitsemisen 1950-vuotismuistoksi.
Eräs merkittä pyhä vuosi oli vuonna 2000, joka oli Jeesuksen 2000-vuotispäivä sekä tämän vuosituhannen ensimmäinen pyhä vuosi. Samaisena vuonna paavi Johannes Paavali II täytti sattumalta 80 vuotta.
Riemuvuoden aikana tulee uskovaisten tehdä pyhiinvaellusmatka Pietarinkirkkoon. Muita Rooman pyhiä kirkkoja ovat mm. Santa Maria Maggiore ja San Giovanni Laterano. Kaikissa edellä mainituissa kirkoissa on Pyhä ovi, Porta Santa, joka avataan vain kun on pyhä vuosi. Muina aikoina se on visusti muurattu umpeen.
Kun pyhä vuosi koittaa pyhiinvaeltajat saapuvat eri puolilta maailmaa Roomaan kulkeakseen näiden ovien läpi sisälle. He polvistuvat jo portailla ja suutelevat oven pieliä. Oven läpi kulkeminen symboloi armahtamista. Vuonna 2000 oli Pietarinkirkon aukiolla useamman sadan metrin pituiset jonot. Ovi avattiin virallisesti jo jouluna 1999 ja suljettiin loppiaisena vuonna 2001. Seuraavan kerran ovi avataan jouluna vuonna 2024.
Paavin tehtävänä on muuratun oven avaaminen. Sitä varten hänellä on tätä tarkoitusta varten arvokkaat erikoistyökalut. Käytännössä paavin ele on symbolinen, sillä paavien korkean iän takia ovi on irrotettu jo etukäteen kiinnityksistään.
Vatikaanin lipussa on taivaan valtakunnan avaimet
”Sinulle minä annan taivaan valtakunnan avaimet”, sanoi Jeesus Pietarille.
Kyseiset avaimet on kuvattu Vatikaanin lipussa. Pietarin avaimet on sidottu yhteen punaisella nauhalla, joka symboloi paavin maalista ja hengellistä valtaa. Valtion lipun värit ovat keltainen ja valkoinen. Ne viittaavat ristiretkeläisten 1100-luvulla perustaman Jerusalemin kuningaskunnan vaakunan väreihin.
Tutustuminen Vatikaanin tärkeimpiin nähtävyyksiin
Via della Conciliazione johtaa Castel Sant´Angelon luota Vatikaanin Pietarinkirkon
aukiolle. Paraatikatu valmistui vuonna 1950 Mussoliinin aloitteesta juhlistamaan riemuvuotta. Se tarjoaa pyhiinvaeltajille ja turisteille vaikuttavan sisääntulon Pietarinkirkon edustalle. Itse kirkko näkyy jo esteettä kaukaa.
Kirkon edustalla on soikionmuotoinen aukio, jota ympäröi sivuilta nelinkertainen Berninin pylväikkö. Keskellä aukiota on 25 m korkea obeliski. Joka joulu sen juurelle rakennetaan näyttävä seimi sekä pystytetään joulukuusi, jonka jokin katollinen maa perinteisesti lahjoittaa Vatikaanin valtiolle.
Pietarinkirkko ei ole enää maailman suurin kirkkorakennus. Vielä suurempi löytyy Afrikasta Norsunluurannikolta. Paikallinen presidentti rakennutti Rauhan Madonnan kirkon, Notre Dame de la Paix. Vuonna 1990 valmistunut pyhättö on 2,5 metriä Vatikaanin kirkkoa pidempi. Paavi ei ollut kovin innostunut käydessään vihkimässä kyseisen jättikirkon.
Pietarinkirkon paikalla oli aikoinaan keisari Neron kilpa-ajorata, jolla monet ensimmäiset kristityt saivat surmansa. Heidän joukossaan oli myös Pietari, jonka oletetusta hautapaikasta tuli tärkeä pyhiinvaelluskohde. Keisari Konstantinuksen aikana paikalle rakennettiin ensimmäinen basilikakirkko, nykyisen Pietarinkirkon edeltäjä.
Pietarinkirkko
Paavi Julius II:n aikana 1500-luvulla aloitettiin uuden kirkon rakentaminen hoviarkkitehti Bramanten johtaessa töitä kuolemaansa saakka. Kirkon komean kupolin suunnittelusta vastasi Michelangelo. Rakennusprojektin aikana lukuisat paavit ja arkkitehdit muuttivat ja täydensivät suunnitelmia.
Kirkkoa rakennettiin 120 vuotta. Se valmistui vuonna 1626. Rahaa kului suunnattomia summia, mutta katolisen kirkon anekauppa rahoitti sopivasti rakennustoimintaa. Tuloksena oli kristinkunnan pääkirkko, jolla on pituutta 187 m, leveyttä 43 m. Kupolin korkeus on 133 m. Väkeä sisälle mahtuisi 60 000.
Kun astuu sisälle kirkkoon, kannattaa suunnata heti oikealle katsomaan nuoren Michelangelon Pieta-veistosta. Turvalasin taakse sijoitettu Neitsyt Maria pitää sylissään kuollutta poikaansa Jeesusta. Teos on erittäin kaunis. Se on myös ainoa Michelangelon työ, jonka hän on signeerannut. Kuvanveistäjän nimi on kaiverrettu Marian rinnan yli kulkevaan nauhaan.
Kirkon toinen päänähtävyys on pronssinen Pyhä Pietarin patsas, jonka jalka on kulunut kiiltäväksi miljoonien pyhiinvaeltajien suudelmista.
Kirkon erikoisuuksiin kuuluu myös Ruotsin kuningattaren Kristiinan hauta. Hän on ainoa nainen, joka on haudattu Pietarinkirkkoon. Kristiinan hauta on kirkon alla olevissa paavien hautaholveissa. Hänen profiilinsa on myös ikuistettu yhteen pilariin kiinnitettyyn mustaan medaljonkiin.
Pääalttaria, jolta paavi saa ainoastaan pitää messun, suojaa Berninin komea barokkinen baldakiini. Pääalttarin alla sijaitsevat hautaholvistot löydettiin sattumalta arkeologisissa kaivauksissa vuonna 1939. Samalla löydettiin hauta, jossa oli kreikkalainen teksti: Tässä on Pietari. Vuonna 1967 silloinen paavi julisti, että kysymyksessä on Pietarin hauta. Hautaa ei pääse kuitenkaan katsomaan ilman kirjallista anomusta.
Vatikaanin museot
Paavien vuosisatojen aikana kerätyt mittaamattoman arvokkaat aarteet ovat kaikkien nähtävänä. Museot sijaitsevat Pietarinkirkon pohjoispuolella olevissa vanhoissa palatsirakennuksissa. Aikaa kannattaa varata riittävästi, sillä jo pelkästään jonotus lippuluukulle saattaa kestää tuskatuttavan kauan. Sisäpuolellakin kannattaa varautua ruuhkiin. Kävijöitä on keskimäärin 5000 henkeä päivässä.
Sikstiiniläiskappeli
Sikstiiniläiskappeli ja sen kuuluisat Michelangelon freskot lienevät Vatikaanin kuuluisimmat nähtävyydet. Michelangelo aloitti kattofreskojen maalaukset vuonna 1508. Hän rakensi maalaustelineensä yli 20 m korkeuteen aivan katon rajaan asti. Selälleen maaten hän maalasi neljä vuotta sarjakuvanomaisesti maailman luomiskertomuksen. Kaikkein kuuluisin kohta on Ihmisen luominen.
Jos kattofreskot olivat ihailunkohteena, synnytti Michelangelon maalaama alttariseinän Viimeinen tuomio järkytyksen. Taitelija kuvasi Jeesuksen kreikkalaisen Herkules-jumalan lihaksikkaana hahmona. Jeesuksen kasvoilla on halveksiva ilme, toinen käsi on kääntynyt torjuvasti tuhoon tuomittuja päin ja toinen käsi on lyöntiasennossa. Jeesuksen äiti, Neitsyt Maria on kääntänyt hämillään päänsä pois. Johannes Kastaja tuijottaa ilkialastomana julmasti Jeesusta. Pietari osoittaa taivaan valtakunnan avaimia kohti Jeesusta. Bartholomeus roikottaa nahkaansa, johon on kuvattu Michelangelon omat kasvot.
Vuosisatojen aikana noki ja pöly mustasivat freskot. Japanilaisen televisioyhtiön rahoituksella seinämaalaukset puhdistettiin ja näin saatiin alkuperäiset kirkkaat värit uudestaan näkyviin. Restaurointityö valmistui vuonna 1993.
Kappeli on pyhä paikka, jossa ei saa puhua, valokuvata tai filmata. Tiukkailmeiset vartijat yrittivät herkeämättä estää turisteja ottamasta salaa valokuvia.
Paavin valinta
Katolisen kirkon tärkein tapahtuma uuden paavin valinta tapahtuu Sikstiiniläiskappelissa, joka suljetaan ulkopuolisilta vaalin ajaksi. Turistien tilalle tulee kardinaalien muodostava konklaavi, jonka tehtävä on valita uusi paavi kuolleen tilalle. Äänestystulos ilmoitetaan savumerkein. Mustan savun tuprutessa piipusta kertoo, että paavin valinnasta ei ole vielä päästy yksimielisyyteen. Valkoinen savu merkitsee uuden paavin valintaa.
