Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n linnan rakentamisessa ei rahaa säästelty. Kulta kimaltelee ja marmori hohtaa kaikkialla makuuhuoneita myöten. Aurinkokuninkaalle kelpasi vain kallein ja paras. Versailles onkin ollut monien muiden samantapaisten linnojen esikuva.
Kun linnaa lähestyy julkisivun puolelta, on koko komeuden valokuvaaminen hankalaa. 680 metriä pitkä julkisivu saa vierailijan haukkomaan henkeään. Sitä ei yksinkertaisesti saa mahtumaan yhteen kuvaan. Takorautaisen ja kullatun pääportin kautta pääsee Ministeripihalle, jonka keskellä kävijän ottaa vastaan itse Aurinkokuningas, Ludvig XIV hevosen selässä ratsastaen.
Ministeripiha jatkuu Kuninkaallisena pihana päätyen Marmoripihaan. Molemmille puolille sisäpihaa levittäytyvät siivet, jotka on koristeltu marmoripatsain ja kultakoristein. Kaikesta näkyy, että Ludvig XIV halusi kauniimman ja ylellisemmän palatsin kuin kellään muulla.
Nuori kuningas
Ludvig XIV nousi valtaistuimelle 5-vuotiaana vuonna 1643. Hänen sijaishallisijanaan toimi oma äiti sekä tämän neuvonantaja kardinaali Mazarin. Ludvig otti hallitusvastuun täyttäessään 23 vuotta. Lisänimen Aurinkokuningas hän sai sattumalta näytellessään eräässä näytelmässä auringonjumala Apolloa. Ludvig samastui roolihahmoonsa niin täydellisesti, että piti itseäänkin jumalana, jonka sanaa kaikkien piti totella.
Kuningas siirsi hovinsa Pariisista Versailles’hin. Sitä varten hänen isoisänsä sinne rakentamaa metsästyslinnaa piti laajentaa. Arkkitehdiksi vaativaan tehtävään valittiin Louis Le Vaun ja maisema-arkkitehdiksi André Le Nôtren. Linnan rakentamisen loppuvaihetta johti kuuluisa Jules Hardouin-Mansart.
Vuonna 1663 aloitetut työt saatiin valmiiksi vasta 70 vuoden kuluttua. Rahaa tuhlattiin kimallukseen surutta. Seinät päällystettiin lehtikullalla ja arvokkailla maalauksilla. Huoneita tuli kaikkiaan 700 ja ikkunoita 2 153. Valtion rahakirstu tyhjeni uhkaavasti ja sotaakin käytiin jatkuvasti lähes kaikkien naapurivaltioiden kanssa.
Vallankumous päätti kuninkaallisen loiston
Kansa kyllästyi ministereiden alati kehittämiin uusiin verotuskohteisiin ja elämään kurjuudessa. Tästä kaikesta saivat lopulta maksaa hengellään kuningas Ludvig XVI ja hänen puolisonsa Marie Antoinette. Tämä merkitsi myös Versailles’n tarun loppua kuninkaallisena residenssinä. Linna tyhjennettiin ja jopa sen purkua harkittiin. Vuonna 1830 kuningas Ludvig Filip aloitti linnan kunnostuksen.
Parhaimmillaan linnassa asui 20 000 henkilöä: ministereitä, aatelisia, pappeja ja palvelijoita. Käytävillä riitti kuhinaa ja kuisketta. Nyt yli 10 miljoonaa turistia vuodessa pitää huolen siitä, että melua riittää Versailles’ssa tänäänkin.
Erikoiset aamutoimet
Turisteja kiinnostavat eniten kuninkaan ja kuningattaren ylenpalttisesti koristellut makuuhuoneet. Kuningas nousi aamulla ylös vuoteesta ja meni illalla nukkumaan yleisön nähden. Kuningatarparka jopa synnytti omassa sängyssään hovin edessä.
Kuninkaan herääminen tapahtui tarkan hovietiketin mukaan kahdessa vaiheessa. Ensin hovipoika avasi ikkunat, sytytti takkaan tulen, keräsi pöydältä pois yöeväät ja herätti kuninkaan. Kuningas teki tarpeensa takan edessä olevalla reikätuolilla. Seuraavaksi henkilääkärit kyselivät kuninkaan vointia.
Toisessa vaiheessa huoneeseen tuli paljon linnan väkeä, joiden edessä kuningas pukeutui. Kuninkaan suosiosta kilpailevat hovin jäsenet kinastelivat siitä, kuka sai ojentaa kuninkaalle vaatteita. Ikionnellinen se, joka sai kantaa pois kuninkaan yöastian tai solmia hänen kengännauhansa.
Linnan upeimmassa salissa, Peilisalissa Vilhelm I huudettiin vuonna 1871 Saksan keisariksi ja vuonna 1919 allekirjoitettiin Versailles’n rauhansopimus Saksan kärsittyä tappion ensimmäisessä maailmansodassa. Nyt Peilisali on perusteellisessa remontissa.
Valtava remontti alkanut
Versailles, palatsien palatsi on osittain huonossa kunnossa. Ikkunapuut halkeilevat ja kultaukset ovat tummentuneet. 1950-luvulta peräisin olevat lämmitys-, viemäri- ja sähköjärjestelmät eivät vastaa nykyvaatimuksia. Linnassa on aloitettu valtava restaurointityö, joka tulee kestämään 2020-luvulle.
Kokonaiskustannukset, jotka Ranskan valtio enimmäkseen rahoittaa, ovat huikeat 390 miljoonaa euroa. Osa rahoituksesta tulee sponsoreilta. Restauroinnista huolimatta linna pidetään jatkuvasti auki yleisölle. Tiettyihin osiin on pääsy rajoitettu, ja turisti tuskin välttyy näkemästä rakennustelineitä vierailunsa aikana.
Vinkit kävijöille
Remontista huolimatta linnassa kannattaa ehdottomasti käydä. Helpoimmin se onnistuu matkanjärjestäjän organisoimilla retkellä. Omatoimimatkailijan on syytä varautua vierailuun hyvin etukäteen, muuten valtavaan linnaan tutustuminen jää pinnalliseksi.
Miten pääsee: RER-linja C5, Versailles. Kannattaa mennä ajoissa ennen turistibusseja. Viisas varmistaa ennen vierailua, onko linnan henkilökunta juuri silloin lakossa. Se on valitettavasti mahdollista.
