Vieraana Marskin kodissa – Kaisaniemen koti on alkuperäisessä asussaan

UUSIMAA / HELSINKI – Vaikka marsalkka Carl Gustav Mannerheimin kuolemasta on kulunut jo vuosikymmeniä, herättää Marski aina kiinnostusta. Olihan hän kolmen sodan ylipäällikkö, valtionhoitaja ja tasavallan presidentti.

Mannerheim matkusti useasti elämänsä aikana, niin Suomessa kuin ulkomailla. On hämmästyttävää, kuinka paljon hän ehti nähdä. Mannerheimin aikana matkustaminen oli vaivalloisempaan kuin nykyisin. Pitkän elämänuransa aikana marsalkka Mannerheim jätti saappaanjälkiään eri puolille maailmaa. Tsaarin palveluksessa hän teki pitkän kiertomatkan Aasian halki. Marski ehti vierailla Afrikassakin. Kielitaitoisena kosmopoliittina hän oli tuttu näky eri puolilla Eurooppaa.

Pelkästään Suomessa voi tehdä monta matkaa seuraamalla Marskin saappaanjälkiä. Hänen mukaansa on nimetty aukioita ja katuja. Marskia etsittäviä patsaita löytyy eri puolilta Suomea.

Carl Gustav Emilin elämänura alkoi Louhisaaren kartanosta ja päättyi Sveitsiin. Vuonna 1951 alkoi suuren sotilaan viimeinen marssi Helsingin Suurkirkosta Hietaniemen sankarihautausmaalle.

Joulukuussa vuonna 1917 Pietarista Helsinkiin saapuneella Mannerheimilla lienee ollut hämmentynyt olo. Keisarivalta oli romahtanut Venäjällä. Tsaaria pitkään palvellut Mannerheim oli yllättäen työtön. 50-vuotiaalla kenraaliluutnantilla oli aikomus jäädä eläkkeelle, mutta toisin kävi. Pian saapumisensa jälkeen Helsinkiin hänestä oli tehty nuoren Suomen armeijan ylipäällikkö ja valtionhoitaja.

Mannerheimilla ei aluksi ollut Suomessa omaa asuntoa. Hän asui vuokralla Helsingissä eri osoitteissa kuuden vuoden ajan. Omaan kotiinsa hän pääsi muuttamaan vasta vuonna 1924, mutta silloinkin vain vuokralle. Makeistehtailija Karl Fazer vuokrasi hänelle asunnon, joka oli aikaisemmin ollut karkkitehtaan työntekijöiden käytössä.

Kauppatorilta Eteläsataman kupeesta kävelee Kaivopuistoon Mannerheimin kodille vartissa. Rantaa myötäilevää katua pitkin ohitetaan ensin Olympiaterminaali. Sen jälkeen noustaan opasteiden johdattamana ylös kukkulan päälle Kalliolinnantielle. Alue on vanhaa huvila-aluetta. Tosin puuhuvilat ovat korvautuneet kerrostaloilla. Mannerheimin kotitalo tekee poikkeuksen. Se on säilynyt sellaisenaan.

Kaivopuisto on nyky-Helsingin eräs arvostetuimmista asuinalueista. Hyvä sijainti ja puistomaisuus tekee siitä halutun asuinympäristön. Muun muassa monet ulkomaiset suurlähetystöt ovat löytäneet kiinteistön marsalkan naapurista.

Paljon on muuttunut Mannerheimin ajoista. Kerrostalojen myötä Marskin merinäkymäkin on kadonnut. Mannerheimin koti on kuitenkin hyvässä kunnossa. Ja mikä parasta, rakennuksen sisätilat ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan.

Mannerheimin kuoltua vuonna 1951 syntyi nopeasti ajatus Marskin kodin avaamisesta ainakin väliaikaisesti yleisölle. Poliittinen tilanne Suomessa vielä sodan päättymisen jälkeen oli erilainen kuin nykyisin. Kaikki Mannerheimiin liittyvä saatettiin kyseenalaistaa. Yleisömenestys oli kuitenkin hyvä ja Mannerheimin asunnosta päätettiin tehdä pysyvä kotimuseo. Mannerheim-säätiö lunasti asunnon irtaimiston perikunnalta ja Fazer-konserni suostui jatkamaan vuokrasopimusta. Muutamaa vuotta myöhemmin koko rakennus siirtyi säätiön omistukseen.

Mannerheim oli testamentannut perintönsä Mannerheim-säätiölle. Sen ensisijainen tarkoitus on apurahojen myöntäminen. Mannerheim-museon ylläpito päätettiin vasta marsalkan kuoleman jälkeen.

Marskin kotiin tutustutaan noin tunnin kestävillä opastetuilla kierroksilla. Museon asiantuntevien oppaiden avulla Kaisaniemen kodin historia avautuukin parhaiten. Kaikesta aistii, miten tässä tunnelmallisessa kodissa on asunut sivistynyt kosmopoliitti, jolla on ollut keskeinen rooli nuoren tasavallan historiassa.

Ennen muuttoaan uuteen kotiinsa Mannerheim teetätti suuria muutostöitä. Rakennus oli huonossa kunnossa ja vaati peruskorjausta. Taloon vedettiin sähköt ja lämmin vesi sekä asennettiin keskuslämmitys.

Marski oli innokas sisustaja ja suunnittelija. Hän mielellään ideoi huoneiden väritystä ja huonekalujen sijoittamista. Vaikka Mannerheim matkusti paljon, oli Kaisaniemen koti hänelle tärkeä. Marski oli hankkinut runsaasti muistoesineitä eri puolilta Eurooppaa. Lukuisilta matkoiltaan hän oli tuonut mukanaan arvokkaita astioita, maalauksia ja koriste-esineitä, jopa kookkaan kirjoituspöydän pariisilaiselta kirpputorilta.

Kodin sisutuksessa näkyy erityisen hyvin marsalkan harrastukset. Ratsastukseen ja metsästyksen liittyvää on paljon esillä. Myös suvun vaakuna näkyy useassa paikassa.

Kotimuseon ensimmäinen kerros oli lähinnä edustusta varten. Heti sisälle tultua on nähtävänä Mannerheimin tärkeät tunnukset: kaksi marsalkansauvaa ja kunniamiekka. Marsalkka oli oiva seuramies ja isäntä. Hänen kodissaan pidettiin usein illallisia ja kahvitilaisuuksia. Mannerheim piti hyvää huolta arvovieraistaan.

Isoon ruokasaliin on asetettu Marskin hyvän ystävän Akseli Gallen-Kallelan tekemä maalaus frakkipukuisesta Mannerheimista. Marski suhtautui nuivasti hänestä tehtyihin maalauksiin. Kyllähän minä peilistä näe, millainen olen, tiedetään Mannerheimin sanoneen.

Toinen esillä oleva Gallen-Kallelan maalaus on Helmikuun fantasia, johon maalattu talvisodassa hiihtäviä suomalaissotureita. Erikoista taulussa on se, että se valmistui jo vuosia ennen kuin talvisota alkoi. Tarinan mukaan maalaus perustuu taiteilijan näkemään enneuneen.

Alakerran salongin värit ovat Mannerheimin ideoimana vaaleammat kuin ruokasalin. Seinille on ripustettu maalauksia, joihin on ikuistettu Mannerheimin suvun jäseniä, ystäviä ja synnynkoti Louhisaari. Salin lattialla on Mannerheimin Nepalissa vuonna 1937 ampuman tiikerin talja.

Kunniamerkkihuoneessa on esillä kattava kokoelma niistä kunnianosoituksista, joita Mannerheim sai eri puolilta maailmaa. Kokoelmaa pidetään kansainvälisestikin ainutlaatuisena. Mielenkiintoinen yksityiskohta on Mannerheimin tuntolevy. Siihen on kaiverrettu numero 001, ylipäällikön sotilasnumero.

Kirjaston kokoelmista näkee, että Mannerheim oli kielinero. Kirjoja on yli kymmenellä eri kielellä. Marski osasi sujuvasti suomen ja ruotsin lisäksi saksaa, ranskaa, englantia, venäjää, puolaa sekä latinaa. Kirjastossa on 2900 teosta, se on kunnioitettava määrä. Pääasiassa historiaa ja maantiedettä. Kirjastoon sijoitettu hopeinen sikarirasia on eräs hienoimmista Mannerheimin saamista lahjoista. Se on vapaussodan veteraanien lahjoittama.

Museokodin ylimmäinen kerros on mielenkiintoisin, sillä se oli marsalkan yksityisaluetta.

Talon kiinnostavin kohde lienee Mannerheimin makuuhuone ja sen matala kenttäsänky. Syynä vaatimattomaan sänkyyn lienee ollut marsalkkaa vaivannut reumatismi. Lääkärin suositteli hänelle mahdollisimman kovaa vuodetta. Mannerheim otti usein yksinkertaisen sänkynsä mukaan matkoille.

(Kohde on remontissa. Avataan uudestaan vuonna 2025)

MANNERHEIMIN KAIVOPUISTON KOTI

Osoite: Kalliolinnantie 14, Helsinki.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Alvar Aallon ateljee on kuuluisan arkkitehdin kohteista eräs suosituimmista                         

LUE MYÖS: Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma

LUE MYÖS: Arkkitehtuurimuseo sijaitsee komeassa rakennuksessa   

LUE MYÖS: Ateneum on Suomen ensimmäinen taidemuseo ja kävijämäärältään maamme suosituin taidemuseo                                 

LUE MYÖS: Designmuseo Helsinki – Suomi tunnetaan maailmalla suunnittelijoista

LUE MYÖS: Diakonissalaitoksen museo on omistettu perustajansa Aurora Karamzinin elämäntyölle

LUE MYÖS: Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa

LUE MYÖS: Elisan puhelinmuseo on monipuolinen, mutta se on harvoin avoinna                                        

LUE MYÖS: Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita

LUE MYÖS: Helsingin Luonnontieteellinen museo on lapsiperheiden ykkösmesta           

LUE MYÖS: Helsingin observatoriosta tuli esikuva monelle muulle tähtitornille

LUE MYÖS: Helsingin taidehalli – Kaija Aarikka saa vierailijalle hymyn huulille                                              

LUE MYÖS: Hesalaisia hemmotellaan – Herttoniemen kartanomuseolla on värikäs historia

LUE MYÖS: Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan             

LUE MYÖS: Luksushotelli Kämp on osa Suomen historiaa – Madonnakin on viihtynyt Mannerheimin sviitissä

LUE MYÖS: Hotelli- ja ravintolamuseo tarjoaa nostalgisen aikamatkan läpi vuosikymmenien              

LUE MYÖS: Uudistunut Kaapelitehdas ja Valokuvataiteen museo

LUE MYÖS: Helsingin palomuseo on lapsiperheen pelastus sadepäivänä

LUE MYÖS: Pelastusarmeijan museo – soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa                            

LUE MYÖS: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo on eräs Helsingin mielenkiintoisimmista museoista

LUE MYÖS: Päivälehden museo kertoo, miten lehdenteko on mullistunut                                                       

LUE MYÖS: Helsingin päärautatieasemasta on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone

LUE MYÖS: Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa                                           

LUE MYÖS: Seurasaaressa on rakennuksia eri puolilta Suomea

LUE MYÖS: Kohutusta Sibelius-monumentista tuli eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä   

LUE MYÖS: Suomen kansallismuseon näyttelyt ovat käyneet läpi melkoisen uudistuksen

LUE MYÖS: Suomenlinnan Lelumuseo on tarkoitettu nostalgiannälkäisille romantikoille, ikään tai sukupuoleen katsomatta                                  

LUE MYÖS: Pääsy Suomen Pankin Rahamuseoon on ilmainen

LUE MYÖS: Sotamuseon Maneesissa on esillä Suomen koko sotahistoria                                                         

LUE MYÖS: Sukellusvene Vesikko – ei ahtaanpaikankammoisille

LUE MYÖS: Suomenlinna-museossa sijaitsee myös linnakkeen infokeskus                                                      

LUE MYÖS: Retrohenkinen Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea kotiLUE MYÖS: Visuaalisesti toteutettu Teatterimuseo laittaa mielikuvituksen liikkeelle                                                       

LUE MYÖS: Temppeliaukion kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä – eikä ihme

LUE MYÖS: Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde                                          

LUE MYÖS: Tiedekeskus Heureka on eräs Suomen suosituimmista matkailukohteista

LUE MYÖS: Tullimuseo paljastaa salakuljettajien erikoisimmatkin kikat                                                            

LUE MYÖS: Helsingin tuomiokirkosta on tullut pääkaupungin symboli

LUE MYÖS: Uudistettu Urheilumuseo on toteutettu perin nykyaikaisella tavalla                                           

LUE MYÖS: Virkin kotimuseo on piristävä tuulahdus vuosikymmenien takaa

LUE MYÖS: Väestönsuojelumuseo kertoo elävästi Helsingin pommituksista

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.