KANTA-HÄME / TAMMELA – Tammelan Portaan kylän viimeinen nahkuri Eino Elo tuumasi vuonna 1968 lehtihaastattelussa, että nahkuri on Suomessa aikansa elänyt ammatti, sillä nahkaa ei juuri enää tarvita! Ennustus meni pieleen, mutta silti Elo lopetti liiketoimintansa kolme vuotta myöhemmin. Syynä oli eläkeiän saavuttaminen.
Eino Elon lopettamispäätöksen jälkeen nahkuritehtaan tilat olivat lähes koskemattomina vuosikymmenien ajan. Nykyinen sukupolvi, Elon lastenlapset, ymmärsivät, millainen helmi oli isovanhempien pihapiirissä. Lastenlapsista Johanna Pelto-Huikko ja hänen miehensä Kari Tikka päättivät ostaa paikan perikunnalta. Tuttu kesänviettopaikka sai uuden elämän, sillä nahkuriverstas päätettiin kunnostaa ja muuttaa museoksi.
Verstaan katto oli kunnossa, joten rakennuksen sisällä esineet olivat säilyneet hyvin. Perustukset olivat kuitenkin ajan saatossa pettäneet. Rakennus oli vinossa ja kaatumassa vieressä kulkevaan jokeen. Kunnostaminen kuitenkin kannatti, sillä lopputulos on eräs Suomen harvinaisimmista museoista. Museon rikkaus on sen alkuperäisyys. Vierailu Portaan Nahkuriverstaalla on ikimuistoinen kokemus.
Museo sijaitsee nykyisin syrjässä, mutta aikoinaan vierestä ohi kulkeva Hämeen Härkätie oli vilkasliikenteinen. Forssaan on matkaa noin 25 kilometriä. Verstaan perusti alun perin turkulainen nahkuri Mathias Ivar Mård Forssan liikkeensä sivutoimipisteeksi 1880-luvulla. Hänen jälkeensä omistajat vaihtuivat lähes sadan vuoden aikana useampaan kertaan. Nahkuri Elo osti paikan 1950-luvulla ja hän oli myös viimeinen omistaja.
Museon nimi on verstas, vaikka toiminannassa ollessaan se oli enemmänkin sen ajan mittapuun mukaan tehdas. Yritys työllisti parhaimmillaan yli kymmenen työntekijää. Heitä varten pihalla oli oma asuinrakennus. Tehtaan koneet pyörivät höyryvoimalla. Oy Vulcan Ab:n valmistama Voima-merkkinen puuta polttoaineena käyttävä höyrykone on yhä paikoillaan. Sen avulla pyöritettiin jopa yhdeksää konetta. Ylijäämähöyryä on käytetty rakennuksen lämmitykseen.
Tallella on myös verstaassa muokattuja nahkoja sekä täällä valmistettuja valjaita, jalkineita ja muita esineitä. Nahan käsittelyssä tarvittavat suuret sammiotkin ovat paikoillaan. Museossa on esillä myös alkuperäisiä suutarin ja satulasepän työvälineitä. Opastetulla kierroksella selviää koko prosessi nahan työstäminen valmiiksi tuotteeksi.
Nahkuriverstas tarjoaa idyllisessä ympäristössä museon lisäksi kahvila- ja ravintolapalveluita. Myös majoittuminen on mahdollista.
PORTAAN NAHKURINVERSTAS
Osoite: Kappelintie 26, Porras (Tammela).
LUE MYÖS: Hakkapeliittapatsas – hakkapeliitat saivat myyttisen ja romanttisen maineen
LUE MYÖS: Hämeen Härkätie oli aikoinaan Suomen tärkeimpiä teitä
LUE MYÖS: Hämeen luontokeskus on lapsiperheiden ja koululaisryhmien suosiossa
LUE MYÖS: Korteniemen perinnetilalla aika on pysähtynyt
LUE MYÖS: Lounais-Hämeen pirtissä muistellaan 30-vuotisen sodan sankareita
LUE MYÖS: Mustialan maanviljelysopiston suljetusta alueesta on tullut vilkas kesäisten tapahtumien paikka
LUE MYÖS: Tammelan Sotaveteraanimuseon kokoelma on karttunut lahjoituksin