Vimpelin Suksitehdasmuseo on todellinen helmi

ETELÄ-POHJANMAA / VIMPELI – Kurikassa tehtiin kärryjä, Ilmajoella kaappikelloja ja Kauhavalla puukkoja. Lapualla tehtiin panoksia ja Jurvassa erikoistuttiin huonekaluihin. Vimpelissä pidettiin huolta, että suomalaissotilaille riitti suksia. Talvisodassa sotilailla oli käytössään vimpeliläiset puusukset.

Vimpelissä tehtiin jo ennen sotia ja sotavuosina puolet Suomen suksista, parhaimmillaan yli 100 000 suksiparia vuodessa. Tuotannosta vastasi huippuvuosina toistakymmentä suksitehdasta työllistäen parisen sataa vimpeliläistä. Sota-aikana osa suksimestareista vapautettiin jopa palveluksesta tuotannon varmistamiseksi ja naisia palkattiin töihin suksitehtaalle. Lähialueen kaikki riihet olivat käytössä, jotta riittävän monta suksiparia saatiin kuivaksi.

Vimpeli sijaitsi sen verran syrjässä, että vihollisen pommikoneetkaan eivät löytäneet himoittua kohdettaan Etelä-Pohjanmaalta. Kun Vimpelistä junarata puuttui, sukset kuljettiin autokyydeillä esimerkiksi Kauhavan rautatieasemalle eteenpäin vietäviksi.

Vimpelin suksien valmistusperinne ulottuu yli sadan vuoden päähän. Se oli aikaa, kun sukset valmistettiin alusta loppuun käsityönä. Puu halottiin kirveellä. Kuurna eli ura tehtiin suksen pohjaan kuurnahöylällä ja kärki kavennettiin puukolla.

Eräs paikallinen, Julius Uusitupa, lähti Jyväskylään oppimaan lisää. Häntä voidaan pitää kotimaisen suksiteollisuuden isänä, sillä Uusitupa aloitti suksien teollisen valmistamisen.

Oppia oli Jyväskylässä hakemassa muitakin vimpeliläisiä ja siitä käynnistyi vuosikymmeniä kestänyt vimpeliläinen suksiteollisuus. Kotimarkkinoiden lisäksi suksia vietiin muuallekin Eurooppaan aina Kanadaan asti. Eipä siis ihme, että Vimpelin vaakunaan on ikuistettu puinen suksipari.

Alkuaikoina suksien tekoon tarvittavia koneita ei ollut, joten paikalliset sepät valmistivat niitä suksitehtaille. Vaikka koneet tulivat mukaan suksien valmistukseen, paljon tarvittiin vielä käsityötaitoja.

Koivupuu katkottiin ensin sirkkelillä, jonka jälkeen ne laitettiin vuodeksi kuivumaan. Sen jälkeen pohja höylättiin kutterilla ja muotoiltiin erikoishöylällä. Kärki pehmennettiin kiehuvassa vedessä. Sen jälkeen suksi laitettiin niin sanottujen painepuiden väliin, jossa niistä tuli oikeanmuotoisia. Sen jälkeen pohja vielä hiottiin ja tehtiin ura höylällä. Lopuksi pinta kiillotettiin spriilakalla ja puhdistettiin lamppuöljyyn kastetulla trasselilla.

Vimpelissäkin suksitehtaat joutuivat muuttamaan valmistusmenetelmiään, kun sälesukset syrjäyttivät täyspuusukset. Muovisuksi tuli markkinoille 1970-luvulla. Viimeinen vimpeliläinen suksipari valmistui 1980-luvun alkuvuosina.

Enää ei siis ole vuosikymmeniin tehty Vimpelissä ainuttakaan suksiparia, mutta paikkakunnalta löytyy todellinen helmi. Vimpeli-seuran ylläpitämä Suksimuseo, vieläpä alkuperäisellä paikallaan, on harvinaisuus koko Suomessa. Museorakennuksessa on yhä suksitehtailija Eemeli Kankaan koneetkin paikoillaan. Museolla pääsee tutustumaan suksen valmistuksen eri vaiheisiin.

SUKSIMUSEO

Osoite: Kangastie 7, Vimpeli.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Suomen Pesäpallomuseo ja ikoninen Vimpelin Saarikenttä

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.