Miten pääsee lentokentältä keskustaan? Miten löytää majapaikka? Liikkuako ratikalla vai bussilla? Lippuja teatteriin, kanavaristeilylle, jalkapallo-otteluun jne. Uskaltaako Punaisten lyhtyjen alueelle mennä lainkaan? Entä paikallinen murkina? Täältä löydät tuhdin annoksen omakohtaisesti koettuja Amsterdamin käytännönvinkkejä.
Lentokentältä keskustaan
Amsterdamin kansainvälinen lentokenttä on Schiphol (www.schiphol.nl), joka sijaitsee vain 18 kilometrin päässä keskustasta. Se on noin viisi metriä meren pinnan alapuolella. Suuren kokonsa johdosta opasteita tulee seurata tarkkaan, jotta pääsee oikeaan kohteeseen. Tuloaulassa on kaupungin matkailutoimiston neuvontapiste.
Juna on edullisin ja nopein tapa päästä keskustaan. Tuloaulan alakerrasta lähtee junia kaikkialle Alankomaihin ja keskustan päärautatieasemalle (Centraal Station) päivisin vartin välein, yöllä harvemmin. Matka kestää noin parikymmentä minuuttia. Lipun voi ostaa tuloaulan automaatista tai lipunmyyntitiskiltä. Rautatieasemalta on hyvät yhteydet eri puolille kaupunkia.
Kalliimpi, mutta joskus mukavampi vaihtoehto on hotellibussi. Se vie suoraan keskustan hotelleihin kello 6-21 välillä. Lipun voi ostaa bussista tai kentän lipunmyyntitiskiltä (Connexxion). Paluulippu on ostettava hotellista ennen hotellilta lähtöä.
Taksi kentältä keskustaan maksaa jo hieman enemmän.
Omalla autolla Amsterdamiin
Itämeren etelärannalta ajaa Amsterdamiin päivässä. Itse kaupunki on kuitenkin autoilijan painajainen. Parkkipaikat ovat vähissä ja ne ovat erittäin kalliita. Väärin pysäköidyt autot hinataan pois tai ajoneuvon pyörään ilmestyy pysäköintilukko. Oman auton voi jättää Amsterdamin ulkopuolelle, josta voi jatkaa edullisesti keskustaan julkisilla kulkuvälineillä.
Majoitus
Amsterdamissa käy vuosittain miljoonia matkailijoita liikemiehistä reppukansaan. Samoin majapaikkoja on viiden tähden luksushotelleista Punaisten lyhtyjen nuhjuisiin hostelleihin. Yönsä voi viettää Amstel Inter Continentalissa, Amsterdamin ykköshotellissa tai puolialastomien ilotyttöjen keskellä Meetingpoint-hostellin yhteismajoituksessa. Erikoisuuksia hakeva voi yöpyä Hiltonin huoneessa numero 902, John Lennonin ja Yoko Onon hääsviitissä. Laivaromantiikkaa on tarjolla niille, jotka yöpyvät kelluvassa asuntolaivassa.
Vaikka tarjonta on runsas, on sesonkiaikoina pulaa vapaista huoneista. Vilkkain matkailukausi on huhti-toukokuussa (tulppaaniaika) ja heinä-elokuussa. Silloin ei Amsterdamiin kannata tulla ilman ennakkoon varattua majapaikkaa.
Talvikuukaudet, joulua ja uuttavuotta lukuun ottamatta ovat hiljaisempaa aikaa. Hinnatkin ovat sesonkikauden ulkopuolella alhaisemmat. Etenkin liikemieshotelleissa hinnat ovat viikonloppuisin edullisemmat, kuin arkipäivinä.
Amsterdamin hotellit sijaitsevat historiallisessa keskustassa, kanavanvarren taloissa tai Museokorttelin ympäristössä. Sijainti ei kerro mitään hotellin tasosta, vaan vierekkäin saattaa olla kaksi aivan eritasoista hotellia. Nähtävyyksien väliset etäisyydet ovat lyhyet ja siksi hotellin sijainnilla ei ole suurta merkitystä. Ydinkeskustan tietty hotelli saattaa sijaita meluisalla kadulla, mutta toinen hotelli vastaavasti hiljaisella sivukadulla.
Kanavan historiallisessa rakennuksessa sijaitseva majapaikka kuulostaa viehättävältä. Käytännössä tilat ovat usein ahtaat ja hissikin saattaa puuttua. Kaupungin laidoilla on useita liikemiehille tarkoitettuja hotelleja.
Luksushotellit maksavat maltaita. Kolmen tähden hotellissakin kahden hengen huone maksaa yleensä vähintään 100 euroa. Hostelleissa halvan yhteismajoituksen ns. dormiotoriosängyn saa edullisesti.
Hotellin varaaminen onnistuu omatoimisesti Amsterdamin turistitoimiston virallisten internet-sivujen avulla (www.visitamsterdam.nl). Accomodation-linkin takaa löytyy lukematon määrä erilaisia ja erihintaisia vaihtoehtoja. Myös osoitteessa www.amsterdam.info löytyy luotettava ja kattava majapaikan hakupalvelu. Kyseiset sivut esittelevät myös suositeltavia vaihtoehtoja.
Majoitusta voi hakea myös ns. alehintavälittämöjen internet-sivuilta. Ne välittävät myymättä jääneitä huoneita alennettuun hintaan yhteistyössä eri hotellien kanssa. Alla on hotellihuoneita välittävien yritysten internet-osoitteita.
Amsterdam-kortti (I amsterdam City Card)
Amsterdam-kortti sopii niille, jotka haluavat käydä läpi monta kohdetta lyhyessä ajassa ja liikkua paljon julkisilla kulkuvälineillä. Kortti oikeuttaa sisäänpääsyyn useimpiin tärkeimpiin museoihin, rajoittamattoman mahdollisuuden käyttää julkisia kulkuvälineitä ja kanavaristeilyn. Kortilla saa myös alennuksia eri ravintoloissa ja nähtävyyksissä. Korttia myydään Amsterdamin turistitoimiston toimipisteissä.
Paikasta toiseen
Amsterdamiin on helpoin tutustua kävellen. Myös vuokrapyörä on hyvä vaihtoehto, mutta ajaessa pitää olla erityisen varovainen. Pyöräteitä on paljon, mutta ne ovat kapeat ja ruuhkaiset. Julkiset kulkuvälineet ovat edullisia. Erityisesti ratikan käyttö ja niiden reitit kannattaa opetella.
Julkinen liikenne
Julkisen liikenteen keskus on keskusrautatieasema Centraal Station. Kaikki bussi- ja ratikkalinjat kulkevat sen kautta. Ratikkapysäkit ovat päärautatieaseman edessä. Myös bussipysäkit ovat asemarakennuksen läheisyydessä (pääovesta vasemmalle). Rautatieasemalla on Amsterdamin paikallisliikenteen keskus (GVB), josta saa tarvittaessa lisätietoa.
Lippuja
Julkisen liikenteen kertalippuja voi ostaa GVB:n toimistosta, turistitoimistosta, lehtikioskeista ja automaatista sekä ratikasta että bussista. Myös monet hotellit myyvät matkalippuja. Edullisinta on käyttää ns. strippenkaart-sarjalippua, joka tulee selvästi halvemmaksi kuin kertalipun ostaminen. Sen käyttö on aluksi hieman hämmentävää, mutta periaatteen omaksuu nopeasti.
Amsterdam on jaettu vyöhykkeisiin (zone). Keskusta kuuluu ykkösvyöhykkeeseen. Tällä alueella matkustettaessa leimataan kaksi raitaa. Ratikassa rahastaja leimaa lipun. Matkailija pääsee helpolla, kun kertoo rahastajalle määränpäänsä. Bussissa englanninkielentaitoisilta kuljettajilta voi myös kysyä neuvoa. Metrossa ja junissa lippu leimataan itse. Lippu on voimassa tunnin leimaamisesta
Paljon julkisilla matkustaville on myynnissä yhden tai useamman päivän turistilippuja, joilla voi matkustaa rajattomasti. Myös Amsterdam Cardilla voi matkustaa julkisilla kulkuvälineillä.
Raitiovaunu
Matkailija käyttää Amsterdamissa eniten ratikkaa. Linjoja on lähes parikymmentä. Turistitoimistosta saa ilmaisen linjakartan. Raitiovaunuliikenne alkaa arkisin kuudelta ja viimeinen vuoro kulkee ennen keskiyötä. Sunnuntaisin ensimmäinen aamuvuoro lähtee myöhemmin. Vuoroja on viikonloppuisin muutenkin harvemmin.
Nimellä varustelulla pysäkillä on näkyvissä aikataulujen lisäksi sen kautta kulkevien reittien numerot ja muiden pysäkkien nimet.
Bussi
Amsterdamin bussit lähtevät suurimmaksi osaksi päärautatieasemalta kaupungin ulkopuolelle. Keskustassa bussin käyttö jää vähäiseksi.
Amsterdamin yöllistä liikennettä hoidetaan yöbussien avulla. Bussin tunnistaa pysäkkien mustassa neliössä olevasta numerosta. Yöbussit eivät liikennöi koko yön.
Metro
Metrolinjoja on vain kolme. Ne kuljettavat amsterdamilaisia lähiöistä keskustaan töihin.
Taksi
Amsterdamissa saa taksin melko vaivattomasti paitsi viikonloppuisin. Taksin voi ottaa lennosta tai taksitolpalta. Hotellin henkilökunta auttaa tilaamaan luotettavan taksin. Kapeiden katujen takia taksikaan ei aina pääse perille asti.Taksin hinnat vaihtelevat vapaan kilpailun ansiosta. Ajelu on Suomen hinnoissa.
Polkupyörän vuokraus
Polkupyöräily on Amsterdamissa luonteva tapa liikkua paikasta toiseen. Satunnaisen pyöräilijän tulee kuitenkin olla erityisen varovainen, sillä liikenne tuntuu aluksi kaoottiselta. Pyöräteitä on runsaasti ja pyöräilijöille on omia liikennevaloja ja –merkkejä.
Vuokraajia on useita eri puolilla kaupunkia. McBike-vuokraamo lienee suosituin. Vuokrahinnat alkavat noin kymmenestä eurosta per päivä. Päivähinta tulee edullisemmaksi, jos vuokraa pyörän useammaksi päiväksi. Lukitsematta jäänyt pyörä varastetaan nopeasti.
Polkupyörävuokraamoja
McBike
McBiken vuokrapyöriä näkee liikenteessä eniten. Firmalla on viisi toimipistettä eripuolilla kaupunkia.
Damstraat Rent-A-Bike
Vuokraamo sijaitsee lähellä Dam-aukiota.
Mike’s Bike Tours
Pyörän vuokrauksen ohella yritys järjestää teemallisia kaupunkikierroksia.
Kanavaristeily
Amsterdamin pakollisiin kuuluu kanavaristeily. Yrittäjiä on useita ja siksi hintalaatusuhde on aina hyvä. Kanavilta näkee kaupungin eri näkökulmasta kuin kadulla kävellessä. Lukuisat kaarisillat ja pittoreskit talojen päädyt sekä kanavissa kelluvat asuntolaivat näyttävät viehättäviltä laivasta katsottuna.
Suosituimmat lähtöpaikat sijaitsevat päärautatieasemaa vastapäätä ja Damrakin sekä Rokinin varrella. Myös Leidsepleinin lähellä on suosittua lähtöpaikkoja. Laivat kulkevat pääsääntöisesti samoja reittejä. Selostus tapahtuu eri kielillä. Illalla voi risteilyn aikana ruokailla tunnelmallisesti kynttilänvalossa.
Kesto 75 min.
Canalbus
Canalbus-alukset liikennöivät aikataulun mukaan vakioreittejä. Niitä on kolme: vihreä, punainen ja sininen linja. Lähtöpaikka on päärautatieaseman edustalla. Päivälipulla voi hypätä pois eri pysäkeillä ja myöhemmin jatkaa matkaa uudestaan. Lipulla saa myös alennusta tiettyjen museoiden sisäänpääsymaksuista.
Museolaiva
Alus pysähtyy useiden museoiden kohdalla. Museolaiva lähtee puolen tunnin välein päärautatieasemaa vastapäätä. Päivälipulla saa alennuksia museoiden sisäänpääsymaksuista.
Canal Bike
Amsterdamin nähtävyyksien katselu polkuveneen avulla kuulostaa mukavalta vaihtoehdolta. Käytännössä se näyttää toisinaan vaaralliselta touhulta kanavan vilkkaan vesiliikenteen seassa. Polkuveneitä vuokrataan huhti-lokakuun ajan muun muassa Anne Frankin talon lähellä vastapäätä Westerkerk-kirkkoa.
Huumeet ja turvallisuus
Kaikki huumeet ovat Alankomaissa kiellettyjä, mutta miedompiin huumeisiin, kuten kannabikseen suhtaudutaan vapaamielisemmin. Niiden käytöstä ei rangaista, mutta niitä ei voi poltella missä tahansa. Koviin huumeisiin suhtaudutaan erittäin jyrkästi.
Huumeiden käyttäjiä näkee Amsterdamissa enemmän, kuin muissa Euroopan kaupungeissa, mutta täälläkin vain rajoitetulla alueella. Lähinnä Punaisten lyhtyjen suppealla alueella vastaan kävelee tavallisten turistien joukossa epämääräistä väkeä. Muualla Amsterdamissa kaupunkikuva on erittäin siisti.
Huumeet tuovat mukanaan aina rikollisuutta. Amsterdamia voidaan kokonaisuutena kuitenkin pitää turvallisena kaupunkina. Humalapäissään ei kannata toikkaroida ja rahoistaan kannattaa pitää huolta. Tuntemattomien kanssa ei pidä jäädä juttelemaan. Katsekontaktia kannattaa välttää epämääräisten hyypiöiden kanssa.
Rembrandt (1606-1669)
Tunnetuin hollantilainen taidemaalari Rembrandt Harmenszoon van Rijn syntyi 1606 Leidenin kaupungissa. Jo varsin nuorena hän muutti Amsterdamiin. Hollantilaiset olivat luoneet maailmanimperiumin, jonka kauppiaat purjehtivat maailman merillä. Kaupungin porvarit rikastuivat ja tarjosivat kyvykkäille taiteilijoille töitä muotokuvamaalareina.
Rembrandt koki elämänsä aikana nousut ja laskut. Lopulta hän teki vararikon. Tuottelias maalari jätti jälkeensä lukuisan määrän maalauksia, piirustuksia ja etsauksia. Amsterdamissa on eniten maailmassa nähtävänä Rembrandtin tuotantoa.
Van Gogh
Vincent van Goghin, ”punapäisen hullun” teoksia myyntiin hänen elämänsä aikana vain yksi. Nyt niistä maksetaan tähtitieteellisiä summia. Väitetään, että Vincentin erikoinen elämä on luonut taiteilijoihin hulluuden myytin. Oman korvan irtileikkaaminen ja itsemurha ovat värittäneet Vincentin traagista elämäntarinaa.
Van Goghin teoksia on levinnyt ympäri maailman, mutta Amsterdamissa niitä voi nähdä yhdellä kertaa eniten. Taitelijan nimeä kantava museo on kaupungin suosituimpia kohteita.
Amsterdam Ajax
Suomalaisille Alankomaiden menestynein jalkapallojoukkue Ajax on yhtä kuin Jari Litmanen. Harva suomalainen kuitenkaan tietää, kuinka suosittu Litti todellakin oli ja on yhä Amsterdamissa. Saavutus on merkittävä, sillä hollantilaiset ovat jalkapallohullua kansaa. Litmasen panos on yhä näkyvästi esillä Ajax-museossa.
Ajaxin museokäynnin jälkeen voi osallistua tunnin kestävälle stadionkierrokselle.
Arena (Ajaxin kotistadion)
Osoite: Arena Boulevard 1.
Keukenhof
Keukenhofin kukkapuisto on monelle syy lähteä Alankomaihin ja Amsterdamiin. Matkan ajankohta tulee olla huhtikuun puolesta välistä toukokuun puoleen väliin, jolloin kukkaloisto on parhaimmillaan. Vaikka ei olisikaan kovin kiinnostunut kukista, tekee 28 hehtaarin kukkapuisto kävijään vaikutuksen. Väriloisto on kerrassaan ällistyttävä.
Keukenhofiin on helpointa tulla omalla autolla. Monet hotellit järjestävät kiertoajeluja kukkapelloilla. Kaupungin turistitoimistosta kannattaa myös kysellä opastettuja matkoja. Omatoiminen pääsee junalla Amsterdamin rautatieasemalta Leideniin, josta voi jatkaa bussilla (Keukenhof Express) tai taksilla perille. Polkupyörä on myös oiva vaihtoehto.
Osoite: Lisse, noin 30 km Amsterdamista lounaaseen.
Kuningattaren päivä
Koninginnedag eli Oranssipäivä (30.4.) on Alankomaiden värikkäimpiä juhlapäiviä. Amsterdam muuttuu Oranje-kuningassuvun mukaan oranssinväriseksi. Päivää juhlittiin ensimmäisen kerran vuonna 1948, jolloin nykyisen kuningattaren Beatrixin äiti Juliana nousi valtaistuimelle. Huhtikuun viimeinen päivä oli Julianan syntymäpäivä.
Karnevaalipäivä on vapaapäivä. Sitä juhlitaan, kuin meillä vappua. Lisäksi on tullut tavaksi,
että amsterdamilaiset myyvät katujen varsilla tarpeettomiksi käyneet tavaransa.
Syömään!
Hollantilainen keittiö ei ole yhtä tunnettu kuin ranskalainen tai italialainen. Toki maassa on pitkät kansalliset ruokaperinteet. Hollantilaiset ovat ruuan suhteen aina olleet vähemmän intohimoisia, kuin naapurimaan belgialaiset. Yksinkertaisuus ja vaatimattomuus ovat hyveitä, jotka näkyvät myös perinteisessä hollantilaisessa ruuanlaitossa. Kalvinismia pidetäänkin syynä ruuan vaatimattomuuteen. Muutoksen tuulet monipuolisempaan suuntaan ovat kuitenkin nähtävissä, etenkin Amsterdamissa.
Ajallisesti hollantilaiset syövät suomalaisittain, sillä päivän ainoa lämmin ateria syödään jo alkuillasta. Ravintoloihinkin pitää siis mennä ajoissa. Osa sulkee ovensa jo kello kymmeneen mennessä. Myöhempään auki olevien ravintoloiden määrä on kuitenkin kasvussa.
Hollantilaisen ruoan peruselementit ovat leipä, peruna, kala, liha ja vihannekset. Aamupalaksi hollantilaiset syövät paljon leipää. Työpaikoilla lounaaksi syödään kotoa tuotuja eväitä. Pannukakut (pannekoeken) ja paikallinen sakea hernekeitto (erwtensoep) tai liha-vihannessose perunoilla (stampot) ovat hollantilaisia klassikkoja. Jälkiruualla ei ole yhtä suurta merkitystä kuin Etelä-Euroopan maissa.
Miltä kuulostaa sillihodari? Tätä suosittua herkkua voi ostaa lukuisista katukioskeista pikkunälkään. Belgiasta rantautuneet fritit eli ranskalaiset majoneesilla, italialaiset paninit ja pitsat, turkkilaiset kebabit tai amerikkalaiset hampurilaiset kuuluvat nykyään Amsterdaminkin katukuvaan. Bitterballen-nimiset lihapullat sekä liha- ja juustokroketit ovat myös suosittuja pikaruokia. Maoz-niminen katukeittiö on erikoistunut kasvipitoiseen pikaruokaan. Lounaisaikaan Maozin myyntitiskeillä on aina tungosta.
Tulisia makunautintoja
Jos hollantilainen perusruoka ei kuulosta suurelta kulinartistiselta nautinnolta, tarjoaa Amsterdamin etnisten keittiöiden runsaus eksoottisia makunautintoja. Amsterdamin paras puoli lieneekin keittiöiden monipuolisuus. Siellä pystyy tekemään vaivattomasti makumatkan ympäri maailman.
Koska Indonesia oli aikoinaan Alankomaiden siirtomaa, on indonesialainen keittiö Amsterdamissa hyvin edustettuna. Monille illallinen tarkoittaa runsasta rijstafelia eli riisiateriaa, joka koostuu yhteisestä riisi- tai nuudeliastiasta ja 25 pikkuastiasta, joissa on lisukkeina lihaa, kalaa, kasviksia ja tulisia kastikkeita.
Amsterdamin ravintolatarjonta keskittyy Spuin, Rembrandtpleinin ja Leidsepleinin ympäristöön, jossa liikkuu paljon turisteja. Vaikka osa nyrpistää nenäänsä edellä mainituille alueille, löytyy sieltä kelpo ruokapaikkoja. Ainakin valinnanvaraa on paljon.
Jordaanin ja Pijpin alueen ravintolat ovat paikallisten suosiossa. Amsterdamin edullisimmat ruokapaikat löytynevät Nieuwmarktin takaa Zeedijk-kadun ympäristöstä, jossa aasialainen keittiö on hyvin edustettuna.
Ravintolafriikit lukevat alan oppaita ja kriitikoiden tekemiä alati muuttuvia listoja huippuravintoloista. Innokkaimmille kulinaristeille löytyy internet-osoitteesta www.iens.nl
kattava kooste Amsterdamin ravintoloista. Monille oman suosikkipaikan omatoiminen etsintä ja testaus on kuitenkin mielenkiintoisempaa kuin valmiiksi tehdyt arvostelulistat. Tähän Amsterdam suo hyvän mahdollisuuden.
Kahvilat
Tupakan savun ja ajan patinoimat ns. ruskeat kahvilat ovat ominaista Amsterdamin kahvilakulttuuria. Myös sanaa eetcafé käytetään usein perinteisistä kahviloista. Toista tuhatta tummalla puulla paneloitua korttelipubia täyttyy joka ilta kanta-asiakkaista ja satunnaisista ohikulkijoista. Tunnelma on aina leppoisa. Kahvin juonnin lisäksi eetcafésta saa yleensä edullisia ruoka-annoksia.
Todennäköisesti Amsterdamin tunnetuin ruskea kahvila on Hoppes Spuin varrella. Kahvila on ollut olemassa vuodesta 1670. Mahdollisesti kaupungin upein kahvila on Café l´Opera
(Rembrandtplein 27).
Ruskeita kahviloita ei pidä sekoittaa Coffee Shopeihin. Jälkimmäiset ovat kannabiskahviloita, joissa myydään halukkaille mietoja huumeita. Sisälle voi poiketa kuitenkin kuka tahansa pelkästään kahville, kunhan on täyttänyt 18 vuotta.
Kuuluisia juomia
Alankomaat on olutmaa. Heineken on ehkä olutmerkkien lippulaiva, mutta Grolsch ja Amstel tulevat hyvinä kakkosina. Todellinen kansallisjuoma on genever, katajanmarjalla maustettu viina. Sitä napataan sellaisenaan tai aperitiivina ennen ruokailua. Tunnetuin genever-merkki on Bols. Jongea genever on nuorta ja terävää, Oude genever vanhempaa ja kypsempää.
Ostoksille
Hollantilaiset ovat aina olleet kauppakansaa. Amsterdamin parhaimpana puolena voidaan pitää ostosmahdollisuuksien monipuolisuutta. Kaupungissa on tavaratalojen ohella lukematon määrä erikoisliikkeitä, jotka myyvät toinen toistaan ihmeellisempiä tuotteita. Valikoimien erikoisuuksien laajuus selittyy Alankomaiden siirtomaa-ajalla, jolloin eksoottisia tavaroita virtasi emämaahan kauppalaivojen mukana.
Jos ostoksien tekemiseen on rajallisesti aikaa, ei vaativankaan shoppailijan tarvitse suunnistaa eripuolille kaupunkia. Amsterdamin pääostoskadut Kalvestraat ja Leidsetraat sijaitsevat keskellä kaupunkia ja vieläpä lähellä toisiaan. Syrjemmältä, esimerkiksi Joordanin ja Pijpin kaupunginosista, löytyy useita persoonallisia pikkuputiikkeja. Oman pikantin lisänsä Amsterdamin ostosmahdollisuuksiin antavat värikkäät katutorit, joilta voi myös löytää entisten siirtomaiden kummallisuuksia.
Muntpleinilta alkava ja ydinkeskustan poikki kulkeva Kalvestraat (www.kalverstraat.nl) on Amsterdamin suurin ostoskatu. Sen varrella on vieri vieressä merkkiliikkeitä, tavallisia vaatekauppoja sekä kirja- ja levykauppoja. Mahtuupa joukkoon muutama juustokauppakin. Kalvestraatin lähikaduille, kuten Rokinille ja Nieuwedijkille, kannattaa myös poiketa.
Kanavakehän poikki halkova Leidsestraat ei kalpene Kalvestraatin rinnalla. Leidsepleinille asti ulottuvan ostoskadun varrella on kiitettävästi myös kahviloita ja ruokapaikkoja levähdystä ja tankkausta varten.
Rembrandtpleinin ympäristö tarjoaa ravintoloiden ohella mahdollisuuden shoppailuun. Aukiolta lähtevän Utrechtsestraatin varrella on sisutusliikkeitä ja levykauppoja. Museokorttelin lähellä sijaitseva P.C. Hooftstraat on Amsterdamin ”Fift Avenue” luksuskauppoineen.
Keskustan tavaratalot
De Bijenkorf
Damrakin ja Dam –aukion kulmassa sijaitseva Bijenkorf on Amsterdamin vanhin tavaratalo edustaen 1800 –luvun lopun arvokasta tyyliä. Valikoima on laaja ja tasokas.
Osoite: Dam 1.
Metz & Co (suljettu)
Luksustavaratalo Metz & Co kuuluu liikkeisiin, joihin pitää pukeutua mennäkseen vaateostoksille. Ainakin yläkerran kahvilasta kannattaa käydä ihailemassa komeita näkymiä yli kaupungin.
Osoite: Leidsestraat 34-36.
Magna Plaza
1800-luvun vanhassa postirakennuksessa sijaitseva Magna Plaza on jo sellaisenaan nähtävyys. Holvikaarien alla on useita erikoisliikkeitä.
Osoite: Nieuwezijds Voorburgwal 182.
Toreja
Kukkatori (Bloemenmarkt)
Singelin kelluva kukkatori on erityisesti turistien mieleen jo pelkästään keskeisen sijaintinsa takia. Aikoinaan kukkien kasvattajat myivät tuotteitaan suoraan veneistään. Nykyisin katetut myyntiteltat ovat laiturissa pysyvästi kiinni. Kukkatorin väriloisto on parhaimmillaan, kuten Hollannissa yleensäkin, huhti-toukokuussa.
Osoite: Singel, Muntpleinilta alkaen.
Waterlooplein
Waterloopleinin torin suosio on taattu, sillä se sijaitsee keskeisellä paikalla nykyaikaisen oopperatalon kupeessa Amstel-joen rannassa. Tori on auki joka päivä sunnuntaita lukuun ottamatta. Kojuissa myydään kaikkea mahdollista afrikkalaisista puuveistoksista vanhoihin vaatteisiin.
Osoite: Waterlooplein.
Metro: Waterlooplein.
Albert Cuypmarkt
Amsterdamilaiset suuntavat askeleensa mielellään Pijpin kaupunginosaan toriostoksille. Alber Cuypin markkinoita väitetään yhdeksi Euroopan tunnetuimmaksi toriksi. Ainakin lauantaisin väkeä on ruuhkaksi asti. Yli 300 kojussa myydään kaikkea mahdollista.
Osoite: Albert Cuypstraat.
Noordemarkt
Amsterdamin jokaisella kaupunginosalla on oma torinsa. Idyllisellä Jordaanin torilla pidetään markkinoita kahdesti viikossa. Myynnissä on vanhoja kirjoja, vaatteita, antiikkia, luomuruokaa ym.
Osoite: Noordemarkt.
Tuliaisia
Harvassa kaupungissa on yhtä paljon turistikauppoja, kuin Amsterdamissa. Pikkurahalla saa hauskoja matkamuistoja keraamisista puukengistä aitoihin. Kalleimpia ovat aidot Delftin sinivalkoiset posliiniesineet ja timantit. Kukkasipulit ovat myös suosittuja tulisia.
Hollanti on tunnettu elintarvikkeiden tuottaja. Erilaiset juustot, suklaat, oluet ja jenever-viina ovat tyypillisiä hollantilaisia tuotteita.
Iltamenoa
Amsterdamin iltaviihde on suurkaupunkien tapaan monipuolista. Valikoimaa riittää klassisen musiikin konserteista striptease-baarien tupakansavuiseen tunnelmaan. Amsterdamin kulttuuritapahtumista ehdottomasti laajin on kesäkuussa pidettävä Holland Festival (www.hollandfestival.nl), joka muodostuu lukuisista konserteista, teatteriesityksistä ja näyttelyistä.
Amsterdamin tulevista tapahtumista löytyy tietoa osoitteista www.visitamsterdam.nl ja www.timeout.com/amsterdam tai hotelleissa ja turistitoimistoista jaettavista ilmaisjakelulehdistä (www.amsterdamweekly.nl).
Amsterdamin ilta- ja yöelämä keskittyy Rembrandtpleinin ja Leidsepleinin ympäristöihin, joista löytyy vieri vierestä baareja, ravintoloita, pubeja, kasinoita ja yökerhoja. Jokainen turisti käy ainakin uteliaisuuttaan Punaisten lyhtyjen alueella.
Punaiset lyhdyt
Paikalliset pysyvät pois Punaisten lyhtyjen alueelta, mutta turisteja siellä on sitäkin enemmän, etenkin viikonloppuisin. Heistä suurin osa tyytyy vain ihmettelemään alueen erikoista tunnelmaa. Päivällä alueella on rauhallista, mutta illan pimetessä uteliasta väkeä riittää. Seksimyymälöiden ja yökerhojen korttelissa kävelee vastaan myös narkomaaneja, huumediilereitä sekä kaikenmaailman hörhöjä. Lompakosta kannattaa pitää huolta.
Vapaamielisyys saattaa kävijää ärsyttää, mutta toiminta on täysin laillista. Sitä se on ollut jo lähes 100 vuotta. Yli 300 ikkunassa työskentelee satoja naisia 8-16 tunnin työvuoroissa. Ikkunaprostituutio on kuitenkin vain pieni osa ilotyttötoimintaa. Katuprostituutio on kielletty.
Punaisten lyhtyjen alue, Oude Zijde on Amsterdamin vanhinta osaa. Kadut ovat kapeita ja rakennukset muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ovat melko rähjäisiä. Vilkkaimman ”ostosalueen” keskellä on kaupungin vanhin kirkko Oude Kerk.
Pubit ja baarit
Rembrandtpleinilla, Leidsepleinilla ja Dam-aukiolla vilisee iltaisin turisteja. Pubit, klubit ja baarit täyttyvät etenkin viikonloppuisin. Useissa paikoissa ovet sulkeutuvat kello kolmeen mennessä. Juhlintaa voi jatkaa sen jälkeen yökerhoissa, jotka ovat auki aamuun asti.
Amsterdamilaiset viihtyvät paremmin edellä mainittujen alueiden kulman takana olevissa baareissa. Suosittu baarikeskittymä löytyy Nieuwmarkt-torin läheisyydestä. Kuten muuallakin suuressa maailmassa, on Amsterdamiin avattu muotitietoisille useita omia moderneja trendibaareja näyttäytymistä varten.
Elävää musiikkia
Amsterdamin monikulttuurisuus näkyy myös laajassa musiikkitarjonnassa. Joka illalle on tarjolla runsaasti erityyppistä elävää musiikkia jatsista reggaeihin. Kesäisin katusoittajat valtaavat kadut ja puistoissa sekä aukioilla on ilmaiskonsertteja. Jalkapalloseura Ajaxin stadionilla Arenalla järjestetään megaluokan konsertteja.
Bimhuis
Arkkitehtonisesti mielenkiintoisessa Bimhuisissa soitetaan pääasiassa jatsia.
Osoite: Piet Heinkade 3, rautatieaseman takana.
Bourbonstreet
Leidsepleinin lähellä sijaitseva ravintolaklubi Bourbonstreet tarjoaa elävää musiikkia (jatsia bluesia) joka ilta.
Osoite: Leidsekruisstraat 6-8.
www.bourbonstreet.nl
Paradiso
Leidsepleinilla sijaitseva klubi on entinen kirkko, joka on muutettu konserttisaliksi ja klubitiloiksi.
Osoite: Weteringschans 6-8.
www.paradiso.nl
Melkweg
Leidsepleinin Melkweg on viihteen monitoimikeskus, jossa ovat esiintyneet myös suomalaiset Nightwish ja The Rasmus. Viihdekompleksissa on elokuvateatteri, disco, ravintola, baari sekä esiintymissali pienille ja suurille kansainvälisille artisteille.
Osoite: Lijnbaansgracht 234a.
www.melkweg.nl
Klassista musiikkia
Vaikka Alankomaat ei ole tuottanut musiikin suurmiehiä, on klassisen musiikin tarjonta runsasta ja laadukasta. Suurten salien lisäksi klassista musiikkia tarjotaan useissa kirkoissa (Oude Kerk, Nieuwe Kerk, Westerkerk).
Concertgebouw
Konserttisali on Amsterdamin klassisen musiikin pääsali. Paikallisen sinfoniaorkesterin ohella konserttisalissa esiintyy usein kansainvälisiä huippuorkestereja ja -solisteja. Talon akustiikka on erinomainen. Lipun varaaminen onnistuu vaivattomimmin internetin Online –palvelun avulla.
Osoite: Concertgebouwplein 2-7.
Beurs van Berlage
Entinen pörssitalo on nykyisin filharmonisen orkesterin sali.
Osoite: Damrak 243.
Stadhuis-Muziektheater (Stopera)
Amstel-joen rantaan rakennetussa kulttuuritalossa toimivat kansallisooppera ja –baletti. Lipun varaaminen onnistuu vaivattomimmin internetin Online-palvelun avulla.
Osoite: Amstel 3.
Muziekgebouw aan ‘t Ij
Amsterdamin uusin musiikkikeskus on erikoistunut uudemman musiikin esittämiseen. Moderni lasirakennus sijaitsee osittain veden päällä.
Osoite: Piet Heinkade 1.
Lippuja tapahtumiin
Ticketshop
Osoite: Leidsepleinin ja Marnixstraatin kulma.
Last Minute Ticket Shop
Myymättömiä lippuja puoleen hintaan.
Osoite: Leidseplein 26.
Alankomaiden faktat
Sijainti Länsi-Euroopassa Pohjanmeren rannalla.
Asukasluku 16 miljoonaa.
Pinta-ala 41 526 km². Meren pinnan alapuolella on noin 25 prosenttia pinta-alasta.
Pääkaupunki Amsterdam (735 500 as.), hallintokaupunki Den Haag.
Hallitusmuoto Kuningaskunta, hallitsija kuningatar Beatrix van Oranje Nassau.
Kieli Hollanti. Maan pohjoisosissa puhutaan myös friisiä.
Uskonto Pohjoisosien asukkaat ovat protestantteja. Kalvinisteja on kuusi prosenttia. Etelä-Hollanti on katollista aluetta. Noin 30 prosenttia ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Muslimien määrä (3 %) on nousussa.
Raha Euro, yleisimmät luottokortit kelpaavat useimmissa liikkeissä, tavarataloissa ja suuremmissa ravintoloissa.
Autojen maatunnus NL.
Hintataso Suomen tasoa.
Palveluraha Sisältyy hintaan ravintoloissa, kahviloissa ja takseissa. Erityisen hyvästä palvelusta voi tietysti palkita oman harkintansa mukaan. Yleisissä vessoissa jätetään pikkusumma käymälän hoitajalle.
Vesijohtovesi Täysin juomakelpoista.
Ilmasto Alankomaissa vallitsee Pohjanmeren läheisyyden takia meri-ilmasto. Talvi on leuto, mutta pakkaspäiviäkin esiintyy. Aamusumut ovat yleisiä. Kevät saapuu kuukautta aikaisemmin kuin Suomeen ja lämmintä riittää vielä syksylläkin. Sää saattaa vaihdella nopeastikin. Sadekuuroihin pitää varautua kaikkina vuodenaikoina.
Suuntanumero +31.
Aika Tunnin jäljessä Suomen aikaa.
Tullimääräykset Suomeen Toisesta EU-maasta saa tuoda mukanaan omaan käyttöönsä alkoholijuomia ja tupakkaa rajoituksetta (www.tulli.fi).
Jäsenyydet Nato ja Euroopan unioni.
Kansalliset juhlapäivät Uusivuosi, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivät, 1.5. työn päivä, 30.4. Kuningattaren päivä, 4.-5.5. Sodan uhrien ja vapautuksen muistopäivä, helatorstai, helluntai, 5.12. Sinterklaas (Pyhä Nikolaus tuo lahjoja), joulupäivät, jolloin pankit, toimistot ja useimmat liikkeet ja osa turistinähtävyyksistä ovat kiinni.
