Amerikkalaisen showmiehen Danny Kayen laulussa ylistetään Ihmeellistä Kööpenhaminaa. Tämän matkailuviranomaiset myös hyödyntävät tehokkaasti markkinoinnissaan. Wonderful Copenhagen –iskulauseelle löytää helposti vastinetta, sillä Pohjolan suurin kaupunki tarjoaa elämyksiä laidasta laitaan.
Väitetään osuvasti, että Italia alkaa Tanskasta. Tällä viitataan juuttien suhtautumiseen arkielämään. Tärkeintä on hygge eli kiva ja rento tunnelma, joka syntyy esimerkiksi nauttimalla hyvää ruokaa ja paikallista olutta. Tunnelma Kööpenhaminassa on leppoisa ja kansainvälinen. Mukaan mahtuu kaiken kirjavaa väkeä hippiliikkeen edustajasta tanskalaiseen hienostorouvaan.
Tanskasta alkaa myös Pohjola, joka näkyy hyvin järjestäytyneenä yhteiskuntana. Kaikkialla on siistiä ja tyylikästä. Bussit ja junat kulkevat aikataulussa. Liikennevaloissakin seistään kiltisti punaisen valon palaessa. Töitä paiskitaan ahkerasti ja tuloksena onkin kaikkialla aistiva korkea elintaso, jonka myötä myös hinnat ovat sen mukaiset. Niitä ei pidä kuitenkaan pelästyä, sillä Tanskassa ja Kööpenhaminassa pärjää myös niin sanottu budjettimatkalainen.
Kuninkaallisuus on läsnä joka puolella. Kööpenhamina on täynnä Frederik ja Christian –nimisiä entisten kuninkaiden patsaita ja linnoja sekä kaupunginosia. Sympaattinen kuningatar Margareetta on pidetty tanskalaisten keskuudessa. Tosin hänen suosiostaan kilpailee nyt uusi kruununprinssi, joka syntyi syksyllä 2005 prinssi Frederikille ja Australiasta kotoisin olevalle prinsessa Marylle.
Kuninkaallisten lisäksi tanskalaisten suosituimpien henkilöiden joukkoon kuuluu ehdottomasti Hans Christian Andersen. Satusedän syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta ja sitä onkin vuoden 2005 aikana juhlittu Tanskassa perusteellisesti. Kirjailijan jalanjälkiä on helppo seurata Kööpenhaminassa, sillä hän asui useassa paikassa eri puolilla kaupunkia. Hans Christian Andersenin mukaan on nimetty myös uusi suosittu seikkailumuseo.
Kööpenhamina on muuttamassa kasvojaan. Vanhat arvorakennukset säilytetään ja yhä isompi alue keskustasta pyhitetään vain kävelijöille, mutta uuttakin arkkitehtuuria on ilmaantunut kaupunkiin kiihkeän rakennusbuumin myötä. Kaupungin reuna-aluille ja satamaan on noussut tyylikkäitä lasipalatseja, joista huomionarvoisin on uusi ooppera- sekä kirjastotalo Musta timantti.
Kiihkeän kasvun taustalla on uusi Juutinrauman ylittävä jättisilta, joka yhdistää Malmön talousalueen Tanskan pääkaupunkiin. Kööpenhaminan tuorein ylpeys on moderni metro, joka tuo matkailijan Kastrupin lentokentältä 12 minuutissa kaupunkiin. Ei pidä hermostua, jos junan kuljettajaa ei ole paikalla, sillä metro kulkeekin automaattisesti ilman kuskia.
Miten sinne pääsee
Omalla autolla
Kööpenhamina ei ole kaukana. Onkin useita vaihtoehtoja matkustaa Tanskaan.
Jos saapuu aamulaivalla Tukholmaan, ajaa omalla autolla iltaan mennessä Kööpenhaminaan. Perinteinen reitti on ollut Ruotsin puolelta Helsinborgista lautalla yli Juutinrauman Helsingöriin. Toinen vaihtoehto on ajaa hieman pohjoisempaa reittiä Göteborgista Frederikshavniin tai Varbergista Grenåhon. Kesäsesongin aikana, etenkin viikonloppuisin, lauttapaikka on syytä varata etukäteen.
Suomalainen ajokortti kelpaa Tanskassa.
Uusin reitti on vuonna 2000 valmistunut Öresundin silta, joka yhdistää Kööpenhaminan ja Malmön toisiinsa. Salmen ylitys kestää autolla kymmenen minuuttia. Siltamaksun voi maksaa Ruotsin tai Tanskan kruunuilla sekä euroilla. Myös luottokortit kelpaavat.
Silta on 16 km pitkä ja Tanskan suunnasta ensimmäiset 5 km on tunnelia. Sillan keskikohta on niin korkealla, että laivat mahtuvat sen ali.
Junalla
Kiskot vievät Tukholmasta mukavasti viidessä tunnissa Kööpenhaminaan. Malmösta Juutinrauman yli Öresundin siltaa pitkin Kööpenhaminaan kestää 35 minuuttia.
www.sj.se (Ruotsin valtion rautatiet)
www.dsb.dk (Tanskan valtion rautatiet)
Bussilla
Tukholmasta on bussiyhteyksiä Kööpenhaminaan päivittäin.
Lentäen
Suomesta on useita päivittäisiä vuoroja suoraan Kööpenhaminaan. Lentohintoja kannattaa vertailla, sillä lentoyhtiöillä on myös edullisia vaihtoehtoja. Kööpenhaminan lentokenttä Kastrup sijaitsee vain 8 km keskustasta. Jatkoyhteys kaupunkiin on helppo: junalla vajaassa vartissa keskustaan. Junia lähtee 20 minuutin välein.
Majapaikka
Majapaikka löytyy Kööpenhaminasta varmasti, mutta sekä edullisen että tasokkaan vaihtoehdon löytäminen on hankalaa. Tarjontaa on halvemmasta kotimajoituksesta hinnakkaisiin luksushotelleihin.
Omatoiminen voi varata yösijan helposti etukäteen internetin avulla osoitteesta www.visitcopenhagen.dk (Accomodation). Sieltä löytyy tarkat tiedot yli sadasta eri tason hotellista, kotimajoituksesta ja kaikista retkeilymajoista. Lopullinen hinta määräytyy vuodenajan ja viikonpäivän perusteella. Paikan päällä majapaikan haku onnistuu Kööpenhaminan turistitoimiston henkilökunnan avulla.
Tanskassa on kattava retkeilymajaverkosto, josta löytyy myös perhehuoneita. Mutta kaikki retkeilymajat eivät ole auki läpi vuoden. Jos suostuu jakamaan huoneen muiden kanssa, saa punkan noin 15 eurolla. Esimerkiksi Kööpenhaminan suurimassa retkeilymajassa, Amangerin Danhostelissa kahden hengen huoneet ovat edullisia.
Monilla hotelliketjuilla (Mercure, Scandic, Comfort jne.) on Kööpenhaminassa useita hotelleja, joiden hinta määräytyy mm. sijainnin mukaan. Merenrannan läheisyydessä olevat hotellit ovat kalliimpia. Osa luksusluokan hotelleista on rakennettu kunnostettuihin vanhoihin rakennuksiin.
Rautatieaseman takana olevalla entisellä työläiskorttelialueella Vesterbrossa on hotelleja vieri vieressä. Niiden hintataso on kauttaaltaan edullisempi kuin muualla Kööpenhaminassa. Alueen yleisilme on myös viime vuosina kohentunut, vaikka alue on yhä vilkkaan yöelämän keskus.
LUKSUSTA
Nämä kaksi hotellia sijaitsevat meren rannalla.
71 Nyhavn Hotel ****
Osoite: Nyhavn 71.
Hotel Admiral ****
Osoite: Toldbodgade 24-28.
KESKILUOKKAA
Copenhagen Strand ***
Osoite: Havnegade 37.
Scandic Copenhagen ****
Osoite: Vester Søgade 6.
KOHTUUHINTAISEMPAA
Cap Inn Hotels
Osoite: Mitchellsgade 14.
Retkeilymajat
Osoitteesta www.visitcopenhagen.dk (Accomodation) löytyy 12 eri retkeilymajatyyppistä vaihtoehtoa.
Danhostel Copenhagen City
Osoite: H.C. Andersens Boulevard 50 (keskustassa).
Danhostel Copenhagen Amager
Osoite: Vejlandsallé 200 (4 km keskustasta).
SUOSITUIMMAT KOHTEET
Pieni merenneito
Den Lille Havfrue eli Pieni merenneito on Kööpenhaminan tunnetuin nähtävyys. Koska patsas sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella, joutuu sen luo pääsemiseksi näkemään hieman vaivaa. Osa kävelee suosittua Langelinie-rantatietä pitkin pronssiveistoksen luo, joka istuu rantakivien päällä katse merelle päin suunnattuna. Perille pääsee myös bussilla sekä Nyhavnilta lähtevillä vesibusseilla.
H.C. Andersenin satuhahmo on Edvard Eriksenin veistämä. Taidemesenaatti ja olutmoguli Carl Jacobsen lahjoitti rahat ja patsas asennettiin paikalleen vuonna 1913. Siitä lähtien Pieni merenneito on ollut kööpenhaminalaisten silmäterä, ja kaupunkilaisten huoli onkin ollut suuri, kun neidolle on sattunut jotain.
Pieni merenneito on kokenut kovia: milloin patsas on töhritty maalilla, milloin sen jäseniä on sahattu irti.
1961 – Neidolle maalattiin rintaliivit ja pikkuhousut sekä hiukset värjättiin punaisiksi.
1963 – Neito maalattiin kokonaan punaiseksi.
1964 – Neidon pää sahattiin irti, mutta alkuperäisten muottien avulla sille valettiin uusi pää.
1976 – Neito maalattiin jälleen.
1984 – Neidon oikea käsivarsi sahattiin irti.
1990 – Neidon pää yritettiin irrottaa.
1998 – Pään irrotus onnistui.
2003 – Neito kaadettiin ja työnnettiin veteen.
Amalienborgin palatsi
Hallitsijan palatsille Amalienborgille kannattaa saapua klo 12, sillä silloin palatsin edustalla näkee kuninkaallisen vahdinvaihdon. Värikäs kulkue soittajineen ja karhulakkisotilaineen lähtee puoli tuntia aikaisemmin Rosenborgin linnalta ja kulkee perinteistä reittiä pitkin kohti kuninkaallista asuntoa. Kuningatar Margareetta asuu kahdeksankulmaisen aukion yhdessä palatsirakennuksessa.
Rakennuksen nimi tulee kuningas Fredrik III:n puolison Sophie Amalien mukaan 1600 –luvulta. Alkuperäiset rakennukset tuhoutuivat tulipalossa. Nykyinen tyylikäs rokokoorakennus valmistui 1700-luvun puolessa välissä kuningas Fredrik V:n aikana. Kuningas itse on ikuistettu aukion keskellä olevaan ratsastajapatsaaseen. Alun perin Amalienborgissa asuivat aateliset, mutta vuodesta 1794 lähtien se on ollut kuninkaallinen residenssi.
Osa kuninkaallisista huoneista on auki myös yleisölle. Kuningas Kristian VIII:n palatsissa on nähtävänä alkuperäinen sisustus aitoine huonekaluineen.
Osoite: Amalienborg Slotsplads, Frederiksgade 22.
Rosenborgin linna
Kööpenhaminan pakollisiin kohteisiin kuuluvan Rosenborgin linnan päänähtävyys ovat kruununjalokivet, jotka ovat rakennuksen pohjakerroksessa. Aarrekammio on täynnä jalokiviä, helmiä, kullattuja miekkoja ja maljoja sekä tietysti myös valtakunnan omena, kruunu ja valtikka löytyvät sieltä.
Sisätiloissa voi kiertää huoneesta toiseen, jotka ovat aikajärjestyksessä. Samalla voi nähdä sisustustyylien ja kuninkaiden mieltymysten muuttumisen kautta aikojen. Seiniä koristavat arvokkaat gobeliinit, hopeapeilit ja maalaukset sekä kattoja kristallikruunut, joista eräs on tehty meripihkasta.
Kuningas Kristian IV rakennutti viehättävän Rosenborgin linnan ns. Kuninkaanpuutarhaan (Kongens Haven) 1600 –luvun alussa. Monitornisen rakennuksen ympärillä on vallihauta ja suuri puistoalue.
Osoite: Øster Voldgade 4A.
Kansallismuseo
Kanavan varrella sijaitsevan Kansallismuseon väitetään olevan Pohjoismaiden suurin museo. Siellä voi tehdä aikamatkan kivikaudesta nykypäivään. Pääpaino on tietysti Tanskan historiassa, mutta esillä on myös esineistöä muualta, mm. vanhoja kreikkalaisia ja roomalaisia rahoja ja mitaleita.
Museon mielenkiintoisimmat osastot kertovat mahtavasta viikinkiajasta sekä Grönlannin eskimokulttuurista lumimajoineen. Museossa on hauska osasto lapsille, jossa nappeja painamalla tapahtuu kaikenlaista mielenkiintoista. Lastenosasto esittelee havainnollisesti elämää keskiajalta isoäidin aikaan. Lastenosastolla on myös mahdollisuus pukeutua entisajan vaatteisiin.
Osoite: Ny Vestergade 10.
Tivoli
Tivoli kuuluu kiinteänä osana Kööpenhaminan katukuvaan. Harvalla huvipuistolla on yhtä oleellinen osa kaupungin lähihistoriassa kuin Tivolilla, joka perustettiin jo vuonna 1843. Georg Carstensen sai luvan perustaa huvipuiston keskelle kaupunkia, ja siitä lähtien Tivoli on ollut yksityisomistuksessa.
Tivoli ei ole pelkästään pikkuväen peuhupaikka, vaan alue tarjoaa elämyksiä myös aikuisille. Rock- ja klassisen musiikin konsertit, lukuisat ravintolat, kauniit kukkaistutukset, tunnelmallinen iltavalaistus, ilotulitus ym. pitävät tästä huolen.
Tivoli on auki huhtikuun puolesta välistä syyskuun loppuun sekä lisäksi Tivolissa vietetään erityistä joulusesonkia. Huom! Alla olevat aukioloajat ja hinnat ovat vuodelta 2005. Kööpenhaminassa on myös toinen huvipuisto, Bakken, joka on paikallisten suosikki (kts. Lisää kivaa koko perheelle).
Osoite: Vesterbrogade 3 (Raatihuoneen takana).
Ny Carlsberg Glyptotek
Oluttehtailija Carl Jakobsonin veistoskokoelma on eräs maailman parhaimmista yksityiskokoelmista. Glyptoteekin sisätilat ovat kuin suoraan Kreikasta tai Roomasta. Suurin sali muistuttaa pylväineen ja marmoriveistoksineen kreikkalaista temppeliä. Esillä on myös myöhempää veistostaidetta, kuten Rodinin ja Degas’n pronssisia pienoisveistoksia sekä etruskitaiteen kokoelma.
Ylemmissä kerroksissa on tanskalaisten mestareiden ja ranskalaisten impressionistien maalauksia, muun muassa Monet’n, Cézannen ja Pisarron töitä.
Glyptoteekin tiettyä osia on kunnostettu vuodesta 2004 lähtien. Vaikka monia osastoja on nyt suljettuna, on museossa silti vielä paljon nähtävää. Peruskorjaus saadaan valmiiksi kesällä 2006.
Osoite: Dantes Plads 7.
Kansallisgalleria
Valtion omistamassa taidemuseossa on maan laajin tanskalaisen taiteen kokoelma. Sen lisäksi esillä on kattavasti italialaista, flaamilaista ja ranskalaista taidetta, jota Tanskan kuninkaat ovat keränneet kautta aikojen. Yli 8000 työtä ajoittuu 1200-luvulta nykypäivään asti. Yli sata vuotta vanha rakennus on vastikään kunnostettu ja saanut rinnalleen myös nykyaikaisen lisärakennuksen
Osoite: Sølvgade 48.
Thorvaldsenin museo
Kuvanveistäjä Bertel Thorvaldsen (1770-1844) lienee tunnetuin tanskalainen maan rajojen ulkopuolella. Tuottelias taiteilija asui 40 vuotta Roomassa, jossa on monien muiden eurooppalaisten kaupunkien tapaan tanskalaisen veistoksia nähtävinä. Thorvaldsen teki arvokkaan lahjoituksen Kööpenhaminalle: monet veistokset, piirrokset, kirjasto ja kreikkalaiset sekä roomalaiset esineet siirtyivät kaupungin haltuun hänen kuoltuaan.
Vanha kuninkaallinen talli muutettiin Thorvaldsenin nimeä kantavaksi museoksi. Rakennuksen ulkoseinässä oleva suuri reliefi kuvaa kuvanveistäjän riemullista saapumista Kööpenhaminaan.
Osoite: Bertel Thorvaldsens Plads 2.
Imax Tycho Brahe Planetarium
Kuuluisan tähtitieteilijän Tycho Brahen nimen mukaan nimetty planetaario selvittää kiehtovasti avaruuden saloja.
Osoite: Gammel Kongevej 10.
Paikasta toiseen
Kööpenhaminan useimmat nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Jalkojaan voi toki säästää, sillä julkinen liikenne on hoidettu esimerkillisesti. Vuoroja ja linjoja on tiheästi ja kalusto on nykyaikaista. Matkaa voi tehdä bussilla, junalla tai metrolla. Vuoroja ajetaan aamun kello viidestä keskiyöhön saakka. Busseilla ja metrolla on myös yövuoroja.
Liput
Turistille Kööpenhaminan matkalippusysteemi tuntuu aluksi monimutkaiselta, sillä hinta määräytyy matkan pituuden mukaan. Kaupunki on jaettu vyöhykkeisiin ja tietty matkalippu oikeuttaa siirtymään vain tietyillä vyöhykkeillä. Minimi on kaksi vyöhykettä ja maksimi seitsemän vyöhykettä. Bussipysäkeillä ja asemilla on vyöhykekarttoja, joista pitää etukäteen selvittää matkan pituus ja hinta. Myytävänä on kertalippu, 24 tunnin lippu tai 10 matkan lippu (Klippekort). Viimeksi mainittua ei myydä bussissa, hinta määräytyy vyöhykkeiden mukaan, säästöä tulee noin 40 prosenttia kertalippuihin verrattuna ja samaa korttia voi käyttää useampi henkilö
Busseihin, juniin ja metroon käy sama lippu. Sen voi ostaa bussin kuljettajalta tai asemilta. Junassa ja metrossa matkustaessa lippu pitää leimata asemalaiturin keltaisessa leimauslaitteessa ennen junaan nousemista. Lipun voimassaoloaikana voi vaihtaa bussista, junasta ja metrosta toiseen.
Kööpenhamin-kortilla voi matkustaa rajoituksetta.
Metro
Uusi ja nykyaikainen metro yhdistää Kööpenhaminan itäiset ja läntiset kaupunginosat keskustaan. Linjoja on kaksi: M1, vihreä ja M2, keltainen. Erikoista metrossa on se, että junissa ei ole lainkaan kuljettajaa. Metroon käy sama lippu kuin busseihin ja juniin. Metroasemat on merkitty punaisella kyltillä, jossa on M-kirjain.
Bussit (HUR, Hovedstadsens Udviklingsråd)
Keltaisten paikallisbussien verkosto on laaja. Pääasema sijaitsee keskustassa lähellä Raatihuoneen aukiota. Bussipysäkit on merkitty keltaisin kyltein.
S-junat
Päärautatieasema on Raatihuoneen ja Tivolin takana kaupungin ydinkeskustassa. Linjoja on useita ja ne kulkevat kaikki päärautatieaseman kautta.
Taksi
Taksien taksat ovat samat kuin Suomessa. Kaikki kuljettajat eivät hyväksy luottokortteja. Tippi sisältyy hintaan, mutta mikään ei estä pyöristämästä loppusummaa.
Kööpenhamina-kortti
Muiden suosittujen matkailukaupunkien tapaan myös Kööpenhamina tarjoaa mahdollisuuden monipuolisen matkailukortin käyttöön. Kööpenhamina-kortti sopii heille, jotka haluavat nähdä enemmän ja liikkua vaivattomasti kaupungissa.
Kortilla pääsee ilmaiseksi 60 eri museoon ja muuhun kohteeseen Suur-Kööpenhaminan alueella. Julkiset kulkuvälineet, bussit, junat ja metro ovat myös ilmaisia. Kortilla saa myös alennuksia eri paikoissa. Mukana saa myös kelpo kaupunkioppaan.
Kortilla voi ostaa jo lentokentän turistipisteestä, ja näin pääsee heti junalla ilmaiseksi keskustaan. Korttia myydään myös keskustan turistitoimistossa, päärautatieasemalla, monissa hotelleissa ja retkeilymajoissa. Kortin voimassaoloaika alkaa ensimmäisestä kohteesta alkaen (kellonaika merkitään tasatunnein korttiin). Myytävänä on 24 tunnin ja 72 tunnin kortteja. Alle 10-vuotiaat lapset pääsevät ilmaiseksi aikuisen kanssa, jolla on Kööpenhamina -kortti.
Kööpenhaminan turisti-info
Toimisto sijaitsee Tivolin pääporttia vastapäätä. Sieltä saa ilmaiseksi kaupungin kartan sekä hyviä vinkkejä siitä, mitä kaupungilla tapahtuu. Myös Kööpenhamina-korttia tai majapaikkaa kaipaavat saavat apua turisti-infosta. Siellä voi myös leputtaa jalkojaan ja istua lukemaan saamiaan opaslehtiä.
Osoite: Vesterbrogade 4A.
Kaupunkikierrokselle
Vaikka Kööpenhaminan suosituimmat nähtävyydet sijaitsevat lähellä toisiaan, kannattaa harkita osallistumista opastetulle kaupunkikierrokselle. Siten lyhyenkin viikonlopun aikana ehtii nähdä kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ja samalla säästää jalkojaan.
Bussilla
Kaksikerroksisen sightseeing -bussin lähtöpaikka on Raatihuoneenaukio. Bussit kiertävät tärkeimmät nähtävyydet, ja käyvät muun muassa Christianhavnin kaupunginosassa ja Pienen merenneidon luona. Teemallisia kiertoajeluita on useampia. Kuulokkeilla on mahdollista kuunnella selostus useilla eri kielellä. Ajelun kesto vaihtelee 1-2,5 tuntiin. Lapset pääsevät kierrokselle puoleen hintaan.
Veneellä
Vaikka Kööpenhaminassa ei ole yhtä paljon kanavia kuin Amsterdamissa, on risteily mainio tapa tutustua kaupunkiin. Laivat kiertävät vanhankaupungin sydämessä ja satama-alueella ohittaen monet tärkeät nähtävyydet, muun muass Pienen merenneidon. Opastus on eri kielillä.
DFDS Canal Tours
Canal Tours on Kööpenhaminan suurimpia kanavaristeily-yrityksiä, jonka laivojen kannelta kaupunkia ihailee yli puoli miljoonaa matkailijaa vuodessa.
Lähdöt Nyhavnilta ja Gammel Strandilta
Opastettuja kierroksia järjestetään huhtikuusta joulukuulle. Lähtöjä on puolen tunnin välein Kesto: 50 minuuttia.
Talvella sääolosuhteet saattavat vaikuttaa aikatauluihin.
Hop on – Hop off
Opastettujen kanavakierrosten lisäksi on mahdollisuus lähteä Hop on – Hop off -vesibussimatkalle. Näillä kierroksilla ei ole opastusta. Voit hypätä rajoittamattoman moneen kertaan veneeseen ja veneestä pois haluamallasi pysäkillä lipun voimassaoloaikana. Osittain samoja reittejä pitkin kulkevia vaihtoehtoja on kaksi: vihreä ja sininen. Hyvä aloituspaikka on Nyhavn tai Gammel Strand. Lähtöajat ja kierrosten pituudet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Hop on – Hop off -risteilyjä järjestetään toukokuun lopulta syyskuuhun.
Netto-Bådene
Netto-yhtiön alukset lähtevät huhtikuun ja lokakuun aikana Nyhavnilta ja Holmensin kirkon edustalta. Lähtöjä on klo 10 alkaen klo 17 asti 2-5 kertaa tunnissa.
Pyöräillen
Kööpenhaminalaiset pyöräilevät kautta vuoden. Monella on kaksikin pyörää käytössä. Ensimmäisellä fillarilla pyöräillään kotoa junapysäkille. Junamatkan jälkeen jatketaan matkaa toisella pyörällä, joka odottaa päärautatieasemalla. Maasto on tasaista ja pyöräteitä on runsaasti.
Kööpenhaminaan voi tutustua opastetuilla pyöräilykierroksilla tai omatoimisesti vuokraamalla pyörän, tai City-pyörällä, jonka saa käyttöönsä ilmaiseksi pientä panttia vastaan.
City -pyörä (Bycyklen)
Ostoskärryperiaatteella eli panttia vastaan voi lainata City-pyörän käyttöösi. Lainauspisteitä (125 kpl) on eri puolilla kaupunkia. Pyörä voidaan palauttaa mihin tahansa pisteeseen ja sillä saa ajaa vain rajatulla keskustan alueella. Ajamalla tämä alueen ulkopuolella voi saada sakot. City-pyörä on teknisesti vaatimaton, mutta hauska tapa liikkua paikasta toiseen. Pyöriä on lainattavissa toukokuun alusta joulukuun puoleenväliin asti.
Vuokraa pyörä
Kööpenhaminassa on runsaasti pyörävuokraamoja, eikä niitä voi olla huomaamatta. Pyörän saa päiväksi käyttöönsä tai viikoksi. Vaikka autoilijat ovat Kööpenhaminassa tottuneet pyöräilijöihin, kannattaa olla varovainen.
Ostoksille
Kööpenhamina ei ole ostostaivas pienellä budjetilla matkaavalle. Vaikka hinnat ovat korkeita, on vastaavasti laatu erinomaista pienimmistä esineistä arvokkaisiin design –tuotteisiin. Tanskalainen muotoilu on maailmankuulua ja tavarat ovat liikkeissä esillä tyylikkäästi. Suomalaisille tunnetuin tanskalainen merkki on ilmeisesti Bang & Olufsen -kodinkoneet.
Käsityötaitoa arvostetaan Tanskassa yhä paljon. Tanskalainen posliini on laatutavaraa, sillä sitä valmistaa muun muassa perinteinen Kuninkaallinen posliinitehdas. Kauniita lasisia, keraamisia tai hopeisia koriste-esineitä ja koruja myydään useissa keskustan erikoismyymälöissä. Paikalliset huonekalut, vaikka matkailija niitä harvoin ostaakin, ovat erittäin korkealuokkaisia.
Strøgetin ihmisvilinää ja kauppaviidakkoa
Sanotaan, että Kööpenhaminan ostosvalikoima ei yllä esimerkiksi Lontoon tai Pariisin tasolle. Pitää olla kuitenkin melko nirso shoppailija, jos Kööpenhaminan tarjonta ei ole riittävä. Pelkästään kävelemällä Euroopan pisimmän vain jalankulkijoille pyhitetyn ostoskadun, Størogetin päästä päähän ohittaa lukemattoman määrän erilaisia liikkeitä. Joukossa useita muodin huippunimiä Vuittonista Bulbergiin.
Monelle matkailijalle Kööpenhamina onkin sama kuin Strøget. Katu on aina tungokseen asti täynnä väkeä. Liikkeitä, ravintoloita, kahviloita, katutaiteilijoita ja pubeja on vieri vieressä. Autoja ei ole, sillä ne poistettiin kadulta jo 1960-luvun alussa, tosin vasta melkoisen riidan jälkeen. Kaupunkisuunnittelijat saivat tahtonsa läpi ja sen jälkeen moni Strøgetin sivukatukin on muutettu autottomaksi.
Kööpenhaminan kävelykatujen säännöt ovat selkeät: tavaraliikenne hoidetaan aamulla. Sen jälkeen ei edes polkupyörällä ole kadulle asiaa. Sääntöjä myös valvotaan ja noudatetaan.
Kadun vuokrataso on noussut korkeaksi, ja siksi kadunvarren liikkeet ovat pääasiassa sellaisia, joissa tavarankierto on nopeaa. Parkkipaikkojen puute on myös poistanut liikkeet, joissa myytiin isoja tavaroita. Käveleviä asiakkaita kuitenkin Strøgetilla riittää, sillä heitä käy siellä päivittäin 55 000 ostoksilla.
Strøgetin ja sen lähialueen kaupat myyvät tekstiilejä, kenkiä, keramiikkaa, tupakkaa, piipputarvikkeita, koruja yms. Matkamuistomyymälöitä on tietysti lukuisia. Strøgetin päässä Kuninkaallista teatteria vastapäätä sijaitsee Magasin du Nord. Lasikupolinen Ny Illum sijaitsee sekin Strøgetin varrella.
Størogetin pikkupuotien erikoisartikkeleita ovat meripihkakorut sekä käsin veistetyt arvokkaat puupiiput. Suosituin matkamuisto lienee Pieni merenneito, jota myydään matkamuistomyymälöissä kaiken kokoisina patsaina.
Ostosparatiisi jatkuu, kun kävelee Strøgetin sivukadulle Købmagergadelle, jossa hinnat ovat edullisempia kuin Strøgetilla. Grønnegade on Strøgetin itäpäässä sijaitseva viehättävä muotikatu, mutta Kronprinsensgade lienee Kööpenhaminan tärkein ”Catwalk”, vaikka liikkeitä on harvakseltaan. Sieltä löytyy Milanon ja Pariisin uusinta huippumuotia. Nørrebron Ravnsborggade-Ryesgadella on antiikkiliikkeitä vieri vieressä.
Tavarataloja
Det Ny Illum
Osoite: Østergade 52.
Magasin du Nord
Osoite: Kongens Nytorv 13.
Ostoskeskuksia
Fisketorvet Shopping Centre
Fisketorvet on Kööpenhaminan suosituin ostoskeskus, joka sijaitsee lähellä satamaa hieman keskustan ulkopuolella. Liikkeiden lisäksi ostoskeskuksessa on useita ravintoloita ja elokuvateatteri.
Osoite: Kalvebod Brygge 59.
Frederiksberg Centret
Frederiksbergin ostoskeskus sijaitsee kymmenen minuutin bussimatkan päässä keskustasta. Kauppojen valikoima on runsas.
Osoite: Falkoner Allé 21.
Field’s
Field’s on Kööpenhaminan ja koko Pohjoismaiden suurin ostokeskus, jossa on 150 kauppaa, yksi tavaratalo, ravintoloita ja kahviloita.
Osoite: Arne Jacobsens Allé 12.
Kaloreita ei lasketa
Ruokaterroristit eivät ole vielä rantautuneet Tanskaan, sillä maa kuuluu kaloritililastoissa maailman kärkipäähän. Hyvä ruoka on osa tanskalaisten rennon elämän filosofiaa. Ruoka on kallista, mutta se on aina laadukasta. Tanskalaiset syövät lihaa lähes kaksi kertaa enemmän kuin suomalaiset, ja makkaratkin ovat lihaisempia kuin kotimaiset vastaavat tuotteet.
Tanskalaiset syövät kotonaan aamulla kuten suomalaiset. Hotellien aamupala on runsas sisältäen kahvia ja leipää, munaa sekä pekonia, muroja ja jogurttia ym. eli kaikkea, mitä kuuluu buffet -aamupalaan. Makea tanskalainen viineri maistuu jo aamupalallakin
Voileipiä lounaaksi
Tanskalaista lounasta ei voi ohittaa mainitsematta maan kansallisruokaa, smørrebrødia. Kyse ei ole mistä tahansa makkaraleivästä, vaan herkullisesta taideteoksesta. Pohjana on toki leipä, tumma tai vaalea, mutta sen päälle rakennettaan kerroksia erilaisista herkuista. Suosittuja ovat silli, savulohi, kinkku, muna, juusto, katkarapu, salami, simpukka, maksapasteija jne. Lopuksi koko komeus voidaan kuorruttaa paksulla kerroksella majoneesia.
Smørrebrødin suosio tanskalaisten lounasruokana näkyy muun muassa lukuisissa Kööpenhaminan keskikaupungin ravintoloissa. Kymmeniä erilaisia voileipiä on aseteltu valmiiksi tarjoilupöydille. Voileipiä voi valita myös listalta, mutta tällöin pitää varautua pieneen odotteluun. Lounas hoituu hyvin syömällä pari kolme voileipää. Lounaansa tanskalaiset tietysti huuhtelevat alas kylmällä oluella.
Useimmat vain Smørrebrødiin erikoistuneet ravintolat ovat auki vain arkipäivisin ja osa silloinkin vain lounasaikaan.
Ajoissa syömään
Päivän pääateria nautitaan kuten Suomessa, melko varhain eli klo 18-19. Tietysti Kööpenhaminassa on myös ravintoloita, joissa päivällistä myöhemminkin. Koska kaupunki sijaitsee meren rannalla, syödään paljon meren herkkuja. Silli on tärkein, jota tarjoillaan suolattuna, paistettuna ja erilaisilla kastikkeilla maustettuna. Turska, lohi ja kampela sekä pienet katkaravut ovat myös suosittuja. Kalasta valmistettu ateria saattaa olla hyvinkin yksinkertainen.
Tanska on tärkeä maatalousmaa, ja se näkyy myös merkittävänä lihatuotantona. Sianlihaa syödään eniten, lammasta vähiten. Tanskalainen erikoisuus on meillekin tutut lihapyörykät tai ns. keltainen hernesoppa, joka jakaa mielipiteet puolesta ja vastaan.
Aterian päätteeksi syödään usein tanskalaisia juustoja. Jälkiruoan tulee olla makeaa, kermavaahdolla kuorrutettua ja hillolla täytettyä, esimerkiksi pannukakkuja.
Skål!
Tanskan kansallisjuoma on olut, onhan maassa kaksikin suurta panimoa (Carlsberg ja Tuborg). Olutta ei lasketa edes alkoholijuomaksi. Ruokaryyppy on oleellinen osa ruokailua. Skål eli kippis kuuluu rituaaleihin. Suosituin snapsi on paikallinen akvaviitti. Viinit ovat kallista tuontitavaraa ja siksi ovat vähemmän tanskalaisten suosiossa. Alkoholeja myydään tavallisissa ruokakaupoissa.
Tarjontaa hodaripaikoista tähtiravintoloihin
Kööpenhaminan ravintolatarjontaan mahtuu kaiken hintaisia paikkoja Michelin-statuksista katugrilleihin. Kalliit ovat todella kalliita, mutta niissä palvelu on tanskalaiseen tapaan erittäin laadukasta ja ystävällistä. À la carte –annokset ovat kalliimpia, mutta useilla ravintoloilla on edullisimpia päivän ruokalajeja (degens ret) tai ns. turistimenuja. Moni nälkäinen matkalainen nähdessään ravintoloiden korkeat hinnat haukkaa välipalaa suoraan kadulta makkarakärryistä tai pitsakioskeista. Tanskalaisia pitkiä ja punaisia makkaroita popsitaan tuhansia päivittäin.
Kööpenhaminan kansainvälisyys näkyy myös runsaana etnisten ruokapaikkojen määränä. Välimerellinen keittiö on rantautunut Kööpenhaminaankin
Lähellä Nyvhavnia on Kongens Nytorvin ympäristössä Kööpenhaminan tasokkaimpia tai ainakin kalleimpia ravintoloita. Keskustan länsipuolella Nørrebron alueella on useita aasialaisia ruokapaikkoja. Siellä voi ruokailla edullisemmin kuin keskustan trendipaikoissa. Christianshavnin puolellakin on vähemmän turisteja, mutta useita kelpo ruokapaikkoja.
Strøgetin kävelykatualue on täynnä ruokapaikkoja pikkukioskeista kansainvälisiin ravintoloihin. Oma viehätyksensä on Tivolin alueella, jossa romanttisen illan voi viettää tasokkaassakin ravintolassa. Jos haluaa syödä Tivolin alueella, pitää maksaa huvipuiston sisäpääsymaksu. Alueen ravintolat ovat auki ainoastaan Tivolin aukioloaikoina. Gammel Strandin laiturilla kaupattiin kalaa vuosikymmeniä sitten. Sillinmyynti on vähentynyt, mutta tunnelmalliset kellariravintolat ovat tulleet tilalle.
Nyhavnin alue on erittäin suosittu, etenkin kesäisin, kun pöydät on nostettu ulos. Ruuan nauttimisen ohessa voi nauttia viehättävästä näkymästä, merestä ja puisista laivoista. Rantaravintoloista on mukava seurata ohikulkijoita ja ennen kaikkea tulla itse nähdyksi. Viehättävän Nyhhavnin ravintoloissa on tietysti pientä turistilisää.
Tupakoimattomuus on myös suosiossa. Ravintolan ulkopuolella pitää näkyä kyltti, joka kertoo, miten sisätiloissa suhtaudutaan sauhutteluun.
Ravintolan hintataso kannattaa varmistaa ennen ruokailua ulkopuolella olevasta ruokalistasta, jotta ei tule yllätyksiä.
Voileipäpaikkoja
Smørrebrød-paikoista mainitaan aina ensimmäisenä Ida Davidsen, jonka kaksi metriä pitkän voileipäpöydän valikoima (250 lajia) on klassikko. Slotskælderen hos Gitte Kik on lounasaikaan aina tupaten täynnä, sillä sen hintataso on alhaisempi kuin Ida Davidsenin, mutta laatu on vähintään yhtä korkea.
Kaffelle tai drinkille
Kööpenhaminassa kahvikupillinen ei ole halpa, mutta hinta määräytyy paikan tason mukaan. Katukuvaan on ilmaantunut useita trendikahviloita design-sisustuksineen. Kaupungin ”kauniit ja rohkeat” viihtyvät näissä cocktaillasiensa ääressä. Viikonloppuisin paikka saattaa muuttua jet setin piletyspaikaksi diskomusiikin kera. Mutta ei hätää, Kööpenhaminasta löytyy myös rentoja, tunnelmallisia ja ajan patinoimia kahviloita. Esimerkiksi Strøgetilla ja sen sivukaduilla on kahviloita ja baareja lähes vieri vieressä.
Monet kahvilat ja baarit tarjoavat myös kohtuuhintaista ruokaa: gourmet –annoksia, tanskalaisia voileipiä, lihapullia ym. Parasta Kööpenhaminan kahviloissa ja baareissa on niiden sijainti historiallisessa ympäristössä. Monet sijaitsevat katutason alapuolella kellareissa ja arvokkaissa rakennuksissa.
Valikoituja ruoka- ja kahvipaikkoja
Kokkeriet
Kokkeriet on Kööpenhaminan viehättävimpiä ravintoloita. Tilaa 1600 –luvulta peräisin olevan rakennuksen ravintolassa on vain 25 hengelle. Hinnat eivät ole Kööpenhaminan edullisimpia, mutta palvelu on sitäkin parempaa.
Osoite: Kronprinsessegade 64.
Slotskælderen hos Gitte Kik
Kööpenhaminan tunnelmallisin ja monien mielestä paras voileipäpaikka.
Osoite: Fortunsstræde.
Ida Davidsen
Kööpenhaminan tunnetuin voileipäpaikka.
Osoite: St. Kongensgade 70.
Nørrebros Bryghus
Ravintola tarjoaa konstailematonta maalaisruokaa, jonka voi huuhdella alas talon oman panimon tuotteilla.
Osoite: Ryesgade 3.
Olutta pullokaupalla
Viisi miljoonaa tanskalaista juo kuusi miljoonaa pulloa olutta päivässä! Vain tšekit ja saksalaiset juovat enemmän. Paikallisia olutmarkkinoita hallitsee kaksi merkkiä: Carlsberg ja Tuborg, jotka ovat nykyisin saman olutpanimon merkkituotteita.
Maailman kahdeksanneksi suurin olutpanimo Carlsberg ei ole mikä tahansa panimo, vaan tärkeä osa kansallinen instituutio. Firman perustaja J.C. Jakobsen rakennutti vuonna 1847 olutpanimonsa Kööpenhaminan korkeimmalle mäelle ja nimesi tehtaan tämän mäen sekä poikansa Carlin mukaan. Isä ja olutbisnekseen aikanaan mukaan tullut Carl riitaantuivat ja poika perusti oman oluttehtaansa.
Molemmat panimot ovat nykyisin yhden ja saman säätiön hallinnassa. Säätiö tukee perustajiensa toiveiden mukaisesti tieteitä ja taiteita suurilla summilla. Se jakaa muun muassa maailman arvokkaimman arkkitehtuuripalkinnon. Kööpenhaminassa voi siis nauttia hyvällä omatunnolla reilusti olutta, sillä samalla tulee tukeneeksi kulttuuria.
Taidefriikki Carl Jacobsen perusti kuuluisan Ny Carlsberg Glyptok -taidemuseon keskelle Kööpenhaminaa. Myös Pieni merenneito on Carl Jacobsenin lahjoitus. Kööpenhaminan tivoli on ollut myös Carlsberg-konsernin omistuksessa.
Carlsbergin oluen valmistukseen voi käydä tutustumassa myös paikan päällä. Panimon tutustumiskierroksen aikana näkee havainnollisesti oluen valmistuksen eri vaiheet. Kiinnostus palkitaan mallasnäytteillä kierroksen päätteeksi.
Carlsbergin olutpanimo
Osoite: Gamle Carlsberg Vej 11.
Pimeyden tultua
Kööpenhamina on Pohjoismaiden paras biletyspaikka. Tätä mieltä ovat ainakin monet nuoret. Joka tapauksessa kaupungista löytyy kymmenittäin elävän musiikin klubeja, diskoja ja yökerhoja. Tiedoksi, että saunoiksi itseään mainostavat paikat eivät ole samanlaisia kuin suomalaiset löylyhuoneet.
Arki-iltaisin menopaikkoihin on ilmainen sisäänpääsy, mutta viikonloppuisin pitää moneen paikkaan pulittaa pääsylippu, etenkin, jos on tarjolla elävää musiikkia. Vaikka kööpenhaminalaiset illastavat ravintoloissa jo alkuillasta, avautuvat monet jatkopaikat vasta puolenyön aikaan.
Rautatieaseman takana sijaitseva Vesterbro on ollut pubeineen ja yökerhoineen vuosikymmenien ajan Kööpenhaminan yöelämän keskus. Alueen poikki kulkeva katu, Istedgade oli Hampurin Reberbahnin tapainen Pohjolan syntinen pesä jo 1970-luvulla. Vaikka prostituutio on vapaamielisessä Tanskassa laillistettu, on ”katukauppa” rauhoittunut ajan saatossa. Istedgadenin neonvalojen loisteessa riittää kuitenkin kaiken maailman yrittäjää yhä nykyisinkin.
Kööpenhaminan kulttuuritarjonta oopperoineen ja baletteineen on korkeatasoista. Uusi oopperatalo on jo arkkitehtonisesti kiinnostava. Ei sovi unohtaa myös lukuisia kaupungin kirkoissa pidettäviä klassisen musiikin konsertteja.
Mistä tietoa
Oman hotellin henkilökunta on yleensä hyvin perillä mitä kaupungissa tapahtuu. Heiltä voi aina kysellä. Seuraavat ilmaisjulkaisut tiedottavat ajankohtaisista tapahtumista: Musik Kalenderen (www.musik.dk), Film Kalenderen (www.byenkalder.dk), Teater Kalenderen (www.byenkalder.dk) ja Copenhagen This Week (www.ctw.dk). Kaupungin parhaat paikat klubeista gallerioihin on listattu vihkoseen
Jatsia tuutin täydeltä
Kööpenhamina on Euroopan tunnetuimpia jazz-kaupunkeja. Heinäkuussa koko kaupunki muuttuu kymmeneksi päiväksi yhdeksi suureksi jazz-keitaaksi. Lukuisissa eri paikoissa, sisällä ja ulkona, kaduilla, kanavien varsilla sekä aukiolla raikaa yhtä hyvin vanha kunnon jatsi kuin myös nykyjatsi.
Jazz saapui Kööpenhaminaan 1920-luvulla ja siitä lähtien tanskalaiset ovat rakastaneet sitä. Myös useat jazzin suurnimet ovat konsertoineet Kööpenhaminassa. Suosion huippu saavutettiin toisen maailmansodan aikana, jolloin jatsia soitettiin jokaisessa klubissa ja kahvilassa.
Jatsin nykyinen suosio perustuu vuonna 1972 alkaneeseen perinteeseen, jolloin järjestettiin Kööpenhaminan ensimmäiset jazzfestivaalit. Useimmat ulkoilmakonsertit ovat ilmaisia. Kahviloissa peritään pieni pääsymaksu tai nekin saattavat olla ilmaisia. Huippuartistien konsertteihin myydään jo arvokkaampia lippuja.
Yleensä jazz-festivaalien alku ajoittuu heinäkuun ensimmäiseen perjantaihin, mutta vuotuinen tarkka ajankohta ja ohjelma löytyy internet-sivulta www.festival.jazz.dk
Copenhagen JazzHouse
Osoite: Niels Hemmingsensgade 10.
Yökerhoja
Vega
Vesterbron kaupunginosan Vega-niminen kompleksi on kaupungin tunnetuin illanviettopaikka. Vanhassa ammattiyhdistyksen talossa sijaitseva Vega muodostuu klubeineen ja yökerhoineen useammasta osasta. Kuuluisat megatähdet David Bowista Princeen ovat esiintyneet siellä.
Osoite: Enghavevej 40.
Wallmans Salonger
Wallmans Salonger tarjoaa korkealuokkaista viihdettä entisessä sirkuksen tiloissa. Samalla kun nauttii neljän ruokalajin illallista voi seurata taidokasta spektaakkelimaista esitystä. Myöhemmin paikka muuttuu yökerhoksi, joka on auki aamuun asti.
Osoite: Jernbanegade 8.
Kööpenhaminan Casino
Osoite: Amager Boulevard 70.
Kuninkaallinen teatteri (Det Kongelige Teater)
Kuninkaallinen baletti ja ooppera esiintyy Kongens Nytorvin arvokkaassa rakennuksessa. Kööpenhaminan aivan uusi moderni oopperatalo on rakennettu merenrantaan Dokøenille.
Näytäntökausi alkaa elokuun puolessa välissä ja kestää toukokuun lopulle. Näytäntökauden ohjelma selviää mm. Copenhagen This Week –julkaisusta tai internet –sivujen avulla. Lippukassat ovat avoinna 13-18. Lippuja voi varata myös muista kaupungin lipputoimistoista tai internetin avulla.
Lisätietoja
Tivolin konserttisali (Tivoli Koncertsal)
Tivolin oma konserttisali on kaupungin suurin. Sen tiloissa järjestetään klassisen musiikin konsertteja, jokavuotiset balettifestivaalit sekä modernin tanssin esityksiä. Lippuja myydään Tivolin omassa lippumyymälässä (Tivoli Billetcentrum).
Lisätietoja
Lippuja
BilletNet
BilletNetin (Ticketmaster) kautta voi varata lippuja monipuolisesti: oopperaa, balettiin, konsertteihin, urheilutapahtumiin, sirkukseen ym. Lipputoimistoja on useita eri puolilla Tanskaan ja Kööpenhaminaa. Myös postitoimistot toimivat lipunmyyntipaikkoina.
Det Kongelige Teater
Osoite: August Bournonvilles Passage 1.
Tivoli Billetcenter
Kyseinen lipputoimisto sijaitsee Tivolin sisäänkäynnin yhteydessä. Siellä myydään Tivolin konserttilippujen ohella laajasti muihinkin tilaisuuksiin
Osoite: Vesterbrogade 3.
Kaupungin turistitoimisto
Osoite: Vesterbrogade 4A.
FAKTAT
Sijainti: Kööpenhamina sijaitsee Itämeren rannalla Själlannin ja Amagerin saarella.
Asukasluku: Noin puoli miljoonaa, Suur-Kööpenhaminan alueella asuu 1,8 miljoonaa ihmistä.
Hallitusmuoto: Kuningaskunta (kuningatar Margreetta II, vuodesta 1972 lähtien).
Kieli: Tanskan kieli, Kööpenhamina on kansainvälinen kaupunki ja siellä pärjää hyvin englannin kielellä.
Uskonto: Evankelis-luterilaisia.
Raha: Tanskan kruunu.
Palveluraha: Sisältyy hintaan ravintoloissa, kahviloissa ja takseissa. Erityisen hyvästä palvelusta voi tietysti palkita oman harkintansa mukaan. Yleisissä vessoissa jätetään pikkusumma käymälän hoitajalle.
Vesijohtovesi: Täysin juomakelpoista.
Ilmasto: Talvet ovat leudommat kuin Suomessa. Heinäkuun keskilämpötila on +18 °C. Tuulee usein. Aurinkoisinta on toukokuussa ja pilvisintä joulukuussa.
Suuntanumero: +45.
Aika: Tunnin jäljessä Suomen aikaa.
Passi: Ei tarvita.
Tullimääräykset Suomeen: Toisesta EU-maasta saa tuoda mukanaan omaan käyttöön alkoholijuomia ja tupakkaa rajoitukseta.
Jäsenyydet: Nato ja Euroopan unioni.
Kööpenhamina netissä: www.visitcopenhagen.dk, www.visitdenmark.dk
Rahanvaihto: Pankit ovat auki yleensä ma-pe 10-17 ja to tunnin pidempään. Rahanvaihtopisteet, esimerkiksi päärautatieasemalla, ovat auki pidempään ja myös sunnuntaisin. Rahaa voi vaihtaa myös lentoasemalla.
Kansalliset juhlapäivät: Uusi vuosi, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäispäivät, yleinen rukouspäivä (4. perjantai pääsiäisen jälkeen), helatorstai, helluntai, 5.6. kansallispäivä ja joulupäivät. Edellä mainittujen päivien aikana pankit, toimistot ja useimmat liikkeet ja osa turistinähtävyyksistä ovat kiinni.
Christiania elää omalla tavallaan
Langebronin ja Knibbelsbronin siltoja pitkin pääsee kohutulle Christianshavnin puolelle. Moni matkailija suuntaakin kulkunsa sinne ihmetelläkseen vaihtoehtokulttuuristaan tunnettua pientä Christianian vapaakaupungin aluetta. Kannattaa pitää kiirettä, sillä kaupungin päättäjien uudet suunnitelmat tulevat lähivuosina mahdollisesti muuttamaan Christianian ulkoista ilmettä.
Kaikki alkoi vuonna 1971, kun Kööpenhaminan talonvaltaajat kaatoivat Christianshavnissa tyhjilleen jääneen armeijan kasarmialueen aidan. Valtaajia ilmaantui muutamassa tunnissa tuhansia ja poliisi oli voimaton. Väkivaltaisia voimakeinoja haluttiin välttää. Siitä lähtien Christianian yhteiskunnan normeja vastustava kollektiivinen asumistapa on ollut kaupungin päättäjien keskustelujen aihe ja viranomaisten silmätikku.
Nykyisin alueella asuu noin tuhat ihmistä, joista suurin osa on yksinäisiä miehiä. Myös lapsiperheitä on asukkaiden joukossa. Itse alue on yhä armeijan omistuksessa, mutta 30 vuoden aikana alueelle on noussut mitä ihmeellisempiä laittomia talontekeleitä.
Tanskalaiset ovat vähitellen hyväksyneet Christianian olemassaolon. Osa hyväksyy alueen, koska heidän mielestään se ei häiritse ketään. Vastustajat eivät hyväksy vapaakaupungissa vallitsevaa rikollisuutta ja ennen kaikkea sen huumekauppaa. Viranomaiset tekevät silloin tällöin ratsioita, mutta laitonta toimintaa ei ole saatu loppumaan.
Valoisaan aikaan moni turisti käy äimistelemässä Christianian elämänmenoa. Pääkadun Pusher Streetin tunnelma saattaa tuntua pelottavalta ja kameraa ei pidä ottaa esille.
Christianshavnin arkkitehtuuri muistuttaa Amsterdamia, kuningas Kristian V:n lempikaupunkia. Kaupunginosa onkin saanut nimensä (Kristianin satama) entisen Tanskan kuninkaan mukaan. Vanhat varastorakennukset ovat hollantilaistyyppisiä. Asuintalot päätykolmioiden nostureineen ovat kapeita ja kanavissa kelluu monenkirjavia aluksia Amsterdamin tapaan. Alueella on myös useita baareja ja suosittuja ruokapaikkoja sekä erilasia käsityöpajoja. Tunnetuin Christianian tuote lienee isolla kuljetuslaatikolla varustettu polkupyörä, Christianiabike.
Lisätiedot
Margareetta II – koko kansan kuningatar
Tanskan kuningatar Margareetta nauttii suurta kansansuosiota. Energinen ja aina hymyilevä 65-vuotias naismonarkki on ollut Tanskan johdossa jo yli 30 vuotta. Margareetan puoliso on ranskalainen diplomaatti prinssi Henrik, ja heillä on kaksi poikaa, kruununprinssi Frederik (s. 1968) ja prinssi Joachim (s. 1969).
Ennen nykyistä kuningatarta vain mies saattoi nousta Tanskan valtaistuimelle. Margareetan isällä, kuningas Frederik IX:llä ei ollut poikia ja siksi otaksuttiinkin, että joku kuninkaan veljistä nousisi valtaistuimelle. Kun Englannin kuningattareksi valittiin vuonna 1952 kuningatar Elisabeth II, päättivät tanskalaiset kansanäänestyksen jälkeen muuttaa perimyslakia, ja näin myös kuninkaan tytär saattoi nousta hallitsijaksi.
Margareetta on koko kansan kuningatar yhdestä paheestaan huolimatta, tupakanpoltosta. Häntä pidetään hyvin nykyaikaisena hallitsijana, joka esiintyy mutkattomasti ja tyylikkäästi, mutta yleensä tavallisissa arkivaatteissa. Kuningatar on taitava käsistään ja hän onkin arvostettu taidemaalari ja vaatteiden suunnittelija. Hänen kuvitustaan on käytetty muun muassa tanskankielisessä Taru sormusten herra -kirjassa.
Kruununprinssi Frederik vihittiin australialaisen Mary Donaldsonin kanssa avioliittoon vuonna 2004. Häät olivat komeat ja suoraa televisiolähetystä seurasi 180 miljoonaa katsojaa ympäri maailmaa.
Kruununprinssi Frederikin ja prinsessa Maryn esikoinen syntyi 15.10.2005. Syntynyt poika on isänsä Frederikin jälkeen kruunun perimysjärjestyksessä seuraava.
Muiden maiden kuninkaallisten perheiden tapaan Tanskan hallitsijaperhe ei ole välttynyt murheilta ja skandaaleilta. Prinssi Joachim nai Hong Kongissa syntyneen Aleksandran, mutta yhteiselämä päättyikin kohueroon. Paikallinen skandaalilehdistö on pitänyt huolen siitä, että jokainen tanskalainen tietää erosta sen yksityiskohtia myöten. Aleksandran kansansuosio hiipui, kun hänen salainen rakkaussuhteensa paljastui.
Lisätietoja Tanskan kuninkaallisista löytyy osoitteista
Kaksi kuuluisaa kirjailijaa
Satukirjailija H.C. Andersen (1805-1875)
Hans Christianin ankea lapsuus ei ennakoinut suurta tulevaisuutta. Tuleva kirjailija syntyi ja kasvoi köyhyydessä Odensen pikkukaupungissa. Perheen vaatimaton kotitalo on nykyisin Odensen suosituin matkailunähtävyys. Ruma ankanpoikanen, Keisarin uudet vaatteet, Tulitikkutyttö, Prinsessa ja herne, Pieni merenneito, Peukaloinen ynnä monet muut suositut sadut tekivät kirjailijasta kuuluisan koko Euroopassa.
Nuori Hans Christian haaveili tanssijan ja näyttelijän urasta. Hän lähti tavoittelemaan unelmaansa vuonna 1819 Kööpenhaminaan. Alku oli vaikeaa, sillä hänellä ei ollut asiaa teattereihin. Vähitellen oikeiden ihmissuhteiden avulla Andersen pääsi urallaan eteenpäin.
Matkustaminen oli Andersenille tärkeää ja hän tekikin noin 30 ulkomaanmatkaa. Reissuillaan hän tapasi muita aikakauden tunnettuja kirjailijoita, kuten Victor Hugon, Alexandre Dumas’n ja Charles Dickensin. Monet Andersenin julkaisuista ovatkin matkakirjoja. Tanskalainen kirjailija kirjoitti eläessään 157 satua, joita on käännetty 145 kielelle. Väitetään, että hänen teoksensa ovat kolmanneksi käännetyimpiä Raamatun ja Shakespearen näytelmien jälkeen!
Vuonna 2005 H.C. Andersenin syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta. Mestarikirjailijaa juhlittiinkin koko vuoden ajan. Myös Tanskan matkailussa on ollut vuonna 2005 selvä piikki, sillä monet, etenkin lapsiperheet, ovat seuranneet satusedän jalanjälkiä. Muuan muassa Odensen syntymäkodissa on riittänyt väkeä. Kööpenhaminan Pieni merenneito -patsasta käy katsomassa jokainen kaupungissa vieraileva. Itse kirjailija seuraa ohikulkijoita pronssipatsaana Raatihuoneen edustalla. Kööpenhaminan kotitalo Nyhavnilla on avoinna yleisölle. Tivolissa on 32 näkymää H.C. Andersenin saduista.
H.C. Andersenin Seikkailumuseo
Kirjailijan 200-vuotisjuhlan kunniaksi avattiin Kööpenhaminan Andersenin elämästä kertova museo.
Osoite: Rådhuspladsen 57 (Raatihuoneen aukio).
H.C. Andersenin ullakkohuone
Satukirjailija asuin Kööpenhaminassa useassa eri osoitteessa. Ollessaan 22-vuotias hän vuokrasi itselleen vuodeksi ullakkohuoneen Vingårds –kadulta. Pikkuasuntoon on sisäänkäynti tavaratalo Magasinin kolmannesta kerroksesta.
Osoite: Vingårdsstræde 6.
Karen Blixen (1885-1962)
Tanskan tunnetuin naiskirjailija muistetaan mm. vuonna 1985 Oscar –palkinnon voittaneesta Minun Afrikkani -elokuvasta. Karen syntyi rikkaaseen kööpenhaminalaisperheeseen. Hän opiskeli maalausta Tanskan taideakatemiassa sekä myöhemmin Pariisissa ja Roomassa.
Hän avioitui serkkunsa paroni Bror von Blixen-Finecken kanssa ja asettui Afrikkaan nykyisen Kenian alueelle hoitamaan kahviplantaasia miehensä kanssa. Tilan mentyä konkurssiin Karen Blixen palasi Tanskaan ja muutti asumaan synnyinkotiinsa Rungstedlundiin, joka sijaitsee Kööpenhaminan pohjoispuolella. Talo toimii nykyisin kirjailijan kotimuseona.
Karen Blixenin tunnetuimpia teoksia Minun Afrikkani lisäksi ovat Seitsemän salaperäistä tarinaa, Talvisia tarinoita, Viimeiset tarinat ja Kohtalotarinoita.
Karen Blixenin museo
Osoite: Rungsted Strandvej 111 (rantatien varrella, 25 km Kööpenhaminasta pohjoiseen)
