Riika pysyi pitkään Tallinnan varjossa, mutta vuosien myötä yhä useampi suomalainen on tehnyt tuttavuutta ”vanhan rouvan” kanssa. Matka Suomesta Riikaan on lyhyt, vain noin 300 km.
1800-luvulla Riikaa kutsuttiin Baltian Pariisiksi. Porvariston rakennuttamat hulppeat asuintalot, leveät bulevardit, kauniit naiset ja kosmopoliittinen ilmapiiri oli kuin suoraan Pariisista.
Sitten tuli ensimmäinen maailmansota ja koitti itsenäistyminen. Toisen maailmansodan jälkeen alkoi neuvostojohtoinen aika. Kaupunkiin perustettiin teollisuuslaitoksia ja niihin virtasi venäläistä työvoimaa. Kaupungin ympärille nousi lohduttoman näköisiä betonilähiöitä.
Nyt vanha loisto on palannut. Kaupungin keskiaikaiset talovanhukset ja jugend-rakennukset restauroitiin entiseen loistoonsa. Katukahviloita ja ravintoloita ilmaantui kuin tyhjästä. Ensimmäiset suomalaisturistit olivat ymmällään. Eikö Riika olekaan tylsä neukkukaupunki? No, ei todellakaan!
Riian parhaat nähtävyydet
Monelle riittää pelkkä kävely tunnelmallisessa vanhassakaupungissa ja istuskelu kahvilassa. Ei ole pakko käydä ainoassakaan museossa, ja silti Riian matka voi olla antoisa, kunhan käy ihmettelemässä Riian toria ja sen katoavaa tunnelmaa.
Mustapäiden talo ja raatihuone
Tarkka-ampujien aukion Mustapäiden talon ja raatihuoneen yksityiskohdat kiiltävät, sillä nämä kaksi rakennusta pystytettiin uudestaan kaupungin 800-vuotisjuhlien kunniaksi. Alkuperäiset rakennukset tuhoutuivat sodassa vuonna 1941.
Mustapäiden talo kuului Mustapääveljesten kiltajärjestölle, joka oli saksalaisten naimattomien kauppiaiden järjestö. Mustapäiden talon julkisivun upein yksityiskohta on kello, joka näyttää ajan lisäksi kuukaudet ja viikonpäivät sekä kuun vaiheet. Porraspäätyisen raatihuoneen edessä seisoo miekkaa pitävä Roland, vapaan kaupungin symbolia. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee turistitoimisto.
Pietarin kirkko
Pietarin kirkko on tuhoutunut useaan kertaan. Kun uusi torni oli jälleen saatu valmiiksi, kiipesi itse mestari tornin huipulla olevan kukon selkään, joi pikarillisen samppanjaa ja heitti sen alas katukivetykselle. Perimätiedon mukaan torni kestää yhtä monta vuotta kuin lasista tulee siruja. Epäonneksi pikari putosi heinäkuormaan ja pikari jäi ehjäksi. Torni kesti kuitenkin 200 vuotta, sillä se tuhoutui vuonna 1941. Tornista avautuu hieno näköala.
Tuomiokirkko
Neuvostovallan aikana monet Baltian kirkoista oli uusiokäytössä: varastotiloina, talleina, perunakellareina, voimistelusaleina jne. Onneksi Riian tuomiokirkko toimi hyvän akustiikkansa ja urkujensa takia konserttisalina. Kirkon penkit tosin käännettiin alttarista poispäin.
Tuomiokirkko on kultakukkoineen kaupungin symboli. Vaikka kirkko toimii yhä konserttipaikkana, on se myös palannut takaisin luterilaisen seurakunnan käyttöön. Tuomiokirkon urkujen sanotaan olevan maailman neljänneksi suurimmat.
Riian tori (Centrāltirgus)
Baltian suurimmalla torilla myydään kaikkea mahdollista. Myyntikojuja on vieri vieressä ja lisää löytyy kaarihalleista, jotka aikoinaan palvelivat Kuurinmaalla ilmalaivojen halleina. Vanhat mummot myyvät mukana kuljettamiaan käsityötuotteita pimeillä markkinoilla.
Kun basaarialue on käyty läpi, kannattaa poiketa sisälle kaarihalleihin. Kala, liha, makkarat ja vihannekset saavat aistit herkistymään. Tilaa halleissa riittää myös huonekaluille, vaatteille ja kalastustarvikkeille.
Miehitysajan museo
Riian rumin rakennus sisältää kiehtovan museon, joka kertoo miehitysvallan ajasta. Museon sisällä esitellään asioita, joista piti vaieta koko 50-vuotisen miehityksen ajan. Mustaa sarkofagia muistuttava rakennus toimi neuvostoaikana Latvian punaisten tarkka-ampujien museona. Tarkka-ampujat taistelivat tsaarin hallintoa vastaan.
Vapaudenpatsas
Vapaudenpatsas muistuttaa itsenäisyyden julistamisesta vuonna 1918. Neuvostovallan aikana Baltian maiden vapaudensymbolit poistettiin, mutta Riian 42 metriä korkea monumentti jäi tuntemattomasta syystä pystyyn.
Neuvostokomennon aikana paikalliset kutsuivat monumenttia lempinimellä ”Matkatoimisto”, sillä jos joku rohkeni viedä kukkia sen juurelle, siitä uskalikko sai matkalipun Siperiaan, tosin vain menolipun. Miliisi piti huolen siitä, että riikalaiset kiersivät muistomerkin. Nykyisin latvialaisten rakastamalla paikalla on kukkia ja kunniavartiosto.
Moottorimuseo
Kaupungin ulkopuolella sijaitseva moottorimuseo on omistettu autoille, moottoripyörille ja polkupyörille. Suurimman mielenkiinnon kohteena Mossien, Volgien ja Popedojen lisäksi ovat Kremlin neuvostojohtajien ajoneuvot. Esillä ovat mm. Stalinin ja Hruštšovin limusiinit sekä Leonid Brežnevin kolaroima Rolls Royce.
Osoite: Eizenšteina iela 6.
Latvian kansantieteellinen ulkomuseo
Latvian ”Skansen” sijaitsee kaupungin ulkopuolella, mutta sinne pääsee helposti bussilla numero 1. Museo esittelee Latvian eri maakuntia, joten siellä saa hyvän käsityksen maan eri osien elämästä 1700-1800-luvuilta. Kaikkiaan alueella on 118 taloa. Pitkin vuotta ulkomuseon alueella on erilaisia kansanmusiikki- ja työnäytöksiä. Kesäkuukausien aikana ulkomuseo on parhaimmillaan. Talvella nähtävää on vähemmän.
Osoite: Brīvības gatve 440.
Lido Atpūtas Centrs
Paikalliset kutsuvat Lido-ketjun kuuluisin ravintola-huvipuistokompleksia Latvian Disneylandiksi. Euroopan suurimmaksi tituleerattu hirsirakennus sijaitsee kaupungin ulkopuolella, mutta sinne pääsee helposti raitiovaunulla. Kolmikerroksinen ravintolaosasto on ylitsepursuava sisustukseltaan ja ruokavalikoimiltaan. Ravintola toimii buffet-periaatteella. Usein tarjolla on myös elävää musiikkia. Ulkoalueella voi ajaa karusellilla ja kiipeillä.
Osoite: Krasta iela 76.
Jurmalaan 25 kilometriä
Majori on Jurmalan epävirallinen keskus, ja merenrantakin on lähellä. ”Neuvostoliiton Mallorca” tarjosi venäläisille lomaparatiisin. Väkeä riitti ammattiyhdistysten hotelleihin ja kylpylöihin. Neuvostoliiton eliittikin viihtyi Jurmalan raittiissa ilmassa.
Huonoon kuntoon päässyt Jurmala on elpynyt. Puuhuvilat on hyväksytty Unescon maailman perintöjen listalle. Jurmalalaiset myyvät ja uusrikkaat ostavat rapistuneita kiinteistöjä ja korjaavat kesäasunnot ympärivuotisiksi asunnoiksi.
Miten sinne pääsee?
Omalla autolla: Vanšun ”harppusiltaa” pitkin Jurmalan moottoritielle, jonka päässä maksetaan sisäänpääsymaksu.
Junalla: Junat lähtevät rautatieasemalta puolen tunnin välein. Jää pois Majorin asemalla. Matkan kesto on 40 min.
Riika-kortilla vaivattomasti
Jos haluaa tutustua kaupunkiin perusteellisesti, kannattaa ostaa Riika-kortti. Sen avulla pääsee ilmaiseksi moniin kaupungin museoihin ja voi matkustaa raitiovaunulla sekä johdinautoilla rajoituksetta. Kortilla saa myös alennuksia Riian palveluista, kuten tietyistä ravintoloissa ja yökerhoissa.
Paikan päällä tietoa saa runsaasti seuraavista ilmaisjakeluesitteistä: Riga This Week, Riga Now, Riga Vistor’s Guide. Lisätietoa löytää myös sivuilta www.rigathisweek.lv.
Julkinen liikenne
Tarve julkisen liikenteen käyttöön kaupunkialueella on melko pieni. Koska muutama mielenkiintoinen kohde sijaitsee kaupungin ulkopuolella, kannattaa käyttää myös julkista liikennettä rohkeasti.
Matkustaminen on edullista. Julkista liikennettä hoitavat bussit, raitiovaunut, johdinautot ja ns. reittitaksit. Reittiverkosto on ulkomaalaiselle vaikeaselkoinen. Turistitoimistosta jaettavaan karttaan on merkitty myös linjanumeroita.
Taksin kyydissä
Paikallisen ”kumijalan” tunnistaa katolla olevasta valokyltistä ja TX-rekisterikilvestä. Kannattaa varmistaa, että mittari on nollattu ja kuljettaja laittaa sen päälle matkaan lähdettäessä. Taksilla ajo on halvempaa kuin Suomessa. Luotettavan taksin saa aina, kun pyytää hotellin virkailijan tilaamaan sen.
Missä yöpyä
Omatoimimatkailijan tulee Riikaan matkustaessaan varmistaa hyvissä ajoin yöpymispaikkansa. Viime vuosien aikainen Riian hintatason nousu näkyy erityisesti hotellien hintojen nousuna. 1990-luvun alussa useimmat suomalaiset turistit asuivat vielä keskustan isoissa hotelleissa. Luksushotellit ovat siirtyneet vähitellen ulkomaalaiseen omistukseen ja samalla hinnat ovat nousseet pilviin.
Pääsääntöisesti yöpymistaksa putoaa sitä mukaa mitä kauemmaksi Riian keskustasta menee. Omalla autolla liikkuvan kannattaa harkita yöpymistä kaupungin ulkopuolella, jossa hinnat ovat huomattavasti edullisemmat.
Kaikilla suositeltavilla majoitusvaihtoehdoilla on omat internet-sivunsa, joiden antamien yhteystietojen avulla on helppo ottaa yhteyttä haluamaansa yöpaikkaan. Latviaan soitettaessa suuntanumero on +371.
Alla olevista internet-osoitteista löytyy runsaasti tietoa Riian eri majoitusvaihtoehdoista:
TASOKKAAT
Riian kalleimmat hotellit ovat todella kalliita, mutta hyvin tasokkaita. Niistä löytyy erityyppisiä vaihtoehtoja yksiöistä presidentin sviitteihin. Monessa on myös kansainvälinen yökerho ja tasokas ravintola. Monen luksushotellinkin tiloissa tai lähiympäristössä parveilee kauniita tyttöjä tarjoamassa yksinäisille miehille palveluksiaan.
Radisson SAS Daugava Hotel
1990 -luvulla rakennettu Radisson on tasokas businessluokan hotelli, jossa ovat majoittuneet monet suomalaisturistitkin. Hotelli sijaitsee Daugava-joen rannalla vastapäätä vanhaakaupunkia. Lentokentälle on lyhyt matka (15 min). Joidenkin mielestä hotellin sijainti joen ”väärällä” puolella ei ole nähtävyyksien kannalta paras mahdollinen.
Osoite: Kugu 24.
Grand Palace Hotel
Hotelli tarjoaa luksusta, mutta siitä joutuu jo maksamaankin melkoisesti. Vanhankaupungin sydämessä sijaitseva kaupungin paras hotelli on 1300 –luvun talossa, ja se on peruskorjattu vuonna 2000.
Osoite: Pils iela 12.
Gutenbergs
Upealla paikalla Tuomiokirkon kupeessa sijaitsevan hotellin kerrokset on sisustettu erilaisin tyylein. Huoneet ovat pienehköjä, mutta erittäin viihtyisiä ja ulkonäöltään erilaisia.
Osoite: Doma laukums 1.
Hotel de Roma
Hotellin sijainti lähellä Vapaudenpatsasta on paras mahdollinen. Riian tunnetuimpia hotelleja, joka tarjoaa korkea laatuista ja hintavaa yöpymistä.
Osoite: 28 Kalku iela, Rīga.
Reval Hotel Latvija
Riian suurin hotelli (27 kerrosta) on ollut suomalaisten eniten käyttämä hotelli. Omistajan vaihdoksen ja hintojen nousun myötä hotelli on nykyisin vähemmän suosittu suomalaisturistien keskuudessa. Hotellin sijainti lähellä Vapaudenpatsasta on mainio. Jos saa huoneen ylimmistä kerroksista vanhankaupungin puolelta, voi ihailla Riian parhaimpia näköaloja.
KOHTUUHINTAISET
Tähän ryhmään kuuluu monenlaisia hotelleja, joiden hintataso määräytyy tason ja ennen kaikkea sijainnin mukaan.
Viktorija
Hotelli sijaitsee 15-20 minuutin kävelymatkan päässä vanhastakaupungista. Hinta-laatusuhde hyvä. Hotellia vastapäätä on baari, jonka nimi kuulostaa suomalaisittain hauskalta: Pērse.
Osoite: Čaka 55.
Riga Old Town Hostel
Riga Old Town Hostel on kaupungin uusimpia majapaikkoja. Se sijaitsee hyvällä paikalla vanhassakaupungissa lähellä bussi- ja rautatieasemaa. Sauna, keittiö ja ilmainen nettiyhteys käytettävissä.
Osoite: Valnu iela 43.
Elizabeth’s Youth Hostel
Viiden minuutin kävelymatkan päässä rautatie- ja linja-autoasemalta. Ilmainen nettiyhteysmahdollisuus.
Osoite: Elizabetes iela 101.
Vatsa täyteen
Latvia ei ole kuuluisa ruokakulttuuristaan. Ruoka on ollut Baltiassa kautta aikojen tuhtia, sillä raskaat työt ovat vaatineet raskasta ruokaa. Sakeat keitot, peruna ja possun- sekä naudanliha ovat pääosissa. Yleensä latvialainen ruoka on myös vähän maustettua, ja siksi paikallinen ruoka maistuukin suomalaisturistille. Huippuravintoloitakin löytyy, mutta niissä hinnatkin ovat Suomen tasoa. Kasvisravintoloita on harvassa.
Lido-ketjun ravintolat ovat nykyisin tunnetuimmat latvialaiset ruokapaikat. Gunars Kirsons perusti aikoinaan hienostoravintolan, mutta muutti myöhemmin toimintaperiaatettaan. Tuloksena oli suosittu Lido-ravintolaketju, jossa on itsepalvelu ja ruoka edullista. Lido -paikoista saa myös talon omaa olutta.
Ruuan kanssa voi juoda vettä, mutta vesijohtovettä ei suositella. Vesi on latviaksi ūdens (lausutaan uudens). Vaihtoehtoja ovat hiilihapollinen tai hiilihapoton (gazēts/negazēts). Yleisin ruokajuoma lienee latvialainen olut, joka on hyvää. Useimmat latvialaiset mallasjuomat ovat suomalaisia vahvempia, tavallisesti noin 5,2 prosenttia. Paikallisia viinejä tuskin on tarjolla, mutta tuontitavaraa löytyy aina. Aperitiiviksi tai digestiiviksi voi siemailla riikabalsamia.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana ruokapaikkojen määrä on kasvanut valtavasti. Vaihtoehtoja on tarjolla loputtomasti. Olisi helpompaa kertoa minkä maiden keittiöt eivät vielä olisi edustettuina Riiassa. Kiinalaista, japanilaista, vietnamilaista, intialaista, ranskalaista, venäläistä, kreikkalaista, italialaista ym. ruokaa on saatavana kaikkialla keskustassa. Myös pikaruokapaikkoja pikkunälkään on Riiassa kiitettävästi.
Riian kahvilatarjonta on laajentunut. Vanhankaupungin kujilla on mukavia kahvipaikkoja lähes vieri vieressä. Kahvikupin lisäksi tarjolla on myös pikkupurtavaa, esimerkiksi maukkaita latvialaisia räiskäleitä (pankūkas).
Alla on esitelty latvialaista ruokaa tarjoavia ruokapaikkoja.
Alus Sēta
Tuomiokirkon lähellä sijaitseva ruokapaikkojen klassikko on suosittu lounaspaikka, mutta sisälle voi poiketa myös kahville tai oluelle. Alus Sēta kuuluu Lido -ketjuun. Tarjolla on latvialaista ruokaa buffet -pöydästä.
Osoite: Tirgoņu 6.
Lido Atpūtas centrs
Lido-imperiumin lippulaiva tuulimyllyineen ja huvipuistoineen on nähtävyys jo sinänsä. Sijaitsee kaupungin laidalla, mutta on kokemisen arvoinen. Itsepalvelu.
Osoite: Krasta 76.
Staburags
Hotelli Victorijan vieressä sijaitseva ravintola on hyvin suosittu. Kaksikerroksisessa ravintolassa on puinen talonpoikaistyylinen sisustus.
Osoite: Čaka iela 55.
Senā Riga
Riika-hotellin alakerrassa sijaitseva ravintola oli neuvostoajalla kaupungin eliittiravintola. Paikka on erikoistunut maakuntien ruokiin, joita tarjoilevat kansallispukuiset tarjoilijat.
Osoite: Aspazijas bulvāris 20.
Vērmanītis
Ravintola on lounasaikaan tupaten täynnä. Paikan suosio perustuu tuttuun Lido-ketjun buffet-pöytään. Suuresta väkimäärästä huolimatta kassajonot liikkuvat nopeasti. Eri ruokalajit on houkuttelevasti esillä. Mieli tekee maistaa niitä kaikkia.
Osoite: Elizabetes iela 65.
Vilhelms
Jokainen Riian kävijä kulkee tämän vanhankaupungin tunnetuimman pannukakkupaikan ohi, mutta monet poikkeavat myös sisälle. Crepsit ja päälle laitettavat hillovaihtoehdot ovat helposti valittavissa. Kuppi kahvia ja pari räiskälettä poistaa mukavasti pikkunälän.
Osoite: Šķūņu iela 6.
Ostoksille
Neuvostovallan aikana Riika oli ostosparatiisi niille, jotka tulivat lomailemaan Latvian pääkaupunkiin muista neuvostotasavalloista. Riian kauppojen hyllyillä oli tavaraa, jota ei muualta Neuvostoliitosta löytynyt. Sen sijaan länsimaista tulleelle kävijälle Riian ostospaikat olivat vielä silloin perin vaatimattomia.
Riiassa on viimeisten vuosien aikana tapahtunut muiden Itä-Euroopan kaupunkien tapaan valtava muutos. Uusia erikoisliikkeitä, isoja ostokeskuksia ja tavarataloja on syntynyt hämmästyttävällä vauhdilla. Monet tutut suomalaisliikkeetkin ilmaantuivat Riian katukuvaan. Seppälä, Stockmann, City Market, Tiimari, Asko, Jysk jne. löytyvät nykyisin myös Latviasta.
Rautatieaseman seutu on muuttunut Riian tärkeimmäksi ostosalueeksi, mutta myös pieniä erikoisliikkeitä on kaupunki pullollaan.
Riian hintataso on huomattavasti korkeampi kuin muualla Latviassa. Suomalaisille Riian hinnat ovat vielä kuitenkin edullisia, lukuun ottamatta merkkiliikkeitä, joissa kansainväliset merkkituotteet maksavat lähes saman kuin Suomessa. Kaikesta huolimatta Riiassa voi tehdä edullisia löytöjä. Moni tuttu tuote saattaa maksaa vähemmän kuin kotimaassa.
Syöminen ja juominen ravintolassa on Riiassa edullisempaa kuin Suomessa. Elintarvikkeet ovat kaupoissakin halpoja. Jokaisen Riian kävijän tulee ehdottomasti myös poiketa rautatieaseman takana sijaitsevalla Baltian suurimmalle torille, josta voi vielä tehdä todellisia löytöjä.
Kotiin tuotavaksi
Latvialainen olut (alus) on hyvää. Sitä kannattaa maistella paikan päällä, ja ehkä muutama pullo joutaa myös kotiin tuotavaksi. Alkoholi on suomalaisittain halpaa. ”Pakollisiin” tuliaisiin kuuluu kuuluisa riikapalsami, joka tarjoaa unohtumattoman makuelämyksen. Myös Riian samppanja on suosittu alkoholijuoma. Vodkamerkeistä tunnetuin on LB Vodka.
Tyypillisin turisteille tarjottava matkamuisto ovat meripihkakorut, joita myydään kaikkialla torikojuista tavarataloihin. Tuttu näky on myös turistiryhmän ympärillä pörräävät katukauppiaat, jotka tyrkyttävät ulkomaalaisille meripihkakorujaan ja postikorttejaan. Meripihka on ollut latvialaisten keskuudessa erittäin arvostettua kautta aikojen. Siitä tehdyt korut kuuluvat käytettäväksi kansallispukujen kanssa. Meripihka on fossiilista muinaisten havupuiden pihkaa, jota kerätään Latvian rannikolta.
Suosittuja tuliaisia ovat käsintehdyt pellavaliinat, villapaidat ja –sukat, joita monet mummot myyvät suoraan kadulla. Matkamuistomyymälöistä löytyy myös kauniita latvialaisia keramiikka– ja lasiesineitä sekä kansallispukuihin puettuja nukkeja ja puisia leikkikaluja.
Kuuluisa latvialainen Laima-suklaa on lapsille mieluinen tuliainen. Se on maultaan erittäin hyvää.
Kirjat ja CD-levyt ovat Latviassa edullisempia kuin Suomessa. Torikaupasta ostetut musiikkituotteet ovat yleensä piraattitavaraa, jonka tuominen Suomeen on laitonta. Sen sijaan torilla myytävä savustettu kala on aitoa tavaraa.
Riian musta balsami
Unkarilaisilla on Unicum, saksalaisilla Jägermeister ja latvialaisilla musta balsami. Joillekin yrttijuoman maistamiseen riittää kerta, mutta lähes jokainen sitä tuo matkaltaan kotiin. Arvostettu kansallisjuoma on pakattu tyylikkääseen ruskeaa savipulloon. Siihen ei voi olla törmäämättä kaupassa. Onneksi juomaa myydään erikokoisissa pulloissa, joten aluksi voi tyytyä hieman pienempäänkin tuliaiseen.
Apteekkari Kunzen kehittämä ”Kunzen balsami” tunnettiin jo 1700-luvun lopussa. Lähes mustanvärisen juoman koostumus on tarkkaan varjeltu salaisuus, mutta seoksessa on ainakin erilaisia yrttejä, sitrusaromeja, hunajaa ja minttua. Joidenkin mielestä balsami on osittain makeaa ja osittain katkeraa. Jotkut nyrpistävät nenäänsä jo kuullessaan sanan musta balsami. Heidän mielestään se muistuttaa lähinnä yskänlääkettä.
Neuvostovallan aikana mustan balsamin tuotannossa oli tauko, mutta nykyisin tätä taikajuomaa saa jokaisesta ravintolasta ja ruokakaupasta. Humalaa siitä ei pidä ottaa, mutta pikarillinen sopii vallan mainiosti kahvin tai teen kanssa. Monet käyttävät balsamia juomasekoituksissa esimerkiksi vodkan kanssa.
Tavaratalot ja ostoskeskukset
Centrs
Centrs on Riian perinteisin tavaratalo jo 1920 -luvulta. Neuvostovallan aikana se oli samanlainen kuin Tallinnan Kaubamaja, mutta nyt talo on täysin nykyaikaistettu. Rakennuksessa on useita erikoisliikkeittä, kahviloita ja pikaruokapaikkoja.
Osoite: Audēju 16.
Origo
Rautatieaseman tienoo on hyvää ostosaluetta. Torin ohella kauppatavaraa löytyy runsaasti Origon ostoskeskuksesta, jossa paljon erikoisliikkeitä.
Osoite: Stacijas laukums 2.
Mols
Nykyaikainen kauppakeskus sijaitsee lyhyen matkan päässä keskustasta. Sinne pääse vaivattomasti Molsin omilla ilmaisilla busseilla, jotka lähtevät Satekles –kadulta rautatieaseman luota. Myös raitiovaunuilla 3, 7 ja 9 pääsee lähelle Molsia. Isossa ostokeskuksessa riittää kauppoja jokaiseen makuun.
Osoite: Krasta 46.
Stockmann
Paikallinen Stockmann avasi ovensa vuonna 2003. Liikkeen asiakkaat ovat Riian varakkaampaa väkeä.
Osoite: 13. janvāra iela (lähellä rautatieasemaa).
City Market
Tuttu kauppa on Tallinnan myötä rantautunut myös Riikaan. Liike sijaitsee Riian pohjoispuolella.
Osoite: Pulkveža Brieža 33.
Alfa Centrs
Omalla autolla Riikaan matkustava voi kätevästi pistäytyä tässä jättimäisessä kauppakeskuksessa, joka sijaitsee Riian laitakaupungilla Tallinnan tien varressa.
Osoite: Brīvības gatve 372.
Tori
Riian keskustori (Centrāltirgus) sijaitsee linja-auto- ja rautatieaseman vieressä. Myytävänä on kaikenlaista tavaraa maan ja taivaan väliltä. Torilla pitää käydä jo pelkästään sen tunnelman takia.
Osoite: Prāgas 1.
Iltojen iloksi
Riika oli jo tsaarinvallan aikana kuuluisa riehakkaasta yöelämästään. Markkinatalouteen siirtymisen jälkeen vauhti on vain entisestään koventunut. Ohjelmatarjonta on laaja klassisen musiikin konserteista yökerhojen kiihkeään tunnelmaan.
Erotiikkaa tihkuvia menopaikkoja, uhkapelikasinoita ja pelihalleja on ilmestynyt katukuvaan pilvin pimein. Diskoja ja pubeja on yökiitäjille runsaasti. Uusia paikkoja avataan tiheään tahtiin. Parhaiten Riian laajasta viihdetarjonnasta saa tietoa ilmaisjakelulehtien (Riga This Week, Riga Now, Riga Vistor’s Guide) avulla, jossa menopaikat mainostavat itseään näyttävästi.
Vakavampi viihde on aina ollut Riiassa tasokasta. Konserttisalien klassinen musiikki, kirkkokonsertit, ooppera ja baletti ovat monen valinta iltaohjelmaksi. Lisätietoa löytyy sivuilta www.rigathisweek.lv ja www.music.lv.
Klassista musiikkia
Suuri kilta (Liela Gilde)
Suuri kilta on Riian suosituimpia konserttisaleja. Siellä soittavat Riian filharmonikot.
Osoite: Amatu iela 6.
Pieni kilta (Maza Gilde)
Osoite: Amatu iela 3/5.
Ave Sol
Kamarikuoro esiintyy Pietarin ja Paavalin kirkossa.
Osoite: Citadeles iela 7.
Wagner-sali
Riian perinteikäs konserttisali on saanut nimensä Richard Wagnerin mukaan, joka oli itse aikoinaan teatterin kapellimestari.
Osoite: Vagnera 4.
Tuomiokirkko
Hyvästä akustiikastaan tunnettu Riian tuomiokirkko on suosittu konserttien pitopaikka
Osoite: Doma laukums 1.
Lippuja saa ovelta ennen konserttia tai Wagner-salista.
Oopperaan
Latvian kansallisooppera
Komea Riian ”Valkoinen talo” sijaitsee Kaupunginkanaalin varrella vanhankaupungin kupeessa. Vuonna 1999 kansallisooppera vietti 80-vuotisjuhliaan. Tarjolla on oopperaa, balettia ja kansainvälisiä tähtiä vaativallekin yleisölle.
Osoite: Apazijas bulv. 3.
Latvialaiset kuuluisuudet näkyvät katukuvassa
Osa latvialaisista kuuluisuuksista ovat tunnettuja myös Suomessa, kuten monet urheilijat. Lähinnä latvialaisten sydämiä ovat henkilöt, jotka liittyvät 1800-luvun kansallisen heräämisen ja 1900-luvun alun itsenäisyyden aikaan. Monet Riian kadut ja puistot on nimetty heidän mukaansa.
Tämän päivän latvialaisia sankareita ovat monet huippu-urheilijat, jotka ovat menestyneet mainiosti viime vuosien aikana arvokisoissa.
Barons Krišjānis (1835-1923)
Matemaatikko, tähtitieteilijä, kansanperinteentutkija. Latvian oma ”Elias Lönnrot” Krišjānis Barons kirjoitti latvialaisia dainoja järjestelmällisesti muistiin. Dainat ovat suullista perinnettä, jotka ovat siirtyneet aikoinaan sukupolvelta toiselle satuina ja latvialaisina kansanlauluina. Barons keräsi kaikkiaan 217 800 dainaa ryhmitellen ne kronologisesti ihmisen syntymästä kuolemaan.
Baumanis Kārlis (1835 – 1905)
Baumanis sävelsi Latvian kansallislaulun ”Jumala, siunaa Latviaa”. Se esitettiin ensimmäisen kerran Latvian ensimmäisillä laulujuhlilla vuonna 1873.
Blaumanis Rūdolfs (1863–1908)
Tunnettu näytelmäkirjailija.
Čaks Aleksandrs (1901-1950)
Arvostettu latvialainen kirjailija ja runoilija, joka oli esikuvana tuleville sukupolville.
Čakste Jānis (1859-1927)
Latvian ensimmäinen presidentti.
Eizenštein Mihail (1867-1921)
Riianjuutalainen rakennusinsinööri, joka suunnitteli Riikaan useita kauniita jugendtaloja. Hänen poikansa oli tunnettu elokuvaohjaaja Sergei Eizenštein (Panssarilaiva Potemkin ja Iivana Julma).
Pumpurs Andrejs (1841-1902)
Latvian kansalliseepoksen Karhunkaatajan tekijä.
Rainis Jānis (1865-1929)
Latvian kansallisrunoilijan nimeen törmää usein Riiassa. Hänen mukaansa on nimetty hautausmaa ja kaupunginkanaalin suuntainen bulevardi. Rainis joutui pakenemaan Latviasta tsaarin ajan vainoja ja palasi takaisin maahan vasta vuonna 1920 Latvian itsenäistyttyä. Rainisin ja hänen vaimonsa Aspazijan Jurmalan kesähuvila toimii museona.
Rozentāls Jānis (1866-1916)
Latvialainen taidemaalari, jonka koti on museona (Alberta iela 12-9). Hänen vaimonsa oli suomalaissyntyinen laulajatar Elli Forssell. Rozentālsin nimen mukaan on nimetty Suomi-Latvia-ystävyysseura.
Ulmanis Guntis (1939-)
Latvian presidentti vuosina 1993-1999. Hänen setänsä oli kuuluisa Kārlis Ulmanis.
Ulmanis Kārlis (1877-1942)
Kārlis Ulmanis kuuluu Latvian ensimmäisen itsenäisyyden ajan suurmiehiin. 1930-luvun lamavuosien aikana Latvian kansallismielinen puolue kaappasi vallan pääministeri Kārlis Ulmaniksen johdolla.
Vike-Freiberga Vaira (1937-)
Latvian naispresidentti vuodesta 1999. Hänen valittiin uudestaan vuonna 2003.
Urheilijat
Irbe Arthur
Legendaarinen jääkiekkomaalivahti, joka pelasi Neuvostoliiton ja Latvian maajoukkueissa sekä NHL:ssa.
Balderis Helmut
Kukapa jääkiekon ystävä ei muistaisi legendaarista CCCP-joukkueen vikkelää hyökkääjää. Riiassa syntynyt luisteluvirtuoosi pelasi urallaan Moskovan CSKA:ssa, Riian Dynamossa ja lopuksi Minnesota North Starissa. Hänet varattiin NHL:ään 37-vuotiaana, vanhimpana koskaan NHL:ään varattuna pelaajana.
Lūsis Jānis
Keihäänheiton olympiavoittaja (1968) ja nelinkertainen Euroopan mestari.
Kūla Dainis
Keihäänheiton olympiavoittaja (1976).
Jugendintyylin helmiä
Riika on todellinen aarreaitta kaikille arkkitehtuurista kiinnostuneille. Kaikki tunnetut tyylisuunnat romaanisista pyöröikkunoista sosialistisen taidesuunnan mahtipontisuuteen on löydettävissä. Vanhankaupungin kujilta löytää keskiaikaisia holvikäytäviä, goottilaisia suippokaari-ikkunoita ja korkeuksiin nousevia kirkontorneja, 1500-luvun matalampaa renessanssia, 1600-luvun jämerää barokkia sekä antiikkia ihannoivia klassistisia rakennuksia.
Erityisesti jugendin ystäville Riika on helmi, jolle ei Prahaa lukuun ottamatta löydy vertaa koko Euroopasta. Syyttä ei Riikaa tituleerata ”Baltian Prahaksi”. Riian keskustan taloista 40 prosenttia edustaa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen jugend-arkkitehtuuria. Jugendrakennuksia on yli 800.
Ensimmäistä maailmansotaa edeltäneellä nousukaudella vaurastuneet teollisuuspohatat rakennuttivat itselleen asunnoiksi upeita kaupunkipalatseja. Muotiin tullut jugend oli uusrikkaiden suosima tyylisuunta. Aikakauden parhaat arkkitehdit toteuttivat rohkeita suunnitelmia ja tuloksena oli värikkäitä sekä kiehtovia yksityiskohtia täynnä olevia kivitaloja.
Riian parhaimmasta jugend-arkkitehtuurista voi nauttia suuntaamalla askeleensa Kaupunginpuiston takana kulkevalle Elizabetes ielan alkupäähän. Kellertävät tai sinivalkoiset jugendpalatsit ovat hienossa kunnossa. Lisää jugendia löytyy Elizabetes ielan poikkikadulta, Vīlandes ielalta ja pienen matkan päästä Alberta ielalta. Jälkimmäisen kadun jugend-talojen yhtenäisyys on häkellyttävän kaunis. Mikäli mahdollista, kannattaa kurkata myös sisään porttikäytäviin. Myös talojen jugendportaikot ovat upeita.
Alberta ielan arkkitehtuurista vastasivat kaksi kuuluisaa arkkitehtia: Mihail Eizenštein ja Konstantins Peksens. Mihail oli kuuluisan elokuvaohjaaja Sergei Eizenšteinin isä ja Peksens oli ensimmäisiä akateemisesti koulutettuja latvialaisia arkkitehteja. Alberta ielan numerossa 12 asuivat aikoinaan Latvian tunnetuin taidemaalari Janis Rozentals ja hänen suomalaissyntyinen vaimonsa laulajatar Elli Forssell.
Jaunielan katu lähtee Tuomiokirkon vierestä kohti jokirantaa. Myös tämän kadun varrella on mielenkiintoisia jugend-yksityiskohtia. Rakennusten julkisivut on koristeltu runsailla kasviornamenteilla ja ihmiskasvokoristeilla.
