VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Vain muutaman minuutin ajomatka autolla Turun keskustasta. Bussilla tai polkupyörälläkin pääsee perille. Virnamäki sijaitsee Halistenkosken kupeessa. Auto on kätevintä jättää padolla olevalle parkkipaikalle.
Varsinainen luontopolku löytyy, kun jatkaa Valkkimyllynkujaa jalkaisin eteenpäin. Vaikka kaupungissa ollaan, heti voi aistia maaseutuidyllin parhaimmillaan.
Virnamäki on paikka, jossa siirrytään ajassa kauas menneisyyteen. Vaikka ei olisi järin kiinnostunut paikallishistoriasta, tarjoaa Aurajokivarsi pelkästään raittiista ilmastakin nauttivalle poikkeuksellisen viihtyisän ympäristön ulkoilla. Aurajokilaakso on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi.
Kävelyreitin pituuden voi itse valita. Varsinaisia opasviittoja alueella ei ole, mutta eipä ole eksymisenkään vaaraa. Polut ovat leveitä kävellä, vaikka lastenvaunujen kera. Osan reitistä voi kulkea metsä- ja kalliopolkuja pitkin.
Aurajokivartta, historiaa ja luontoa riittää, joten halutessaan voi patikoida pidemmänkin matkan aina Ravattulaan asti. Kannattaa varata joka tapauksessa riittävästi aikaa. Reitin varrella on opastauluja, jotka kertovat kattavasti alueen menneisyydestä.
Jääkauden jälkeen Aurajoesta ei ollut vielä tietoakaan, sillä mannerjäätikön sulaessa paikalla lainehti meri. Maankohoamisen ansiosta korkeimmat paikat ilmaantuivat näkyviin merenpinnan yläpuolelle.
Myös Halistenkoski syntyi maankohoamisen myötä. Merenlahti vetäytyi kauemmaksi ja samalla jokeen syntyi matala koski. Siinä veden virtaus oli riittävän suuri vesivoiman hyödyntämiseen. Ensimmäinen vesimylly on ollut jo 1300-luvulla. Sitä hyödynnettiin muun muassa viljan jauhamisessa ja myöhemmin kankaan valmistuksessa.
Teollisuusmies Erik Julinin ansiosta kosken partaalle kehittyi teollisuutta 1800-luvulla. Niistä ajoista jäljellä on myllärin tupa, jossa nykyään sijaitsee Aurajoen opastuskeskus ja kesäkahvila. Keskuksesta saa vuokrata myös kanootteja.
Jääkauden jälkeen noin 4 000 vuotta sitten ensimmäiset ihmiset asettuivat asumaan Aurajoen varsille. Joki ja lähellä sijaitseva meri sekä saviset pellot takasivat riittävän toimeentulon. Ravintoa saatiin suurimmaksi osaksi merestä, mutta myös maanviljelys alkoi yleistyä.
Aurajoen maisemat ovat muovautuneet pitkän ajanjakson aikana osin ihmisenkin muokkaamina. Virnamäen muinaisjäännösalue edustaa Aurajokilaakson nuoremman rautakauden (550-1150 jKr.) aikaisia muinaisjäännöksiä. Alueelta on löydetty merkkejä rautakauden hautauksista sekä samalta ajalta olevasta asuinpaikasta ja kalmistosta.
Ensimmäiset arkeologiset tutkimukset Virnamäen alueella tehtiin 1960-luvun alussa. Alueelta löytyi muun muassa kallion tai kiven pintaan hakattuja uhrikuppeja, sileiksi hiottuja pieniä kuoppia. Halkaisijaltaan ne ovat yleensä alle kymmenen senttiä ja syvyydeltään vain muutaman sentin. Niiden merkityksestä ei ole täyttä varmuutta, mutta kuppikivien on otaksuttu liittyvän uskontoon. Itse kivet saattoivat olla uhripaikkoja. Esimerkiksi viljaa jätettiin kiven koloihin suvun vainajille tai haltijoille sato- ja pyyntionnen varmistamiseksi. Kävelyreitin varrella on opastauluja, jotka kertovat kattavasti myös Virnamäen uhrikupeista.
Tärkeä osa Virnamäen historiaa ovat Komosten kummut. Metsäisellä saarekkeella on kaksi kumparetta, joista on kaivauksissa löydetty rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja nokista maata. Kummut ovat mahdollisesti hautoja, mutta kyseessä saattaa olla vain leiripaikkakin.
Oleellinen osa tämän päivän Virnamäen suojeltua aluetta on perinnemaiseman hoito. Ihminen on vaikuttanut satojen vuosien ajan maiseman kasvillisuuteen ja eläimistöön laiduntamalla karjaa. Perinteisillä menetelmillä luonnon monimuotoisuus on kehittynyt poikkeuksellisen runsaaksi. Nykyään laiduneläimet, lampaat ja hevoset ovat parhaimpia perinnemaiseman hoitajia.
Alueella on tehty kasvillisuuskartoituksia. Niissä on todettu alueella kasvavan arkeofyyttejä eli kasveja, jotka liittyvät rautakauden ihmisen toimintaan.
Tyypillistä perinnemaisemalle on keto, jossa on rikas kasvi- ja hyönteislajisto. Nämä ovat riippuvaisia avoimesta ja lyhytkasvuisesta ympäristöstä. Alueen Komosten keto edustaa juuri tällaista perinnebiotooppia. Aurajokisäätiö hoitaa ketoaluetta jokavuotisella niitolla.
Aurajokivartta pitkin voi jatkaa matkaa Ravattulan Ristimäkeen, joka on eräs arvokkaimmista Suomen arkeologisista löydöistä. Kyseessä on maamme toistaiseksi vanhimman tunnetun kirkon jäännökset.
Eikä Liedon Vanhalinnan kupeessa sijaitseva Linnavuorikaan ole kaukana. Kiipeäminen korkean kukkulan laelle palkitaan Aurajoen komeimmilla maisemilla.
VIRNAMÄEN MUINAISJÄÄNNÖSALUE
Osoite: Valkkimyllynkuja 2, Turku.
Ravattulan Ristimäki.
Vanhalinnan Linnavuori.
