Visavuoren Emil Wikströmin taiteilijakoti on monen suosikkikohde

PIRKANMAA / SÄÄKSMÄKI – Omituinen idea! Näin ajatteli moni Emil Wikströmin (1864-1942) ystävä kuvanveistäjän erikoisesta suunnitelmasta. Mitä järkeä olisi rakentaa asunto kauas korpeen, koskemattoman luonnon keskelle? Kuinka ollakaan, monet Wikströmin taiteilijaystävät seurasivat esimerkkiä perässä. Visavuoren erämaa-ateljee on eräs Suomen hienoimmista taiteilijakodeista.

Alku ei ollut lupaava. Ensimmäinen asunto, karjalaistyylinen hirsilinna, tuhoutui tulipalossa vuonna 1896. Jo kuukauden kuluttua onnettomuudesta Wikströmillä oli uudet suunnitelmat. Edellisestä poiketen Emil päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin. Jälkimmäinen sai laajennusosan vuonna 1912. Rakennusten kaikki yksityiskohdatkin ovat Wikströmin itsensä suunnittelemia.

Juuri mikään ei ole muuttunut Wikströmin ajoista. Maisemat järvineen ovat yhtä kauniit kuin 100 vuotta sitten. Jugendtyylinen ateljeerakennus kohoaa kohti taivasta korkean kalliojyrkänteen laella. Karu ympäristö on muutettu reheväksi puutarhaksi. Jos linnamainen Visavuori on ulkoapäin vaikuttava, ovat asuinrakennuksen ja ateljeen sisätilat ehkä vieläkin hienommat. Sisustus on alkuperäinen. Kulttuurikodin tunnelma on aito.

Emil oli lähtöisin köyhästä perheestä, mutta onnistui tukijoidensa kanssa edetä taiteilijaurallaan. Turun piirustuskoulusta tie vei Ateneumiin, josta matka jatkui Wienin taideakatemiaan ja lopulta Pariisiin. Ei mennyt kauaa, kun Wikström kohosi Suomen suosituimmaksi kuvanveistäjäksi.

Hän sai toteutettavaksi suurimmat julkiset veistotyöt, kuten Säätytalon päätykolmio, Elias Lönnrotin muistomerkki ja J.V. Snellmannin muistomerkki. Helsingin rautatieaseman Lyhdynkannattajat on myös hänen tuotantoaan. Monet yksityisetkin tilasivat Wikströmiltä töitä.

Emil oli naimisissa helsinkiläisen Alice Högströmin kanssa ja heillä oli kolme tytärtä. Perhe asui pääosin Visavuoressa, mutta myöhemmin lasten muutettua pois kotoa pariskunta asui pitkiä aikoja Helsingissä. Visavuori toimi kesäkotina. Viimeiset vuotensa Wikström työskenteli jälleen Visavuoressa.

Emilin työtila on avara, sillä suurten veistosten teko vaati paljon tilaa. Valoa saatiin suurista ikkunoista. Katossa on vieläkin vinssi, jolla nostettiin painavia veistosmalleja. Lämpöä saatiin takasta, jonka mallina on käytetty Lontoon Towerin tornia.

Visavuoressa saa käsityksen myös Emilin harrastuksista. Pariisin vuosien aikana hän innostui tähtitieteestä. Niinpä Visavuoreen rakennettiin oma tähtitorni. Valokuvausta varten tarvittiin pieni pimiö. Ateljeerakennuksen parvelle sijoitettiin Emilin veljen rakentamat urut. Ateljeensa yhteyteen Wikström rakennutti pronssivalimon.

Pilapiirtäjä Kari Suomalaisen isä oli naimisissa Emil Wikströmin tyttären kanssa, joten Karikin vietti paljon aikaa Visavuoressa. Alueen uusin rakennus on Kari-paviljonki, joka toimii näyttelytilana. Kari Suomalainen lahjoitti Visavuoren museosäätiölle koko elämäntuotantonsa.

VISAVUOREN TAITEILIJAKOTI

Osoite: Visavuorentie 80, Tarttila (Valkeakoski).

KARTTA

Lue lisää

VALOKUVIA

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.