SATAKUNTA / EURAJOKI – Saapuu Vuojoen kartanon pihalle mistä suunnasta tahansa, avautuu eteen Suomen oloissa poikkeuksellinen näkymä. Vuojoen kartano on eräs Suomen hienoimmista empirerakennuksista. Se on ollut aikoinaan myös maamme toiseksi suurin kartano. Peltoa oli noin 4 000 hehtaaria ja metsäala kattoi runsaan kolmanneksen koko Eurajoen pitäjästä.
Vuojoen kartanon historia ulottuu satoja vuosia taaksepäin. Ensimmäinen isäntä oli Gottfrid von Falkenberg. Kartanon omistajat ovat vaihtuneet useampaan kertaan. Eräs tunnetuimmista oli sotamarsalkka Åke Tott, joka kunnostautui Kolmekymmenvuotisessa sodassa. Sotasankari ja kartanonomistaja kuolivat nuorena, 42-vuotiaana, Eurajoella. Hänet on haudattu Turun tuomiokirkkoon.
Vuojoen kartanon nykyinen empireulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa. Kapteeni Lars Magnus Björkenheim rakennutti kartanolinnan asunnokseen vuonna 1836. Kolmikerroksisen päärakennuksen jatkeeksi rakennettiin samaa tyylisuuntaan edustavat yksikerroksiset siipirakennukset. Päärakennuksen ympärillä on puistoalue. Puiston reunassa on Engelin suunnittelema kasvihuone.
Lars Magnuksen jälkeen kartanon isäntänä oli hänen poikansa Carl Axel Björkenheim. Hänen aikanaan kartano oli hyvin hoidettu. Tilalla otettiin käyttöön uudenaikaiset työmenetelmät ja työvälineet. Axelin kuoltua kartanosta muodostettiin liikemiesten omistama osakeyhtiö, Vuojoki Gods.
1900-luvun alussa Vuojoen kartanon torpparit saattoivat lunastaa tilansa itselleen. Kartanosta lohkottiin yli 300 itsenäistä tilaa. Vuonna 1934 loput kartanon omaisuudesta myytiin Eurajoen kunnalle. Vuosina 1936-2003 tiloissa toimi Eurajoen vanhainkoti.
2000-luvulla päärakennus ja sivurakennukset kunnostettiin. Restauroitu kartano toimii nykyisin kokous-koulutus- ja kulttuurikeskuksena sekä ravintolana. Kartanon omistaa yhä Eurajoen kunta ja sen päävuokralaisena on Posiva Oy, ydinjätehuollon asiantuntijayhtiö.
VUOJOEN KARTANO
Osoite: Kartanotie 28, Eurajoki.
