Walter Runebergin veistoskokoelma kertoo mestarin mittavasta urasta

UUSIMAA / PORVOO – Fredrika ja Johan Ludvig Runebergin poika Walter Runeberg kuoli 1920. Pian kuvanveistäjän jälkeen syntyi ajatus hänen museonsa perustamisesta. Walterin veistoskokoelma pohjautuu perikunnan Porvoon kaupungille lahjoittamista kipsiteoksista ja mallikappaleista. Kokoelmaa on kartutettu myöhemmin lahjoitetuilla teoksilla.

Esillä on yli 100 teosta sekä Walterin käyttämiä muotteja ja työvälineitä. Nykyiset tilat, Runebergin kotimuseon kupeessa, avattiin 1961. Kannattaakin yhdistää vierailu molempiin museoihin.

Walter Runeberg oli kansainvälinen mies, sillä hän asui vuosikymmenien ajan ulkomailla, kuten Kööpenhaminassa, Roomassa ja Pariisissa. Walter lähti synnyinkaupungistaan Porvoosta opiskelemaan Helsinkiin. Ylioppilaaksi tultuaan lahjakas taiteilija aloitti opinnot Turun piirustuskoulussa.

Opinnot jatkuivat Kööpenhaminan taideakatemiassa, jossa Walter omaksui vallitsevan tyylisuunnan, uusklassismin. Runeberg asui lähes 40 vuoden ajan ulkomailla. Vuonna 1907 hän palasi takaisin pysyvästi Suomeen.

Walter Runeberg tunnetaan lukuisista merkkihenkilöiden patsaistaan. Johan Ludvig Runebergin kuoltua poika sai toteuttaa isänsä muistomerkin. Kilpailutus ei ollut siis tarpeen. Poika ikuisti isänsä 55-vuotiaana papin pukuun pukeutuneena. Asu oli sama, mitä Runeberg käytti myös toimiessaan lehtorina. J.L. Runebergin patsas paljastettiin 1885 Helsingin Esplanadin puistossa. Henkilön tunnistaa, vaikka muistomerkissä ei mainita, ketä se esittää. Sama vuonna paljastettiin myös Porvoossa Runebergin patsas.

Seuraava merkittävä tilaustyö oli kenraalikuvernööri Pietari Brahen muistopatsas. Isompi sijoitettiin Turun tuomiokirkon läheisyyteen ja pienempi Raahen kaupungin torille. Turun patsas paljastettiin Brahenpuistossa toukokuussa 1888 tuhansien turkulaisten ollessa paikalla. Pietari Brahe on puettu pitseihin, komeisiin saappaisiin ja sulkahattuun. Kädessään hänellä on merkittävä paperirulla: Akatemian perustamiskirja.

Vaikuttavin Runebergin veistoksista lienee Venäjän keisari Aleksanteri II:n muistomerkki Helsingin Senaatintorilla. Se on eräs Suomen kuvatuimmista patsaista. Suunnittelukilpailun perusteella kuvanveistäjä Johannes Takanen ja Walter Runeberg saivat toteuttaa muistomerkin yhdessä. Takasen kuoltua Runeberg vastasi toteutuksesta yksinään. Muistomerkki muistetaan myös jalustan veistoshamoista: Laki (Lex), Rauha (Pax) ja Työ (Labor).

Walter Runeberg on veistänyt myös Aleksanteri I:n patsaan, joka on sijoitettu Porvoon tuomiokirkkoon.

WALTER RUNEBERGIN VEISTOSKOKOELMA

Osoite: Aleksanterinkatu 5, Porvoo.

KARTTA

Lue lisää

VALOKUVIA

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.