Zagreb yllättää ensikertalaisen

31/03/2022

Oho, toteaa moni ensikertalainen. Zagreb ei olekaan nuhjainen itäeurooppalainen kaupunki. Se on tyylikäs keisarivallan aikainen metropoli, jossa historia on läsnä joka askeleella.

Heti ensimmäiseksi Zagrebin paras kohde: Dolac-tori, jota leikkisästi kutsutaan myös ”Zagrebin mahaksi”. On toreja ja toreja, mutta Dolacia vastaavaa ei löydy Euroopasta. Sen ainutlaatuista tunnelmaa eivät nykyajan kotkotukset ole pilanneet. Kieltämättä hygieniataso ei ehkä täytä Euroopan unionin kriteerejä, mutta toisaalta tavara vaihtaa omistajaa pikavauhdilla. Siitä pitää huolen torin 70 000 päivittäistä kävijää.

Dolac sijaitsee hitusen piilossa Ylä- ja Alakaupungin välissä Jelačičin aukion takana. Perille löytää, kun seuraa ihmisvirtaa. Liikkeellä pitää tietysti olla aikaisin aamulla, koska silloin tunnelma on parhaimmillaan. Tori on auki myös viikonloppuisin.

Dolacin yleisilme on yhtenäinen, sillä myynti tapahtuu samanväristen aurinkovarjojen alla. Suurin osa myyjistä on maaseudun vanhempaa väkeä. Monet naiset ovat pukeutuneet mustaan. Dolac ei ole Zagrebin keskikaupungin hienostorouvien ostopaikka, vaan se ruokkii tehokkaasti kaikki kaupunkilaiset. Myytävänä on lähinnä suuhun pantavaa: hedelmiä, vihanneksia, kalaa, leipää, juustoja jne.

Idän ja lännen välissä

Kroatian pääkaupungissa ollaan lähellä Euroopan sydäntä, ei idässä. Sen todistaa jo vilkaisu karttaan: Helsinki on reilusti idempänä, kuin Zagreb. Kroaatit ovat aina asuneet kahden kulttuurin, idän ja lännen vaikutuspiirissä.

Zagreb on kehittynyt kahdesta keskiaikaisesta asutuksesta, jotka sijaitsivat vierekkäisillä kukkuloilla. Kaptol kuului piispalle ja Gradec kauppiaille. Osat yhdistettiin hallinnollisesti vasta vuonna 1850. Näin syntyi Yläkaupunki, Gornji grad.

Yläkaupungin muurit on jo purettu, mutta paljon vanhaa on säilynyt. Kaupungin tunnus on Lotrščak-torni. Sen huipulta on satojen vuosien ajan ammuttu tykillä merkkilaukaus tasan keskipäivällä, jotta kaupunkilaiset voivat tarkistaa kellonajan.

Toinen katseenvangitsija on Neitsyt Marialle pyhitetty katedraali kaksine torneineen. Pyhättö on kokenut kovia vuosisatojen aikana. Mikä turkkilaisilta jäi tuhoamatta, maanjäristys tuhosi 1800-luvulla. Ja kunnostustyö jatkuu yhä. Siitä ovat osoituksena jo yhden sukupolven ajan pystyssä olleet rakennustelineet.

Kroaatit olivat vuosisatojen ajan naapurivaltojen puristuksessa: milloin tataarien, turkkilaisten, venetsialaisten ja milloin unkarilaisten, itävaltalaisten ja serbien hyökkäysten kohteena. 1500-luvulta lähtien Zagreb kuului Habsburg-keisareiden hallintaan.

Kaupunki paisui ja asutus siirtyi Alakaupunkiin, Donji gradiin, jonka nykyinen ilme onkin lähinnä Itävalta-Unkarin ajoilta 1800-luvun lopulta. Lehtipuurivistöillä koristellut kadut ovat leveitä ja suoria. Arkkitehtuuri on uusklassistista. Zagreb sai keisarivallan aikana elää eurooppalaisen kulttuurin ja tieteen polttopisteessä.

Mikä ihmeen Tomislav?

Kaikkialla Kroatiassa, myös Zagrebissa, törmää sanaan Tomislav. Ei ole sellaista kroatialaista kaupunkia, etteikö siellä olisi Tomislavin aukio tai katu. Kyseessä on eräs Kroatian historian arvostetuimmasta henkilöstä, prinssi Tomislavista, joka yhdisti kroaattialueet ensimmäistä kertaa kuningaskunnaksi 900-luvulla. Itsenäinen Kroatian kuningaskunta säilyi vain noin 200 vuotta, mutta tällä kaukaisella ja lyhyellä historian jaksolla on suuri merkitys kroatialaisten itsetunnolle.

Kroaatit ovat isänmaalista kansaa. Kansallissankari Josip Jelačič uhmasi 1800-luvun lopulla kroaattien arkkivihollista Unkaria. Keskusaukiolle pystytettiin hänen kunniakseen ratsastajapatsas, joka katsoi ylväästi kohti Unkaria. Jugoslavian aikana presidentti Tito poistatti patsaan liian kansallismielisenä. Kroatian itsenäistyttyä patsas palautettiin oitis alkuperäiselle paikalleen, mutta sen asentoa muutettiin hieman: nyt Jelačičin miekka sojottaa kohti Serbiaa.

Oikea kulttuurikaupunki

Suurin yllätys satunnaiselle matkailijalle on Zagrebin monipuolinen kulttuuritarjonta. Kaupungissa on 15 toimivaa teatteria ja tusina konserttisaleja. Zagrebin biennaali, nykytanssin festivaalit ynnä muut ovat tärkeitä jokavuotisia kulttuuritapahtumia.

Zagrebin tärkein taidemuseo on Mimara, jonka kokoelma perustuu Ante Topič Mimaran lahjoittamaan yksityiskokoelmaan. Museon lähes 4000 teoksen joukossa on muun muassa Rubensin, Raffaellon, Velasquezin, Manet’n ja Rembrandtin töitä.

Suositeltava pistäytymispaikka on naivistisen taiteen museo, joka perustettiin vuonna 1952 itseoppineille talonpoikaistaiteilijoille.

Kroatian kuuluisin kuvanveistäjä on Ivan Meštrovič (1883-1962), jonka nimeen ja vaikuttaviin teoksiin törmää eri puolilla Kroatiaa. Meštrovičin teoksissa on samaa mahtipontisuutta kuin ranskalaisen Auguste Rodinin tai suomalaisen Väinö Aaltosen veistoksissa. Meštrovičin teoksia on esillä Zagrebissa hänen ateljeessaan, jossa kuvanveistäjä asui 20 vuotta.

Nyky-Zagreb

Serbejä vastaan käyty sota ei aiheuttanut tuhoja Zagrebissa, mutta kaupunkiin virtasi tuhansia sotapakolaisia. Kaupunki joutui vain kerran tulituksen kohteeksi vuonna 1995. Serbien etulinja oli kymmenen kilometrin päässä Karlovacissa.

Nyky-Zagrebin kaduilla kävelee muotitietoisia kroaattinaisia sekä salskeita tummahiuksisia kroaattimiehiä raybanit silmillään. Zagrebin kaduilla vilistää komeita mersuja ja bemareita tummine ikkunoineen. Velkarahalla ostettuja, väittävät jotkut. Kaiken pitää olla komeaa.

Pintamuodin perässä kulkeville Zagreb on oiva ostospaikka. Pitkän pääkadun Ilican varrella on muotiliikkeitä vieri vieressä. Zagreb on erityisesti kenkäfriikkien mieleen. Suosituimpiin ostoksiin kuuluu myös kravatti, onhan se Kroatiasta kotoisin. Kerrotaan, että 1600-luvulla naiset sitoivat huivin valitsemansa miehen kaulaan. Myöhemmin kravattimuoti levisi kaikkialle maailmaan ranskalaisten avulla.

Satunaisia kerjäläisiä näkee, sillä osa zagrebilaisista on pudonnut kehityksen kelkasta. Toisinaan vastaan kävelee nukkavieruja laitapuolen kulkijoita. Surkein tilanne on Kroatian romaneilla, jotka eivät saaneet kansalaisoikeuksia maan itsenäistyttyä. Toimeentulo saadaan näpistämällä, kerjäämällä tai esimerkiksi kukkakimppuja ja luutia kauppaamalla.

Zagrebin hintataso on korkeampi, kuin muulla Kroatiassa. Syöminen ja juominen on halvempaa, kuin Suomessa, mutta yöpyminen on kallista. Suurten messujen, kansainvälisten kongressien ja kokousten takia Zagrebista on tullut tärkeä business -kaupunki. 1990-luvulla kaupunkiin ilmaantui luksushotelleja liikemiehille. Kohtuuhintaisen majapaikan löytää, jos suostuu tinkimään hotellin tasosta ja sijainnista.

Urheiluhullua kansaa

Jalka-, kori- ja vesipallo ovat fanaattisten kroaattien lempilajeja. Toisinaan ylpeiden ja patrioottisten kroaattien tunteet saattavat kuohahtaa. Eräs Zagrebin suosituimmista kahvilaravintoloista on Boban (www.boban.hr), kuuluisan kroatialaisen jalkapalloilijan Zvonimir Bobanin alun perin omistama paikka.

Alppilajit ovat suosittuja. Zagrebin taustalla siintää Medvednican kukkula. Se on luonnonsuojelualuetta ja kaupunkilaisten virkistyspaikka. Sljemen rinteillä lasketellaan talvella ja järjestetään maailman cupin osakilpailuja. Kostelićin sisaruspari on ollut lähes puolijumalan asemassa. Suomalaisista Kalle Palander ja Tanja Poutiainen tunnettiin hyvin, varmistihan jälkimmäinen maailman cupin voiton Zagrebin kupeessa sijaitsevan Sljemen rinteillä, vieläpä Janina Kostelićin nenän edestä.

TIESITKÖ?

Kravatti on kotoisin Kroatiasta.

Kroatialaisia keksintöjä ovat myös kuulakärkikynä ja radio. Kroaatit pitävät Nicola Teslaa ensimmäisen radion keksijänä.

Kroatia oli kuningaskunta noin 200 vuoden ajan yli tuhat vuotta sitten.

Zagrebin Messut ovat Itä-Euroopan suurimmat. Ensimmäiset kansainväliset messut pidettiin vuonna 1862.

Suomesta ei ole suoraa lentoyhteyttä Zagrebiin, mutta Prahan, Budapestin, Frankfurtin tai Wienin kautta pääsee helposti.

Suomella on oma suurlähetystö Zagrebissa (Miramarska 23).

FAKTAT

Sijainti: Kroatian pääkaupunki Zagreb sijaitsee sisämaassa Medvednica –vuoriston kupeessa Tonavan sivujoen Savan varrella. Adrianmeren rannikolle on noin kolmen tunnin ajomatka.

Asukasluku: Noin miljoona. Koko Kroatiassa on asukkaita noin 4,5 miljoonaa (kroaatteja 80 %, serbejä 11 %, lisäksi sloveeneja, unkarilaisia ja bosnialaisia).

Kieli: Kroatia. Turisti pärjää englannilla ja saksalla.

Uskonto: Roomalaiskatolisia 88 %, ortodokseja 4 %, islamilaisia 2 %.

Aikaero Suomeen: -1 tunti.

Raha: Kuna, joka jakautuu 100 lipaan. Euroilla voi maksaa paikasta riippuen.

Turvallisuus: Kroatiassa ja Zagrebissa on yhtä turvallista, kuin missä tahansa Euroopassa.

Lisätietoja: www.zagreb.hr, www.kroatia.fi, www.visit-croatia.co.uk, www.inyourpocket.com/croatia/zagreb.