HUITTINEN / SATAKUNTA – Huhtamon kylästä ajaa valtatie Kakkosta pitkin Huittisiin vartissa. Toista oli ennen. Torppareistaan tunnettu Huhtamon kylä sijaitsi kaukana huonojen tieyhteyksien takana kuntakeskuksesta. Huhtamo oli muutenkin erikoinen, sillä sen alueesta osa kuului Huittisten lisäksi Punkalaitumen, Alastaron ja Vampulan kuntiin.
Syrjäinen sijainti vaikutti vahvasti huhtamolaisten identiteetin muodostumiseen. Täällä opittiin tulemaan toimeen omillaan. Kylähenki oli ja on yhä edelleen voimakas. Omasta itsenäisestä Huhtamon kunnasta haaveiltiin, mutta se ei toteutunut. Sen sijaan oma kirkko saatiin.
Yli 100 vuotta sitten huhtamolaisten lähin kirkko Huttisissa sijaitsi hankalan matkan päässä. Kyläläiset päättivät rakentaa oman kirkon. Vaatimattomampi rukoushuonekin olisi kelvannut aluksi.
Hanke hieman viivästyi, kun vuosisadan vaihteen jälkeen Euroopassa ja Suomessa elettiin ensimmäisen maailmansodan ja maamme itsenäistymisen takia haastavia aikoja. 1920-luvulle tultaessa elämä asettui aloilleen Huhtamon kylässäkin ja kirkkohanke eteni.
Kirkon suunnittelijaksi valikoitui sen hetken eräs maamme arvostetuin kirkkoarkkitehti Ilmari Launis (1881-1955). Hän suunnitteli maahamme kuusitoista yksittäistä kirkkoa, mutta vastasi myös ammattitaidollaan monen kirkon sisustuksesta ja kunnostustöistä. Launis suunnitteli myös hienoja lasi- ja alttarimaalauksia.
Satakunnassa Huhtamon kirkon ohella muun muassa Pomarkun kirkko ja Pirkanmaan Sastamalan Sammalahden kirkko ovat Launiksen suunnittelemia.
Huhtamon kylän tiilestä rakennettu kirkko valmistui vuonna 1928. Se vihittiin viralliseksi kirkoksi vuotta myöhemmin.
Kirkon, vieläpä tiilikirkon, rakentaminen pienelle Huhtamon kylälle oli valtava yhteinen ponnistus. Oma kirkko koettiin kuitenkin niin tärkeäksi, että lahjoituksia tuli paljon. Kirkon sijainti määräytyi jo sen perusteella, kun tarvittava tontti saatiin lahjoituksena. Rakennuskustannuksista saatiin puolet kuitattua rahalahjoituksina, mutta toinen puoli piti ottaa pankilta velaksi. Kirkkoon tarvittava esineistö, kuten ehtoolliskalustot ja -pikarit, saatiin nekin lahjoituksina.
Vaikka arkkitehti Launis on tehnyt moneen maamme kirkkoon alttaritaulun, Huhtamon kirkossa on Ikaalisista kotoisin olleen taidemaalari Leo Frang-Pahlaman tekemä maalaus Jeesus Getsamanessa. Poika Leo seurasi isänsä Felix Frangin (myöh. Pahlama) jalanjälkiä. Isä Frangin tekemiä maalauksia on useissa maamme kirkoissa, muun muassa Kiukaisissa ja Reposaaressa.
Huhtamon kirkossa on tilaa noin 300 henkilölle.
Hautausmaan sankarivainajille omistetulla alueella on tuotteliaan huittislaisen kuvanveistäjä Lauri Leppäsen (1895-1977) harmaasta graniitista tehty muistomerkki.
Jotain huhtamolaisten identiteetistä kertoo se, kun paikallinen kirkko on yhä edelleen Huhtamon Seurakuntahuoneyhdistyksen omistuksessa. Eli yhdistys päättää itsenäisesti oman kirkkonsa toiminnasta.
Jotain huhtamolaisten identiteetistä kertoo se, kun paikallinen kirkko on yhä edelleen Huhtamon Seurakuntahuoneyhdistyksen omistuksessa. Eli yhdistys päättää itsenäisesti oman kirkkonsa toiminnasta. Taloudelliset haasteet ovat täälläkin suuret. Aika näyttää, millainen itsenäisyys on tulevaisuudessa mahdollista.
Eräs Huhtamon kirkon erikoisuus on ollut jouluaamun jumalanpalvelus, joka alkaa entisaikojen tapaan aikaisin aamulla kello viisi. Aikaisesta herätyksestä huolimatta kirkko täyttyy seurakuntalasista.
Erikoista on myös se, kun Huhtamon kirkossa on järjestetty elokuvafestivaaleja (Huhtamo International Film Festival). Paikalle kirkkoon on tullut paljon niitä, jotka eivät perinteisesti kirkossa ole juurikaan käyneet. Hieman erilainen kirkon käyttötarkoitus on herättänyt tietysti myös kritiikkiä, mutta paljon on tullut myös positiivista palautetta. Esitettävä kirkkokinon elokuvat on valittu niin, etteivät ne loukkaa kirkon perinteisiä arvoja. Festivaalista on kehittynyt useampi päiväinen koko kylän tapahtuma.
HUHTAMON KIRKKO
Osoite: Kangastie 1454, Huhtamo (Huittinen).
