KIRKKONUMMI / UUSIMAA – Kirkkonummen harmaakivikirkolla on ikää muutama sata vuotta, mutta arkkitehti Olof Hanssonin (1919-1995) kädenjälki on se, joka on herättänyt eniten kiinnostusta, jopa suuttumusta. Saneerauksiin erikoistunut Hansson vastasi kirkon sisätilojen kunnostuksesta sen jälkeen, kun kirkko palautui takaisin Kirkkonummen seurakunnan käyttöön vuonna 1956.
Lopputulos oli erilainen kuin oli totuttu.
1950-luvun kunnostustöitä edelsi aika, kun Porkkalanniemi ja iso osa Kirkkonummeakin oli rauhansopimuksen mukaan vuokrattuna Neuvostoliitolle vuodesta 1944 alkaen. Vuokrasopimuksen piti kestää 50 vuotta, mutta se yllättäen päättyikin paljon aikaisemmin. Joka tapauksessa yli 5 000 kirkkonummelaista joutui siirtymään muualle.
Porkkalan vuokra-aikana vuosina 1944-1956 kirkkorakennus palveli neuvostoarmeijan upseerikerhona, voimailusalina, elokuvateatterina, paini- ja nyrkkeilytilana. Tiedetään, että yhdessä kirkon siivessä olisi ollut oleskelutila baareineen. Hautausmaakin koki kovia. Kun kirkkonummelaiset palasivat, saattoivat he nähdä, miten hautakivetkin oli kaadettu sikin sokin. Osa kivistä oli viety muualle muuhun tarkoitukseen.
Ennen kirkon luovutusta venäläisille, tila tyhjennettiin. Alttari, saarnastuoli ja penkit saivat jäädä. Tosin ne purettiin pois neuvostosotilaiden toimesta. Kirkon irtaimistoa säilytettiin Pohjois-Kirkkonummella Haapajärven kirkossa. Myös urut purettiin ja kasattiin Haapajärven kirkkoon.
Taiteilija Lennart Segerstrålen (1892-1975) vuonna 1930 suunnittelemat lasimaalaukset vietiin nekin turvaan. Vuokra-ajan jälkeen koristeelliset maalaukset tuotiin takaisin ja asenettiin uudestaan alkuperäisille paikoilleen. Värikkäitä lasimaalauksia on yhteensä 40 kappaletta neljässä eri ikkunassa.
Kerrotaan, miten Segerstrålen ollessaan ottamassa talteen kirkon taide-esineitä, hän jätti jälkeensä neuvostosotilaille ihmeteltäväksi pahville piirtämänsä hiilipiirroksen ristiinnaulitusta Kristuksesta venäjänkielisin saatesanoin. Kävi kuitenkin niin, että eräs suomalainen upseeri ehti ottaa teoksen talteen ja vei sen kotiinsa. Segerstrålen maalaus palautuin takaisin kirkkoon vuonna 1980. Nyt kookas teos on esillä näkyvällä paikalla.
Naapurikylän Degerbyn kirkon tavoin huonoon kuntoon päässyt Kirkkonummen kirkkokin päätettiin kunnostaa.
Arkkitehti Hansson sai vapaat kädet ja lopputuloksena oli sisätiloiltaan kirkko, joka edustaa 1950-luvun tyylisuuntaa. Hansson halusi tehdä kirkosta modernin. Urut, kalustus, valaisimet, saarnastuoli, puulattia jne. menivät uusiksi. Hansson uudisti kirkon sisätilat perusteellisesti. Esimerkiksi saarnastuolin sijoitus korkean korokkeen päälle on erikoinen.
Vanha kellotapulikin vaihtoi väriä valkoisesta vaaleanpunaiseksi. Erikoinen värivalinta suututti osan seurakuntalaisista. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin käytiin Kirkkonummella kiivasta keskustelua Hanssonin tekemistä ratkaisuista. Tapulin väri on myöhemmin palautettu alkuperäiseksi eli keltaiseksi.
Edellisen puukirkon paikalle rakennetun Kirkkonummen nykyisen kivikirkon alku ajoittuu 1400-luvulle. Valmista tai ainakin puolivalmista lienee tullut 1400-luvun loppuun mennessä. Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko on nimensä mukaisesti pyhitetty arkkienkeli Mikaelille. Muodoltaan kirkko oli vielä tässä vaiheessa suorakaiteenmallinen pitkäkirkko. Tiiliholveja ei koskaan rakennettu.
1500-luvulla kirkkoa jouduttiin kunnostamaan venäläisten hävittäessä ja ryöstäessä kirkkoa Suuren Pohjansodan aikana. Kerran salamakin ehti tehdä tuhojaan. 1700- ja 1800-luvuilla tehtiin jo isompia muutostöitä. Rakennusta on levennetty ja pidennetty. Kirkosta tuli lopulta muodoltaan nykyisen mallinen ristikirkko. Empiretyylinen kellotapuli valmistui vuonna 1824.
Nykykirkossa ei ole juurikaan mitään alkuperäistä esineistöä jäljellä keskiajalta messukasukkaa
lukuun ottamatta. Alttarin paikalla ei ole enää alttaritaulua. Robert Ekmanin maalaus vuodelta 1862 Kristuksen kirkastuminen on kuitenkin yhä tallella, sillä se sijaitsee nyt kirkon yhdessä sivulaivassa.
Edellistä vanhempi maalaus, paikallisen J. Tolkerin teos Viimeinen ehtoollinen vuodelta 1756, on sekin yhä tallessa. Nykyisin työ on esillä sakastin oven yläpuolella.
Kirkon lahjoituksena saadut mekaaniset urut on valmistettu Tanskassa 1950-luvun lopulla. Myös kirkon valaisimet on saatu lahjoituksina.
Alun perin kirkkoon mahtui yli tuhat ihmistä, sillä kirkon jokaisessa sakarassa oli parvi. 1950-luvun muutostöissä parvet poistettiin, vain urkuparvi jäi jäljelle. Nyt kirkossa on 550 istumapaikkaa.
Kirkkonummellakin on aloitettu keskustelu kirkkosalin päivittämisestä tähän päivään.
KIRKKONUMMEN KIRKKO
Osoite: Tallinmäki 1, Kirkkonummi.
