LILJENDAL / UUSIMAA – Pieni alle puolentoista tuhannen asukkaan Liljendalin kunta lakkasi olemasta itsenäisenä, kun se yhdessä Pernajan ja Ruotsinpyhtään kanssa liitettiin Loviisan kaupunkiin vuonna 2010. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan Liljendalin asukkaat olivat tyytyväisimmät Suomessa kotiseutuunsa.
Myös Liljendalin itsenäinen seurakunta on lakannut olemasta. Vuonna 2019 suomenkieliset seurakunnan jäsenet siirtyivät Agricolan suomalaiseen seurakuntaan ja ruotsinkieliset Agricola svenska församlingiin. Samalla uuden ja isomman seurakunnan syntyessä lakkautettiin Liljendalin ohella myös Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään seurakunnat.
Seurakuntien organisaatiomuutoksista huolimatta Liljendalin kirkko toimii yhä normaalisti kyläläisten kirkollisten tapahtumien pitopaikkana.
Uutta kirkkoa aikoinaan suunniteltaessa Liljendalissakin mietittiin, kumpi rakennetaan kivikirkko vai uudestaan puukirkko. Päädyttiin jälkimmäiseen samasta syystä kuin niin monella muullakin paikkakunnalla. Taloudelliset syyt ratkaisivat.
Puisen kirkon rakentaminen ei ollut yhtä suuri ja vaativa urakka kuin kivikirkon rakentaminen. Ei tarvittu saman verran ulkopuolisia ammattilaisia, kuten muurareita ja tiilimestareita. Tarvittavaa ammattitaitoa löytyi omasta kylästäkin, sillä oman kodin puusta rakentaminen oli tuttua monille. Tarvittava materiaalikin, hirret, saatiin kyläläisten omista metsistä.
Puukirkon rakentaminen oli aina iso tapahtuma kyläläisille. Kyseessä oli kuitenkin entisaikoina kylän suurin ja komein rakennus. Jo puukirkon suunnittelussa piti käyttää ammattisuunnittelijoita ja piirustukset tuli ennen aloittamista myös hyväksyttää.
Liljendalin kirkon suunnittelijaksi valikoitui arkkitehti August Boman (1826-1883). Hänellä ei ollut varsinaisesti arkkitehdin koulutusta, mutta Bomanilla oli vuosien kokemus rakentamisesta toimiessaan autonomian aikana Yleisten rakennusten intendentinkonttorissa (myöh. Rakennushallitus, Valtion kiinteistölaitos ja nykyään Senaatti-kiinteistöt).
Kirkon toiseksi suunnittelijaksi mainitaan arkkitehti Theodor Decker (1838-1899). Myös hän toimi urallaan jonkin aikaa Yleisten rakennusten intendentinkonttorissa. Decker suunnitteli muutaman kirkon, joista Uudellamaalla Liljendalin lisäksi sijaitsee Sipoon kirkko. Aleksanterin kirkko Tampereella on eräs Deckerin suunnittelemista kirkoista tunnetuin.
1800-luvun lopulla Suomessa rakennettiin useita uusgoottilaisia kirkkoja, sekä puisia että tiilestä tehtyjä. Vuonna 1886 valmistuneesta Liljendalin kirkostakin tuli ulkonäöltään puhtaasti uusgoottilainen pyhättö. Tasavartisen kirkon länsipäätyyn tuli teräväkärkinen kellotorni.
Vaaleilla värisävyillä ulkoa maalattu Liljendalin kirkko on vaalea myös sisätiloiltaan. Värityksessä on käytetty paljon marmorijäljitelmää. Sitä löytyy alttarilta, saarnastuolista ja kirkkosalin pylväistä.
Värikäs Ida Silverbergin maalaama alttaritaulu korostuu niukasti sisustetussa kirkkosalissa. Kristuksen hautaamista esittävä teos on kopio. Alkuperäinen on Italiassa. Sivuseinällä on toinen, vanhempi taulu, jossa Jeesus on ristillä.
Kirkon nykyiset urut ovat Veikko Virtasen urkutehtaan rakentamat vuodelta 1965.
Istumapaikkoja on 400.
Liljendalin hautausmaa sijaitsee lyhyen matkan päässä joen toisella puolella.
LILJENDALIN KIRKKO
Osoite: Eskilomintie 9, Liljendal (Loviisa).
