RIIHIMÄKI / KANTA-HÄME – Parikymmentä kilometriä kävelen tai vaihtoehtoisesti hevoskyydillä Riihimäeltä Hausjärvelle sunnuntaiaamuna oli sen verran työläs matka aikoinaan yli 100 vuotta sitten, että riihimäkeläiset kaipasivat omaa kirkkoa. Vaatimattomampi rukoushuonekin kelpaisi.
Paikallinen lähetysompeluseura teki aloitteen oman rukoushuoneen hankkimisesta.
Tätä ennen elettiin aikaa, kun Riihimäki oli vielä pieni Hausjärveen kuuluva kylä. Kun Helsinki-Hämeenlinna -junarata valmistui, Riihimäki oli vielä siinä vaiheessa hiljainen seisake. Elämä vilkastui nopeasti Riihimäen muuttuessa risteysasemaksi Riihimäki-Pietari -radan ansiosta vuonna 1869. Aseman ympärille kasvanut yhdyskunta tarvitsi pian oman kirkon.
Rukoushuonetta varten kerättiin rahaa, järjestettiin arpajaisia ja vastaanotettiin rahalahjoituksia. Rautatiehallituskin osallistui hankkeeseen taloudellisesti. Paikallisen Karan kartanon isäntä lahjoitti tontin. Lopputuloksena ei ollutkaan rukoushuone, vaan vuonna 1905 valmistunut virallinen kirkko.
Riihimäen kirkon on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Nyström-Petrelius-Penttilä. Kolmikosta arkkitehti Usko Nyström (1861-1925) lienee kaikkein tunnetuin. Hän on suunnitellut muun muassa Imatran Valtionhotellin ja Eero Järnefeltin taiteilijakodin Suvirannan Tuusulanjärven rannalle. Myös Lammin uudelleen rakennettu kirkko on Nyströmin suunnittelema.
Riihimäen keskustaan valmistunut kirkko näyttää kirkolta, mutta se poikkeaa ulkonäöltään perinteisistä kirkoista. Osin se johtuu siitä, että rakennusta on myöhemmin useampaan kertaan laajennettu. Riihimäen kirkko on myös hyvä esimerkki kirkosta, jonka kirkkosalin komeus tulee ensikertalaiselle isona yllätyksenä.
Kirkkoa uudistettiin ja laajennettiin vuonna 1927 arkkitehti Kauno S. Kallion (1877-1966) suunnitelmien mukaan. Hän oli erikoistunut juuri kirkkojen suunnitteluun ja niiden entisöintiin. Vielä 1970-luvun lopulla kirkkoa laajennettiin lisäämällä kuoriosan jatkeeksi tilava sakasti, pikkukappeli.
Kirkkosalin nykyinen asu on vuodelta 2005. Arkkitehti Hanna Lyytinen pyrki palauttamaan alkuperäistä yleisilmettä värityksineen.
Nykykirkossa on tilaa 630 hengelle.
Kirkkosalin kuoriosan aiheena on Taivaan portti. Syvennystä rajaavat pylväät, joiden päissä ylhäällä on kuvanveistäjä Emil Filénin (1890-1958) tekemät kullanväriset enkelipäät. Filén tunnetaan useista tekemistään sankaripatsaistaan. Yksi sellainen löytyy Lammin kirkkomaalta.
Kuorisyvennyksen keskellä on kuvataiteilija Hannes Autereen (1888-1967) veistämä krusifiksi vuodelta 1927. Hänet tunnetaan taitavana puusta tehtyjen koristeiden tekijänä. Autere on koristellut useita maamme kirkkoja, kuten esimerkiksi tekemällä Helsingin Kallion kirkon alttarireliefin. Hän teki myös hautausmaiden pronssisia sankaripatsaita.
Kirkossa on esillä kuvataiteilija Urho Lehtisen (1887-1982) teokset Syntiinlankeemus, Golgata ja Kultainen taivas. Hän on tehnyt myös kattoholvin koristemaalauksen. Sen alla on komea lahjoituksena saatu kristallikruunu. Urho Lehtinen oli kirkkomaalarina monilahjakkuus, joka koristeli maassamme kymmeniä eri kirkkoja.
Kuoriosan takana pikkukappelin ikkunoissa ovat taiteilija Toini Kallion värikkäät lasimaalaukset Alfa ja Omega.
Riihimäki kasvoi rautatien, teollistumisen ja varuskunnan myötä nopeasti Hausjärveä suuremmaksi. Omalla kirkollakin oli oma vaikutuksensa koko Riihimäen taajaman kehitykseen. Vuonna 1922 Riihimäestä tuli kauppala ja samalla myös paikallinen seurakunta itsenäistyi.
RIIHIMÄEN KESKUSKIRKKO
Osoite: Hämeenkatu 5, Riihimäki.
