VAMPULA / SATAKUNTA – Kirkon alttariseinä vaihtoi värinsä violetiksi. Elettiin 1960-lukua. Räväkkä väri ei miellyttänyt silloin osaa seurakuntalaisia. Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, ainakin ensikertalaista erikoinen värivalinta herättää yhä ensimmäiseksi huomion.
Värivalintaa voidaan pitää yhä rohkeana, mutta on se ainakin erilainen kuin muissa kirkoissa. Sinertävän katon värisävy sopii sekin täydellisesti violettiin alttariseinään. Vampulan kirkko on muuten värimaailmaltaan varsin hillitty.
Koristeita ei ole runsaammin. Vampulan vuonna 1894 valmistunut puukirkko edustaakin aitoa tunnelmallista kansankirkkoa ilman kullan kimallusta ja ylimääräistä tilpehööriä – värikästä alttariseinää lukuun ottamatta.
Nykyinen kirkko on Vampulan neljäs. Kaikki edeltäjätkin ovat olleet puukirkkoja. Niistä jokainen on tullut huonokuntoisina puretuiksi. Saman kohtalon koki myös nykyistä kirkkoa edeltävä, joka oli samalla paikalla Loimijoen itäpuolella. Kaksi ensimmäistä kirkkoa olivat joen toisella puolella.
Vampulan kolmas kirkko, Antti Piimäsen rakentama, valmistui vuonna 1767. Runsas 100 vuotta myöhemmin pitkään mietittiin, pitäisikö kirkko kunnostaa vai rakentaa kokonaan uusi. Päätettiin purkaa, mutta talteen otettiin kuitenkin paljon kierrätettävää rakennusmateriaalia uutta kirkkoa varten.
Uuden eli nykyisen puukirkon suunnitteli lääninarkkitehti Helge Rancken (1857-1912). Hän oli koulutukseltaan myös insinööri. Kirkkojen ohella Rancken suunnitteli muitakin julkisia rakennuksia. Vampulalaiset saivat pohjamuodoltaan erivartisen länsitornillisen ristikirkon.
Vampulan kirkko on ulkoapäin silmiä hivelevän kaunis. Nikkarityyliin rakennettu kirkko on täynnä hienoja yksityiskohtia. 1800-luvun jälkipuolella suosittu nikkarityyli teki juuri julkisivuista koristeellisia. Väreissä piti olla kontrasteja, esimerkiksi erivärinen seinä, jonka päällä risteilee värikkäitä listoja. Vampulan kirkon ulkoseinän punertava väri on nyt sellainen, mitä se oli alun perinkin.
Vaikka puukirkon rakentaminen on ollut kyläläisille aina edullisempi ja vähemmän erikoisosaamista vaativa hanke kivikirkkoon verrattuna, on se kuitenkin ollut joka kerta iso haaste. Kyse on ollut kirkonkylän komeimmasta ja suurimmasta rakennuksesta.
Talkootyöllä ja seurakuntalaisten lahjoituksilla oli iso merkitys. Tapana oli, että paikalliset talolliset lahjoittivat tarvittavat hirret omista metsistään. Mitä enemmän lahjoitti, sitä paremman istumapaikan sai kirkkosalista.
Entisaikoina kirkon istumajärjestyksessä oli tiukka hierarkia. Lähtökohta oli jo se, että miehet istuivat kirkkosalin eteläisellä puolella ja naiset pohjoisella puolella. Vammalan kirkossa naiset tulivat sisällekin pohjoisen sivukäytävän kautta ja miehet vastakkaiselta puolelta.
Yläneläinen kuvataiteilija Vihtori Ylänen (1879-1953) tunnetaan tekemistään opetustauluistaan, joita käytettiin ennen vanhaan kouluissa. Hänet muistetaan myös Rauma-aiheisista maalauksistaan sekä muotokuvista. Onpa hän tehnyt muutaman alttaritaulunkin. Sellainen löytyy Paattisten, Tarvasjoen ja Vampulan kirkoista. Jälkimmäisen kirkon Kristuksen kirkastaminen valmistui vuonna 1906.
Valkoiseksi maalatun saarnastuolin koristeena on neljä korkokuvaa. Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Niiden tekijä taiteilija Uuno Poikonen (1927-2002) lahjoitti veistokset kirkolle. Hän lahjoitti myös Neitsyt Mariaa, Pietaria ja Paavalia esittävät kirkon seinillä olevat puuveistokset. Myös aforismikirjailijana tunnetun Poikosen puuveistoksia on esillä useissa muissakin kirkoissa ja julkisissa tiloissa.
Kirkon seitsemän kynttiläkruunua on myös saatu lahjoituksina eri henkilöiltä.
Nykyisen saarnastuolin lisäksi Vampulan kirkossa on vanha, mutta entisöity renessanssityylinen saarnastuoli. Se toimii niin sanottuna lukupulpettina. Kirkon seinällä on myös yksi vanha krusifiksi, Kristusta ristillä esittävä puuveistos, joka täälläkin löytyi hylättynä varaston pimeydestä.
Läntisellä urkuparvella olevat urut ovat tuttua tuotantoa, eli Kangasalan urkutehtaalta. Nykyistä edeltävät urut olivat nekin oman aikakauden parhaimmistoa, Uudestakaupungista Jens Zachariassenin valmistamat.
Kirkonkelloja on kaksin kappalein. Niistä vanhempi oli jo ensin Vampulan toisessa kirkossa, sitten kolmannessa ja nyt nykyisessä kirkossa. Toinen kelloista on vuodelta 1811.
Vampulan seurakunta liitettiin Huittisten seurakuntaan kappeliseurakuntana vuonna 2009. Samana vuonna reilusti alle kahden tuhannen asukkaan Vampulan kunta lakkasi olemasta, kun se liitettiin Huittisten kaupunkiin.
Avoinna: 22.6.-19.7. 2026 ma-pe klo 11-17, su klo 11-15.
VAMPULAN KIRKKO
Osoite: Sallilantie 74, Vampula (Huittinen).
