KIIKOINEN / PIRKANMAA – Tyrvään emäseurakuntaan kuuluneet kiikoislaiset kaipasivat pitkään omaa kirkkoa. Ennen sen rakentamista oli tyydyttävä naapuripitäjien kirkkoihin. Olihan se Tyrvään papeillekin oma vaivansa kulkea entisaikoina pitämään saarnoja hankalien yhteyksien taakse.
Kiikoisista lähti anomuksia keisarillisen Suomen Senaatille oman saarnahuonekunnan perustamiseksi. Aluksi anomukset eivät tuottaneet tulosta. Lopulta hakemus meni läpi. Ratkaisevaa oli lupaus oman papin palkkaamisesta. Senaatti päätti helmikuussa vuonna 1847 Kiikoisten kappeliseurakunnan perustamisesta.
Uuden kirkon piirustukset laati Turun kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylich (1786-1875). Turku oli tuhoutunut tulipalossa ja arkkitehti Carl Ludvig Engel johti kaupungin uudelleen rakentamista. Hänen jälkeensä Turun kaupunkikuvaan vahvan jäljen jätti arkkitehti Gylich. Empire oli tyylisuuntana suosiossa. Sellainen tuli myös Kiikoisten puukirkosta.
Ilmeisesti arkkitehti Gylichin työhön oltiin tyytyväisiä, sillä hän sai tehtäväkseen myös Tyrvään ja Mouhijärven kirkkojen suunnittelun. Tosin tyylisuunta vaihtui näiden kirkkojen kohdalla empirestä uusgoottilaisuuteen ja rakennusmateriaali puusta punatiileksi.
Kun Kiikoisten puukirkko valmistui vuonna 1851, oli se alun perin erinäköinen kuin nykyinen kirkko. Hirretkin oli jätetty näkyviin ja se oli maalaamaton. Meni pari vuosikymmentä ennen kuin julkisivu laudoitettiin ja se sai ensimmäisen maalikerroksen, punaisen pinnan. Torni maalattiin keltaiseksi.
1900-luvun eräs tunnetuimmista kirkkoarkkitehdeistä Josef Stenbäck laati kirkon peruskorjaussuunnitelmat. Valmista tuli vuonna 1924. Pinnat uusittiin ja maalattiin. Väri vaihtui punaisesta muodissa olleeseen keltaiseen. Kirkon kellotornia korotettiin peräti yhdeksällä metrillä. Kirkkoon tilattiin Kangasalan urkutehtaan urut sekä alttaritaulu.
Kiikoisten tasavartista ristikirkkoa on kunnostettu myöhemminkin, viimeksi vuonna 2021. Arkkitehti Stenbäckin aikakausi on kuitenkin haluttu säilyttää.
Kiukaisten kirkko sijaitsee kauniilla paikalla Kiikoisjärven rannalla. Itse kirkko on ulkoapäin tutustumisen arvoinen. Vierailu jää kuitenkin pahasti vajaaksi, jos ei pääse ihailemaan kirkon hienoja sisätiloja. Monet maamme saman aikakauden puukirkot ovat ulkoapäin hyvin samanlaisia, mutta sisätiloissa avautuu kokonaan toinen maailma. Jokainen kirkkosali on erilainen.
Kiikoisten kirkon valoisa ja avara kirkkosali tekee heti sisälle tullessa vaikutuksen. Holvimainen lautakatto on taidokkaasti tehty. Kellertävät ja ruskeat värisävyt sopivat hyvin muutoin vaaleaan yleisilmeeseen.
Alttarimaalauksen Kristus Getsemanessa on maalannut tunnettu taidemaalari Felix Frang (1862-1932). Maamme kirkoissa on parisenkymmentä Frangin tekemää alttarimaalausta. Yksi niistä löytyy läheltä, Mouhijärven kirkosta.
Kiikoisten hautausmaa vihittiin samaan aikaan kuin kirkkokin. Kirkkomaalla on Yrjö Halmisen suunnittelema punagraniittinen Talvisodan sankaripatsas ja Alvar Aallon Jatkosodan sankaripatsas.
Lisäksi täältä löytyy Vakaumuksen puolesta henkensä menettäneiden muistomerkki ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Jälkimmäisen on suunnitellut arkkitehti Kirsti Liimatainen. Hän on suunnitellut useita Karjala-aiheeseen liittyviä muistomerkkejä maamme eri hautausmaille.
Kirkkomaan portin pielessä kiviaidassa on eräs erityinen muistolaatta, joka on omistettu 1800-luvun nälkävuosina kuolleiden muistoksi. Hautausmaan kiviaita on tehty aikoinaan hätäaputyönä. Palkaksi sai jauhoja.
Kiikoisten kirkkoa on kutsuttu myös kuttukappeliksi. Nimitys tulee köyhän ihmisen lehmästä. Kuttu oli tärkeä kotieläin. Se on koettu niin tärkeäksi, että kuttu ikuistettiin aikoinaan myös Kiikoisten kuntavaakunaan.
Kiikoisten seurakunnan historia on kulkenut yhtä matkaa kunnallisen hallinnon kanssa. Seurakunta sai kappelioikeudet vuonna 1847. Itsenäinen siitä tuli seurakunnan erotessa Tyrvään seurakunnasta vuonna 1922. Ympyrä sulkeutui vuonna 2013, kun Kiikoisten kunta ja seurakunta liitettiin Sastamalaan. Samalla Kiikoinen siirtyi Satakunnasta takaisin Pirkanmaan puolelle.
KIIKOISTEN KIRKKO
Osoite: Kiikostentie 300, Kiikoinen (Sastamala).
