KIRKKONUMMI / UUSIMAA – Jokaisella Suomen kirkolla on jokin arkkitehtoninen erityisyytensä. Pienessä Haapajärven kirkossa se on historialliset kiviportaat, jotka johtavat jyrkästi kirkon länsipäädyn ulko-ovelle. Portaat on rakennettu aikakaudella, kun esteettömyys ei ollut vielä ajankohtaista.
Haapajärven kirkko on valmistunut vuonna 1823, joten se on jo iän puolesta kirkkolailla suojeltu. Myös kiviportaat tulee säilyttää. Onneksi viereen on rakennettu uudet, helppokulkuisemmat puuportaat.
Toinen erikoisuus liittyy aikaan, kun Porkkalanniemi ja iso osa Kirkkonummesta oli sodan jälkeen rauhansopimuksen mukaan vuokrattuna Neuvostoliitolle vuosina 1944-1956. Haapajärven kylä kirkkoineen jäi vuokra-alueen ulkopuolelle. Tuhannet kirkkonummelaiset joutuivat lähtemään evakkoon. Ennen kunnan pääkirkon luovutusta venäläisille, se tyhjennettiin ja kirkon irtaimistoa säilytettiin Pohjois-Kirkkonummella Haapajärven kirkossa.
Vuokra-ajan päätyttyä evakossa ollut esineistö palautettiin seurakunnan pääkirkkoon Kirkkonummen keskustaan.
Kirkkonummen pohjoisosassa asuneilla seurakuntalaisilla oli ennen oman kirkon saamista samat käytännön ongelmat kuin monilla muillakin maamme syrjäseudun asukkailla. Emäkirkko oli vaivalloisen matkan päässä. Eikä se ollut kirkkoherrallekaan mieluisaa matkata syrjäseudulle pitämään jumalanpalvelusta, vieläpä suomen kielellä. Haapajärven kylän asukkailla oli myös velvollisuus majoittaa ja muonita vierailulle tullut kirkkoherra sekä osallistua muutenkin taloudellisesti seurakunnan kustannuksiin.
Toive saada oma kirkko Haapajärvelle toteutui vuonna 1749. Talkootyöllä ja omista metsistä rahdatulla puutavaralla saatiin aikaiseksi vaatimaton kirkko, jolla päästiin alkuun. Tämän pian liian pieneksi tulleen kirkon elinkaari jäi kuitenkin lyhyeksi. Uusi ja isompi rakennettiin sekin talkoovoimin. Tarvittavat hirret saatiin taas seurakuntalaisten omista metsistä. Tontti kirkolle tuli myös lahjoituksena.
Haapajärven päätytornillisessa ristikirkossa on enemmän tilaa kuin edellisessä kirkossa. Nyt on istumapaikkoja 240 hengelle.
Vasta myöhemmin vuonna 1850 punamullattu kirkko sai eteläpäätyyn kellotapulin. Nykyinen kirkkokello on 1990-luvulta, muta sitäkin soitetaan yhä käsivoimin.
Kirkon sisätiloissa on säilynyt entisaikojen seesteinen tunnelma, osin kiitos alkuperäisten ruskeiden hirsipintojen ansiosta. Värimaailma on muuten vaalea. Ehkä juuri erityisen tunnelmansa ansiosta Haapajärven kirkko on suosittu kaste- ja vihkikirkko.
Haapajärvellä, kuten monessa muussakin kirkossa, esineistö on saatu suurimmaksi osaksi lahjoituksina.
Alttarin keskellä on tuntemattomaksi jääneen taiteilijan lasimaalaus, Jeesus asettaa ehtoollista, mutta sen lahjoittaja ja lasimaalauksen molemmilla puolilla olevien teoksien antaja tiedetään. Carl Ferdinand von Wahlberg oli Suomen Kaartin ylilääkäri ja kirjailija sekä valtiopäivämies. Hän omisti Kirkkonummella laajat maa-alueet kartanoineen. Myös kartanorouva Maria von Wahlberg lahjoitti Marian ilmestys -maalauksen kirkolle.
Aatelisuku on sammunut, mutta valtioneuvos C. F. ja Maria von Wahlbergin rahaston varoista jaetaan yhä taiteilija-apurahoja.
Evakkoaikana myös pääkirkon poljettavat urut tuotiin turvaan Haapajärvelle. Alkuperäiset on huonokuntoisina joutaneet jo pois. Niiden tilalla on Veikko Virtasen urkurakentamon urut vuodelta 1975.
Haapajärven kylä sijaitsee samannimisen järven rannalla Kirkkonummen pohjoisosassa. Haapajärven kaupunki sen sijaan sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla.
HAAPAJÄRVEN KIRKKO
Osoite: Puukirkontie 20, Veikkola (Kirkkonummi)
