PERNAJA / UUSIMAA – 1500-luvulla eläneen Mikael Agricolan (n. 1510-1557) ulkonäöstä ei ole varmuutta, sillä hänestä ei ole jäänyt jälkipolville kuvaa. Se ei kuitenkaan ole haitanut näköispatsaan pystyttämistä oman kylän ansioituneelle suurmiehelle. Agricolaa pidetään uskonpuhdistajana ja Suomen kirjakielen isänä.
Agricolan rintakuva sijaitsee Pernajan keskiaikaista kivikirkkoa vastapäätä.
Kuvanveistäjä Emil Wikström (1864-1942) teki Agricolasta ensimmäisen patsaan vuonna 1908. Se sijoitettiin Viipurin tuomiokirkon eteen, josta se kuitenkin talvisodan loppuvaiheessa katosi.
Patsaasta tehty kopio sijoitettiin Turun tuomiokirkon eteisaulaan vuonna 1910. Lisäksi saman kirkon ulkopuolella on 1952 paljastettu Oskari Jauhiaisen (1913-1990) tekemä Agricolan patsas. Pernajan seurakunta hankki kopion Wikströmin Agricola-patsaasta, joka paljastettiin vuonna 1959. Jalustaan on kaiverrettu Agricolan nimikirjoitus.
Mikael Agricola kuoli eräällä Moskovan matkallaan ja hänet haudattiin Viipuriin. Tarkkaa hautapaikkaa ei tiedetä.
Mikael Agricola sai etunimensä kotikirkkonsa mukaan, sillä Pernajan kirkko on omistettu suositulle suojelupyhimys Pyhä Mikaelille. Arkkienkelin mukaan on nimetty useita Suomen kirkkoja. Muualla maailmassa Pyhän Mikaelin kirkkoja on lukematon määrä.
Pernajan seurakunta on ollut olemassa jo 1300-luvulla, mahdollisesti jopa aikaisemminkin. Aluksi tultiin toimeen puukirkolla, kunnes haluttiin ikuisesti kestävä kivikirkko. Oman kirkon rakentaminen, oli se puinen tai kivinen, ei tapahtunut ilman tuomiokapitulin lupaa. Eikä luvan saaminen ollut itsestäänselvyys. Tarvittiin varoja rakentamiseen, tarkka suunnitelma ja myös asiantuntija, rakennusmestari, joka valvoi suunnittelua ja työn edistymistä.
Keskiajalla rakennusmestarit tulivat ulkomailta, kuten Pernajankin kirkon kohdalla. Koska ammattilaisten nimet ovat jääneet unholaan, puhutaan esimerkiksi Pernajan mestarista. Oletettavasti hän tuli Suomeen Saksasta. Itäiselle Uudellemaalle rakennettiin useampikin harmaakivikirkko, jotka ovat Pernajan mestarin aikaansaamia.
Ensimmäinen oli Pernajan kirkko. Sitten tulivat muun muassa Porvoon tuomiokirkko, Sipoon, Vantaan Pyhän Laurin kirkko sekä Pyhtään kirkko jne. Kirkkojen yksityiskohdat, kuten päätyjen koristelut ja holvien rakenne, viittaavat samaan tekijään.
Pernajan kirkko on rakennettu nykykäsityksen mukaan 1410-1440 -luvulla. Mestari noudatti hiippakunnan etukäteen laatimaa pohjakaavaa. Kirkko asettui itä-länsisuuntaisesti, niin että kuoriosa alttareineen oli suorakaiteenmallisen runkohuoneen itäpäädyssä. Sakasti tuli pohjoisseinälle ja asehuone eli eteinen eteläseinälle.
Pernajan kirkon runkohuone on kolmilaivainen, jonka tiilipintaisten pilarien kannattamat holvit ovat keskilaivassa taidokkaita tähtiholveja ja sivulaivoissa ovat yksinkertaisemmat ristiholvit.
Seinien materiaalina käytettiin kotimaista harmaata graniittia, mutta niin sisältä kuin ulkoakin pinta rapattiin ja kalkittiin valkoiseksi. Useimmista Suomen harmaakivikirkoista rappaus on ajan myötä kadonnut, mutta osassa kirkoissa pintakäsittely on uusittu. Näin on tehty esimerkiksi Porvoon tuomiokirkon ja Pernajan kirkon kohdalla.
Kun kirkko rakennettiin katolisella aikakaudella, on sisätiloissa reformaation myötä tapahtunut isojakin muutoksia. Pernajan kirkon sisustus onkin syntynyt useamman vuosisadan ajalta.
Kirkon vanhin esine on 1300-luvun kasteallas eli se on vanhempi kuin itse kirkko. Keskiaikaiset puuveistokset, kuten krusifiksi, ovat 1400-luvulta. 1600-luvun alttarikaappi on mahdollisesti tuotu sotasaaliina Saksasta 30-vuotisen sodan aikana. Lahjoituksena saatu barokkityylinen saarnastuoli on myös 1600-luvulta.
Nähtävänä on myös useita eri aatelissukujen hautavaakunoita. Ne muodostavat komean kokonaisuuden alttarin viereisellä seinällä. Keskiaikaiset seinä- ja holvimaalaukset otettiin uudestaan esiin 1930-luvulla. Urkulehteri on koristeltu apostolien kuvilla. Niistä kaksi suurinta esittää Paavalia ja Pietaria.
Uudempaa tuotantoa ovat kirkon lasimaalaukset vuodelta 1939. Niiden suunnittelija on kuvataiteilija Lennart Segerstråle (1892-1975). Itseoppinut metsänhoitajan koulutuksen saanut Segerstråle tunnetaan näyttävistä alttarimaalauksistaan, mutta erityisesti 1940-luvun päätyöstään: Suomen Pankin Finlandia-freskot Suomi herää ja Suomi rakentaa.
Pernajan kirkon punatiilinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1853.
Monet kotimaan kirkot ovat kärsineet pahoja vaurioita tulipalojen takia. Osa on tuhoutunut kokonaan. Salamanisku on usein syynä, mutta onpa usein ollut kyse tuhopoltostakin.
Pernajan kirkossa koettiin kesällä 2023 kriittisiä hetkiä, kun sakastissa sijaitseva sähkökeskus syttyi tuleen. Suurilta tuhoilta vältyttiin, mutta savuvahinkojen takia kirkko jouduttiin kunnostustöiden ajaksi sulkemaan. Nokipölyn puhdistamisen yhteydessä kirkko tulee läpikäymää perusteellisen siivouksen. Lopputulos on varmasti hieno.
Vuonna 2019 Pernajan seurakunta lakkautettiin. Suomenkieliset liitettiin uuteen Agricolan suomalaiseen seurakuntaan ja ruotsinkieliset Agricola svenska församlingiin. Pernajan kunta liitettiin Loviisan kaupunkiin vuonna 2010.
PERNAJAN KIRKKO
Osoite: Pernajantie 330, Pernaja (Loviisa)
