FORSSA / KANTA-HÄME – VALMIS KESÄÄN 2026 MENNESSÄ. Kaikesta on alun perin kiittäminen Axel Wilhelm Wahrenia (1814-1885), kehräämön perustajaa. Ilman häntä ei ehkä olisi Forssan kaupunkia, sillä ennen tehtailija Wahrenin aikaa ei Forssaa ollut todellisuudessa olemassakaan.
Wahren ymmärsi alueen halki virtaavan Loimijoen merkityksen. Se
muodosti virtaavan kosken tulevan kehräämön kohdalla. Siitä tehtaan höyrykoneet saivat käyttövoimansa. Kehräämö aloitti toimintansa vuonna 1849. Koskesta (fors) kehräämö ja lopulta koko kaupunki sai nimensä.
Forssalaiset kuuluivat aluksi Tammelan seurakuntaan. Omaa kirkkoa ei ollut, vaikka sille alkoi olla tarvetta Forssan väkimäärän kasvaessa. Jumalanpalveluksia pidettiin, mutta korvaavissa tiloissa. Lähin oikea kirkko oli Tammelassa. Matkaa sinne pidettiin liian pitkänä. Oma kirkko piti saada.
Kaikilla maamme pienemmillä teollisuuspaikkakunnilla tehtaanomistajan intressiin kuului tarjota tehtaansa työväelle asuntoja, koulut ja kirjaston, mutta myös oman kirkon. Tällä tavoin taattiin syrjäseudulla työvoiman saanti. Tehtaalta eli Forssa-yhtiöltä saatiin lahjoituksia omaa kirkkoa varten. Hautausmaa-alue, jopa tulevan kirkon viereen rakennettu pappila oli, jo valmiina. Vain kirkko puuttui.
Forssan kirkon suunnittelijaksi valikoitui 1900-luvun alun maamme eturivin kirkkojen suunnittelija arkkitehti Josef Stenbäck (1854-1929), joka oli koulutukseltaan myös insinööri.
Papin pojan Josef Stenbäckin piirustuspöydällä on suunniteltu yli 30 kotimaista kirkkorakennusta. Monet uran alkukauden kirkoista olivat uusgoottilaisia puukirkkoja, osa myöhemmin valmistuneita, Forssan kirkon tavoin, kansallisromantiikkaa sisältäviä kivikirkkoja. Esimerkiksi Humppilan kirkko on myös Stenbäckin suunnittelema.
Stenbäck käytti mielellään graniittikiveä ja myös tiiltä. Kivikirkko säilyy ikuisesti, joten Stenbäckin mielestä se on kirkolle paras rakennusmateriaali. Monet pitävät Stenbäckin kirkkoja Suomen kauneimpina. Ne ovat taidokkaasti tehtyjä ja täynnä hienoja yksityiskohtia korostaen sen hetkisen aikakauden tyylisuuntaa.
Vuonna 1917 valmistunut Forssan punatiilinen kirkko edustaa uusgoottilaisuutta, mutta siinä on jo muotiin tullutta kansallisromanttisia piirteitä.
Tosin osa pitää Stenbäckin kirkkoja samankaltaisina toinen toistensa kopioina, joissa on usein piirteitä muidenkin arkkitehtien aikaisemmin suunnittelemista kirkoista. Todellisuudessa jokainen suomalainen kirkkoarkkitehti otti vaikutteita Keski-Euroopan komeista katedraaleista.
Forssa-yhtiön silloinen vapaaherra ja vuorineuvos Karl Evert Palmén oli tärkeässä roolissa
uutta kirkkoa suunniteltaessa ja rakennettaessa. Tehtaan taloudellista tukea tarvittiin, jotta kirkkohanke oli ylipäätään mahdollinen. Palmén muun muassa lahjoitti kolmet kirkonkellot vuonna 1922.
Patruuna Palmén tunsi myös entuudestaan Stenbäckin, sillä he olivat opiskelleet samanaikaisesti Polyteknillisessä opistossa.
Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1914, mutta töiden valmistumista viivytti ensimmäinen maailmansota. Kun Forssan kirkko lopulta valmistui vuonna 1917, elettiin sisällissodan aikaa. Kirkko oli punakaartilaisten asevarastona. Kaupungilla liikkui huhu, että tarvittaessa kirkko voidaan jopa räjäyttää. Kirkon vihkiminen onnistui vasta syksyllä 1918.
Forssan kirkko sijaitsee näkyvällä paikalla kallion päällä ja valmistuessaan se näkyikin kaikkialle ja kauas. Punatiilisenä se sopi hyvin punatiilisten tehtaiden joukkoon. 1900-luvun alun Kalliomäen työväen asuinalue sijaitsi aivan vieressä. Joten sunnuntaiaamun kirkkomatkasta tuli forssalaisille huomattavasti helpompi oman kotikirkon myötä.
Perinteisen tavan mukaan itälänsisuuntaan rakennetun kirkon kuoriosan värikkäät lasimaalaukset ovat komean kirkkosalin todelliset katseenvangitsijat. Kuuluisan koristetaiteilija Erik O. W. Ehrströmin (1881-1934) tekemät mosaiikkiteokset toimivat samalla alttaritauluina. Teokset vuodelta 1923 esittävät Jeesuksen syntymää, ristiinnaulitsemista ja ylösnousemusta.
Ehrström oli monilahjakkuus ja hyvin tuottelias muun muassa kirkollisten esineiden, korujen ja lasiesineiden suunnittelijana. Ehrström muistetaan myös, miten hän vuonna 1918 suunnitteli valmiiksi Suomen kuninkaan kruunun. Ehrström on suunnitellut myös Tasavallan presidentin sinetin.
Kun kirkolla on ikää jo yli 100 vuotta, on ajan myötä kirkossa tehty kunnostustöitä useampaan kertaan. Urutkin ovat vaihtuneet. Nykyiset vuoden 1979 urut ovat kotimaiset Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat.
Forssan seurakunnasta tuli pian itsenäinen oman kirkon valmistuessa. Samalla myös kaupungin väkimäärän kasvaessa seurakuntalaistenkin määrä kasvoi. Enimmillään Forssassa oli jo yli 20 000 asukasta. 2000-luvulla kaupungin asukasluku on laskenut tasaisesti. Samoin on käynyt myös seurakunnan jäsenmäärälle. Kirkkoon mahtuu noin 800 istumaan, joten tilaa riittää nykyisin kaikille.
FORSSAN KIRKKO
Osoite: I linja 4, Kalliomäki, Forssa.
