HARJAVALTA / SATAKUNTA – VALMIS KESÄÄN 2026 MENNESSÄ. Arkkitehti Pekka Pitkänen (1927-2018) on suunnitellut rakennuksia ympäri Suomea, mutta pääosa hänen tuotannostaan löytyy Turusta. Asuinrakennusten lisäksi Pitkäsen tuotantoon kuuluu runsaasti myös muita rakennustyyppejä, kuten teollisuus- ja liikerakennuksia sekä kirkkoja.
Yksi sellainen löytyy Harjavallasta, vuonna 1984 valmistunut arkkipiispa John Vikströmin siunaama Kaikkien autuuksien kirkko.
Harjavallan mustanruskeasta tiilestä rakennettu kirkko edustaa modernia arkkitehtuuria. Muiden Pitkäsen suunnittelemien kirkkojen tavoin tämäkään ei muistuta ulkonäöltään perinteistä kirkkoa, eikä ylipäätään kirkkoa. Rakennus on saanutkin ulkonäkönsä puolesta kritiikkiä siitä, että se ei ole perinteisen kirkon näköinen.
Harjavallan uusi kirkko poikkeaa paikkakunnan vanhasta 1870-luvun puukirkosta, joka on satunnaisesti käytössä vain kesäisin. Vanha kirkko on monelle varttuneemmalle harjavaltalaiselle rippi- ja vihkikirkko. Niinpä uusi Kaikkien autuuksien kirkko ei aluksi miellyttänyt ihan jokaista. Uusi kirkko on kuitenkin ollut olemassa muutaman vuosikymmenen, joten sielläkin on jo moni paikkakuntalainen kastettu.
Ensivierailu uuden kirkon sisätiloissa muuttaa nopeasti ennakkokäsityksen. Arkkitehti Pitkänen on suunnitellut kirkon, jossa on huomioitu monipuolisesti eri käyttötarkoitukset ja eri ihmisryhmät. Nykyajan vaatimusten mukaan kirkko on tehty myös esteettömäksi. Esimerkiksi alttarin vieressä olevasta isosta Saatto-ovesta vainaja siirretään siunauksen jälkeen suoraan kirkkomaan puolelle.
Itse kirkkosali on kahdeksankulmainen. Pitkäsen voittoehdotus oli nimeltään Kala. Sanotaan, että kirkkosalin penkkirivit muistuttavat kalan ruotoja ja rakennuksen kylkiäiset ovat kalan eviä.
Kirkkosalin ohella rakennuksesta löytyy tiloja eri käyttötarkoituksiin, kuten vainajien säilytystilat, omaisten huone, kirkkosaliin yhdistettävä erillinen kappeli, sakasti, jopa sisäpiha. Sopiva tila löytyy kirkkokahvienkin nauttimiselle. Jumalanpalvelusten lisäksi kirkkosali on palvellut mainiosti myös konserttikäytössä.
Sisäpiha eli atrium on kirkon miellyttävä yksityiskohta, etenkin kesäisin. Se tuo vihreydellään betoni- ja tiiliympäristöön pehmeyttä. Omaistenhuone on ollut suosittu. Se toimii vainajan omaisten hiljentymistilana ja morsiusparin odotushuoneena. Täällä voi syöttää lapsi ennen kastetilaisuutta.
Harjavallan kirkon erikoinen nimi ei ole vakiintunut arkikäyttöön. Nimellä viitataan Jeesuksen vuorisaarnan aloituksen kahdeksaan autuaaksijulistukseen. Juuri siksi kirkkosalin muotokin on kahdeksankulmainen. Tilaa on 500 henkilölle.
Kerrotaan, että kirkon rakenteisiin, alttarin alle, on muurattu pala Vuorisaarnan vuorelta tuotua kiveä. Eli kivi on peräisin Israelista siltä vuorelta, jolla Jeesuksen otaksutaan pitäneen vuorisaarnansa. Kirkon lattia, yhdestä kivestä tehty alttari ja kastemaljan jalusta ovat gotlantilaista vaaleaa kalkkikiveä.
Jotain vanhaakin on uudessa kirkossa. Saarnastuoli on tuotu tänne kunnostettuna vanhasta kirkosta. Itse asiassa se oli ollut jo Harjavallan 1600-luvulla rakennetussa ja myöhemmin puretussa kirkossa.
Seinällä on aikoinaan lahjoituksena saatu 1400-luvun puinen krusifiksi. Myös sen tiedetään olleen jo Harjavallan ensimmäisessä kirkossa. Välillä se oli poissa käytöstä, mutta palautettiin kunnostettuna nykyiselle paikalleen.
Kirkon kappelissa on taulu, johon on kuvattu Jeesus ristillä ympärillään Maria ja Maria Magdalena.
Kirkon urut ovat tanskalaisen urkutehtaan Bruno Christensen & Sonnerin valmistamat.
Harjavallan vanha puukirkko sijaitsee lyhyen matkan päässä nykyisestä kirkosta. Vanhempi puukirkko ei ole juurikaan käytössä, mutta siitä on pidetty hyvää huolta. Kesäisin halukkaat ovat päässeet siellä vihille ja onpa siellä järjestetty konserttejakin.
Puukirkko valmistui vuonna 1870 vielä vanhemman puretuksi tulleen puukirkon paikalle. Suunnitelmista vastasi Turun ja Porin läänin lääninarkkitehti Georg Theodor Chiewitz (1815-1862).
Vaikka kirkon ovet olisivat kiinni, kannattaa käydä paikan päällä ihailemassa keltaiseksi maalatun kirkon ulkonäköä. Se on nimittäin todella kaunis. Niin sanottuun 1800-luvun nikkarityyliin rakennetussa kirkossa on useita hienoja yksityiskohtia.
Vanhan kirkon sisätilat ovat myös hienossa kunnossa. Tunnelma on monien mielestä juuri sellainen, millainen vanhassa puukirkossa pitääkin olla. Kirkon alttaritaulun Jeesus ja Kanaanilainen nainen on maalannut eräs Suomen tunnetuimmista alttarikuvien tekijöistä Alexandra Frosterus-Såltin (1837-1916). Kirkon Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut vuodelta 1947 ovat yhä soittokunnossa.
Hautausmaan puolella Sankarivainaja-alueella voi käydä katsomassa Harjavallassakin pitkään vaikuttaneen Emil Cedercreutzin (1879-1949) veistämää patsasta Vartijasotilas.
KAIKKIEN AUTUUKSIEN KIRKKO
Osoite: Kirkkokuja 2, Harjavalta.
