HATTULA / KANTA-HÄME – Hattulaan saapuu kesäisin tuhansia vanhoista kirkoista kiinnostuneita. Liki jokainen vierailija haluaa tutustua yhteen Suomen tunnetuimpaan kirkkoon, Pyhän Ristin kirkkoon.
Hattulan historiallisesti arvokas kivikirkko oli suosittu jo keskiajalla. Ihmetekoihin kykenevä puinen ristinkappale, pala aitoa Golgatan ristiä, teki Hattulan Pyhän Ristin kirkosta suositun pyhiinvaelluskohteen. Sen uskottiin auttavan kipuihin ja sairauksiin.
Huomattavasti vähemmälle huomiolle ulkopaikkakuntalaisten kohdalla jää Hattulan uudempi vuonna 1857 valmistunut punatiilikirkko. Jos kirkon ovet ovat avoinna, kannattaa poiketa sisälle. Kun Hattulan uusi kirkko on ollut olemassa jo useamman sukupolven ajan, on se ehtinyt olla monelle paikkakuntalaiselle kaste-, rippi- ja vihkikirkko.
Uusi kirkko tuli aikoinaan tarpeeseen, sillä vanha Pyhän Ristin kirkko alkoi olla huonossa kunnossa ja olihan se käynyt ahtaaksikin. Arkkipiispa tarkastuskierroksellaan puuttui ongelmaan ja ehdotti joko vanhan kirkon korjaamista ja laajentamista tai uuden rakentamista.
Onneksi vanhan laajentamisesta luovuttiin. Näin arvokas Pyhän Ristin kirkko säilyi muuttumattomana jälkipolvien ihmeteltäväksi. Eipä uudenkaan kirkon rakentaminen toteutunut ilman soraääniä. Tiilikirkon rakentaminen oli kallis hanke. Se katsottiin kuitenkin halvemmaksi kuin vanhan laajentaminen.
Hattulan vanha kirkko oli rakennettu poikkeuksellisesti tiilestä, ei kivestä, kuten useimmat maamme keskiaikaiset harmaakivikirkot. Läheisen Hämeen linnankin rakennusmateriaalina oli käytetty paikallista tiiltä. Niinpä Hattulan uusi kirkko päätettiin rakentaa myös hattulalaisesta tiilestä.
Päätyminen tiileen ei ollut 1800-luvun puolessavälissä erityistä, sillä samoihin aikoihin Suomeen rakennettiin muitakin komeita tiilikirkkoja. Hattulan kirkon suunnittelijaksi valittiin meritoitunut arkkitehti Ernst Lohrmann (1803-1870), joka tunnettiin monen maamme kirkon suunnittelijana. Lohrmannia pidetään Carl Ludvig Engelin työn jatkajana. Hän toimi muun muassa Engelin jälkeen Suomen intendentinkonttorin päällikkönä.
Lohrmannin aikakaudella maamme rakennustaiteen tyylissä tapahtui muutos, kun siirryttiin uusklassismista kertaustyyleihin. Hattulan kirkosta tuli monien saman aikakauden kirkkojen tavoin uusgoottilaistyylinen. Hattulan kirkko oli vieläpä Suomen ensimmäisiä uusgoottilaisia tiilikirkkoja.
Ernst Lohrmannin suunnittelema kirkko on suorakaiteenmallinen pitkäkirkko, jonka tunnistaa länsipäädyssä olevasta kahdeksan kulmaisesta tornista. Kirkon kolme kelloa on tuotu Pyhän Ristin kirkosta. Runkohuoneen pituus on 55 metriä ja kellotornin korkeus on 48 metriä. Itse kirkko sijaitsee näyttävällä paikalla harjun päällä, mutta melko tiheän puuston keskellä.
Vaaleasävyiseen kirkkosaliin tulvii valoa isoista suippokaari-ikkunoista. Todellinen katseenvangitsija on taidemaalari Robert Ekmanin (1808-1873) maalaama kolmiosainen alttaritaulu: Jeesus Getsemanessa, Jeesus ristillä ja Jeesus ylösnousseena. Ekman oli 1800-luvun Suomen tunnetuimpia alttaritaulujen maalaajia.
Myös urkujen valinnassa luotettiin alan huippuammattilaisiin. Ensimmäiset urut olivat Jens Zachariassenin vuonna 1877 valmistamat. Ne korvattiin myöhemmin vuonna 1927 Kangasalan urkutehtaan uruilla.
Kirkossa on 800 istumapaikkaa, joten tilaa riittää Hattulan muutaman tuhannen seurakunnalle. Hattulan seurakunta hallinnoi Pyhän Ristin kirkon lisäksi myös Tyrvännön kirkkoa. Tyrvännön kunta liitettiin Hattulan kuntaan vuonna 1971.
HATTULAN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 29, Hattula.
