HELSINKI / UUSIMAA – Piti tulla väliaikainen. Ei tullut. Tuli suosittu kaste- ja vihkikirkko sekä monen tunnetun kuolleen suomalaisen siunauspaikka. Helsingin Vanhassa kirkossa on hautaan siunattu kansallisia merkkihenkilöitä Paavo Nurmesta Johannes Virolaiseen.
Vuonna 1826 valmistuneen kirkon suunnittelija arkkitehti Carl Ludvig Engel, kivisen empire-Helsingin luoja, halusi kirkosta puisen, olisihan se vain väliaikainen. Senaatintorin Ulrika Eleonoran kirkko oli saanut purkutuomion. Tarvittiin tilalle uusi. Nikolainkirkko (nyk. Helsingin tuomiokirkko) oli vasta rakenteilla. Ulrika Eleonoran puukirkko toimi kaupungin ainoana kirkkona 25 vuotta.
Vaikka Senaatintorin kirkko katosi, otettiin sieltä talteen paljon esineitä sijoitettavaksi uuteen Vanhaan kirkkoon, muun muassa kultakoristeinen saarnastuoli. Myös penkit ja kattokruunut kelpasivat. Uuden paikan valinta oli helppo, sillä Kampissa sijaitseva Vanha kirkkopuisto oli entinen hautausmaa. Sinne oli haudattu jo 1700-luvulla ruttoon kuolleita.
Hirsirunkoinen Vanha kirkko sijaitsee alueen reunassa Lönnrotinkadun varrella. Ulkonäöltään doorilaistyylisine pylväineen, päätykolmioineen ja kellotorneineen se on tuttua Engelin empireä. Koska kirkon piti olla vain väliaikainen, tornissa ei ole lainkaan kelloja.
Bulevardin puolella on yhä Engelin suunnittelema portti. Siitä kävellään suoraan puistokäytävää pitkin kirkolle. Pääovi on rakennuksen länsipäädyssä. Hautausmaa ei ole enää käytössä, vaan puistosta on tullut kaupunkilaisten virkistysalue. Moni ohikulkija käyttää ”Ruttopuistoa” läpikulkuun.
Kirkkopuiston yhdessä kulmassa on yhä kauppaneuvos, laivanvarustaja ja tehtailija Johan Sederholmin hautakappeli sekä kenraalimajuri Heribert Conrad Reuterskiöldin hautamonumentti. Sederholm haudattiin Ulrika Eleonoran kirkon hautausmaalle. Täältä hänen arkkunsa siirrettiin uuteen paikkaan ja Engel suunnitteli kauppaneuvokselle oman hautakappelin.
Kirkkopuistossa on myös vanhoja hautamuistomerkkejä, kuten sisällissodassamme vuonna 1918 kuolleiden suomalaisten ja saksalaisten sotilaiden hautoja.
Hovimaalari Robert Wilhelm Ekmanin (1808-1876) maalaama Vanhan kirkon alttaritaulu Jeesus siunaa lapsia on komea, olihan se alun perin tarkoitettu Senaatintorin Nikolainkirkon alttaritauluksi. Keisari päätti kuitenkin toisin.
Ekman oli eräs maamme kuuluisimpia 1850-luvun kuvataiteilijoita. Hänet tunnetaan muun muassa Turun tuomiokirkon komeista seinämaalauksista. Eräs Ekmanin tunnetuimmista maalauksista on Porvoon valtiopäivien avajaiset, 1858.
Kirkossa on noin 1 200 istumapaikkaa. Vaaleaksi maalatut sisätilat ovat luterilaisen kirkon tavoin varsin tyylikkään pelkistetyt. Valkoiseksi maalattu kultakoristeinen saarnastuoli ja värikäs alttaritaulu ovat tärkeitä yksityiskohtia. ”Taivas” on yllä, sillä holvimainen katto on maalattu siniseksi.
Vuonna 1826 valmistunut kirkko on nimensä ansainnut, sillä se oli pitkään kaupungin vanhin kirkko. Vuonna 2009 pieni osa Sipoosta liitettiin Helsinkiin ja samalla Östersundomin kirkosta (1754) tuli kaupungin vanhin.
VANHA KIRKKO
Osoite: Lönnrotinkatu 6, Helsinki.
