PORI / SATAKUNTA – Suunnitteluun palkattiin valtakunnan eräät parhaimmat arkkitehdit. Porin kaupungin arkkitehti Carl Johan von Heideken ja sen hetken yksi maamme tunnetuimmista arkkitehdeista Georg Theodor Chiewitz vastasivat Keski-Porin kirkon arkkitehtuurista.
Sisätilojen yksityiskohdista vuorostaan vastasivat muun muassa hovitaiteilija Robert Ekman ja myöhemmin arkkitehti August Krook.
Lopputulos saattaa jonkun asiantuntijan mukaan olla eri tyylisuuntien sekamelska, mutta monien kirkkoon tutustujien mielestä tarjolla on mielenkiintoista kotimaista kirkkoarkkitehtuuria. Keski-Porin kirkko on Suomen ensimmäisiä uusgotiikkaa edustavia tiilestä rakennettuja kivikirkkoja. Vastaavia rakennettiin myöhemmin useampia maahamme.
Carl Johan Von Heideken (1832-1888) oli ruotsalainen arkkitehti, joka kuitenkin toimi koko ammatillisen uransa ajan Suomessa. Von Heideken toimi uransa alkuvaiheessa Porin kaupunginarkkitehtina ja siirtyi sen jälkeen työskentelemään Helsinkiin. Turun kaupunginarkkitehdiksi hänet nimitettiin vuonna 1865 ja muutaman vuoden päästä tämän jälkeen koko Turun ja Porin läänin lääninarkkitehdiksi.
Tiilirakenteisen Keski-Porin kirkon eräs tunnusmerkki on sen omanlaisensa torni, jonka on suunnitellut Turun ja Porin lääninarkkitehti Georg Theodor Chiewitz (1815-1862). Kaupungin korkeimman rakennuksen valurautatorni valmistettiin Porin konepajalla. Chiewitz suunnitteli myös kirkon kiinteän sisustuksen.
Robert Ekman (1808-1873) oli eräs maamme tunnetuimpia 1850-luvun kuvataiteilijoita. Robertin taideopinnot veivät lopulta veljensä Fredrikin kanssa Ruotsin kuninkaalliseen taideakatemiaan. Vuonna 1845 Ekman palasi takaisin Turkuun. Edessä oli mittava tilaustyö, Turun tuomiokirkon koristaminen seinämaalauksilla.
Ekman oli äärimmäisen taitava kansallisromantiikan ajan taidemaalari. Hän oli erityisen kiinnostunut Suomen historiallisesta menneisyydestä ja tavallisen kansan elämästä. Eräs Ekmanin tunnetuimmista maalauksista on Porvoon valtiopäivien avajaiset, 1858.
Keski-Porin kirkon alttarimaalaus Kristuksen ylösnousemus on Ekmanin tekemä.
Venäjällä syntynyt ja koulutuksensa osittain Saksassa saanut arkkitehti August Krook (1860-1935) loi mittavan uran Suomessa. Arkkitehdin työt Krook aloitti Porissa, jonka kaupunkikuvassa hänen arkkitehtoninen kädenjälkensä näkyy yhä vahvasti.
Krookin tunnetuimpiin töihin kuuluu Porin nykyinen kaupungintalo, eli alun perin asuinkäyttöön rakennettu Junneliuksen palatsi. Kirkon kansallisromanttinen sisämaalaus ja kirkon jugendtyylinen sisustus on arkkitehti Krookin suunnittelema.
Kokemäenjoen rannalle vuonna 1863 valmistunut Keski-Porin kirkko on Porin kaupungin suurin kirkko. Kolmilaivainen kirkkorakennus on 65 metriä pitkä ja runkohuone on noin 30 metriä korkea. Tilaa oli alun perin useammalle tuhannelle seurakuntalaiselle, mutta myöhemmin tehtyjen muutostöiden jälkeen kirkkoon mahtuu silti 1 700 ihmistä istumaan.
Katse kiinnittyy sisätiloissa alttarin yläpuolella olevaan vaaleaan tähtitaivaaseen. Kattoa koristaa 4 092 kullattua tähteä. Kuori-ikkunoita on peittänyt vuodesta 1925 lähtien Magnus Enckellin (1870-1925) taidokkaasti tehdyt lasimaalaukset Ilmoitus, Jeesus Lohduttaja ja Ylösnoussut.
Eräs kirkon erikoisuus on laadukkaat urut, joita alan asiantuntijat pitävät tasoltaan yhtenä Suomen parhaimpina.
Ensimmäiset 1800-luvun urut olivat kuuluisan Jens Zachariassenin valmistamat. Kahdet seuraavat urut olivat Kangasalan urkutehtaan tuotantoa. Nykyiset Saksassa valmistetut niin sanotut ranskalais-romanttiset urut asennettiin vuonna 2007. Tamminen julkisivu on uusgotiikkaa. Näitä urkuja on jopa pidetty maailman parhaimpina ranskalais-romanttisina urkuina. Niinpä urkuja ovat hyödyntäneet monet urkutaiteilijat sekä bändit levyttäessään.
Kirkkomaata ei ole käytetty koskaan varsinaisena hautausmaana. Poikkeuksen tekee viime sotien kaatuneiden sankarihaudat. Muistomerkkejä on useampiakin. Niistä näyttävin on professori Aimo Tukiaisen (1917-1996) suunnittelema sankarihautamuistomerkki. Pronssista tehty ryhmä muodostuu viidestä eri veistoksesta: Isänmaa kutsuu, Etulinjoilla, Matkan pää, Risti kirkastuu ja Elämä jatkuu. Veistosarjan pitkä jalusta on Vehmaan punaista graniittia.
Puistosta löytyy myös Aimo Tukiaisen suunnittelemat Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki ja kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin suunnittelema Sisällissodan valkoisten muistomerkki. Uusinta tuotantoa on Marjo Heinon suunnittelema Punaisten uhrien muistomerkki vuodelta 2018.
KESKI-PORIN KIRKKO
Osoite: Hallituskatu 1 a, Pori.
