SIVUSTO ON RAKENTEILLA! Suomessa on yli 800 evankelisluterilaista kirkkoa. Kun lasketaan mukaan muidenkin kirkkokuntien kirkot, lukema noussee yli tuhannen. Kirkkoja on moninkertainen määrä itsenäisiin seurakuntiin verrattuna. Jälkimmäisten määrä on seurakuntaliitosten myötä pienentynyt vuosi vuodelta. Kuntien määräkin on pudonnut puoleen siitä, mitä Suomessa niitä oli enimmillään.
Syykin on selvä: taloudelliset haasteet.
Vaikka kunnat ja seurakunnat katoavat, kirkot pysyvät. Monet niistä on yhä paikkakunnan komein ja korkein rakennus. Vanhimmat pyhätöt ovat satoja vuosia vanhoja. Vastaavaan ei yllä kuin muutamat ja harvat kivestä tehdyt linnamme.
Kirkoista kiinnostuneelle Suomi on ihanteellinen. Tavoite entisaikoina oli, että jokaisella oli mahdollisuus osallistua kotikirkkonsa jumalanpalveluksiin. Koska matkanteko oli aikoinaan vaivalloista, kirkkoja nousi maahamme tiheään. Kirkkobongarin ei tarvitse montaa kilometriä ajella, kun jo seuraava kyläkirkko osuu kohdalle.
Eri kirkkoja valokuvaava kerryttää kokoelmaansa vauhdilla – etenkin, jos kuvaa kirkkoja lähinnä vain ulkopuolelta. Samalla huomaa, miten samanikäiset kirkot muistuttavatkin toinen toisiaan. Esimerkiksi keskiajalla rakennetut harmaakivikirkot vaikuttavat ainakin ensivilkaisulla kovin samanlaisilta.
Koska jokaisella kirkolla on kuitenkin oma kiehtova tarinansa kerrottavana, pitää astua sisälle kirkkosaliin. Vasta täällä aistii kirkon todellisen tunnelman. Samalla huomaa, miten ulkopuolelta samanlaisilta vaikuttaneet kirkot ovatkin aivan erilaisia.
Kun kirkolla on ikää muutama vuosisata, siinä ajassa on ehtinyt tapahtua paljon muutoksia. Nykykirkko on aivan erilainen kuin mitä se oli keskiajalla. Kirkkosalin valaistus, sisustus, olosuhteet maalattioineen ja ennen kaikkea kalmanhajuineen oli jotain muuta kuin nykyään.
Uskonpudistuksen myötä katolilaisuuden merkit katosivat rappausten alle. Niitä on myöhemmin otettu uudestaan esiin. Mikään ei ole ollut pysyvää. Aika näyttää, millaisilta historialliset vanhat kirkkomme sisätiloiltaan tulevaisuudessa näyttävät. Onko niistä tulossa monikäyttötiloja, kuten kävi Liedon 1400-luvun kivikirkolle…
Maamme kirkoista on kirjoitettu vino pino kirjoja. Jos halutaan tehdä kattava opas valokuvineen, kirjasta tulee tiiliskiven paksuinen ja painoinen. Sen sijaan sähköinen julkaisupohja mahdollistaa kattavan tarjonnan runsaine valokuvineen.
Ohessa esitellään ensimmäiseksi Varsinais-Suomen noin 100 kirkkoa sanoin ja runsaine valokuvin. Työn alla ovat Uusimaa, Kanta-Häme, Satakunta ja Pirkanmaa, jotka valmistuvat kesäksi 2026.
Kirkkojen kuvaaminen kattavasti sisätiloista vaatii potkua kameralta sekä kuvaajalta kärsivällisyyttä, sillä ihan jokaisesta kirkon ovesta ei nykyään mennäkään sisälle. Kesäisiä Tiekirkkoja lukuun ottamatta ovet ovat usein säpissä. Vierailun ajoitus on tärkeää, ja siksi saadakseen laajan kattauksen, pitää varata aikaa ja vaivaa.
VARSINAIS-SUOMEN KOHTEET
Alastaron kirkko Virttaan kirkko Angelniemen kirkko Askaisten kirkko Auran kirkko Halikon kirkko Vaskion kirkko Kuusiston kirkko Ravattulan Ristikirkko Kalannin kirkko jne.
