KIUKAINEN / SATAKUNTA – VALMIS KESÄÄN 2026 MENNESSÄ. Kiukaisten kunnan vaakunaan on kuvattuna kaksi kultaista tähkää viitaten seudun viljaviin peltoihin ja maanviljelysperinteisiin. Vaakunan alaosassa virtaa joki, joko Eurajoki tai Köyliönjoki.
Sen sijaan ulkopuoliselle vaakunan keskelle ikuistettu kuvio voi jäädä epäselväksi. Kyse on pronssikautisesta kiviröykkiöhaudasta, joista tunnetuin on Paneliassa, aivan tien vieressä sijaitseva Kuninkaanhauta. Seudun useat hiidenkiukaat ovat antaneet kunnalle myös nimen, Kiukainen.
Vaakuna poistui virallisesta käytöstä vuonna 2009, kun Kiukainen liittyi Euran kuntaan. Samalla myös Kiukaisten seurakunta liitettiin Euran seurakuntaan. Käytännössä palattiin tilanteeseen, mikä vallitsi ennen Kiukaisten seurakunnan itsenäistymistä. Kiukaisten seurakunta perustettiin eroamalla Eurasta vuonna 1915.
Kiukaisissa on kaksi erillistä taajamaa, Eurakoski ja Panelia. Molemmilla paikoilla on omat kirkkonsa, vaikka välimatkaa on vain kuutisentoista kilometriä. Panelian kirkon on rakentanut talkoilla paikallinen rukoushuoneyhdistys. Erikoista on se, että kirkon omistaa yhä edelleen Panelian rukoushuoneyhdistys.
Kiukaisten Eurakoskella sijaitseva Pyhä Mikaelin kirkko valmistui vuonna 1762, mutta puukirkon ulkonäkö muuttui kirkkoa laajennettaessa vuonna 1846. Muutostöiden myötä kirkko sai muun muassa empiretyylisen tornin.
Alkuperäisen kirkon piirtäneen arkkitehdin nimi ei ole tiedossa. Mallia on saatu Ruotsin puolelta Tukholman yli-intendentinviraston laatimia valmiita piirustuksia hyödyntäen. Kiukaisten kirkon rakentajaksi mainitaan suomalainen kirkonrakentaja Job Mattsson Höckert (1732-1802). Hän toimi myös Lapin seurakunnan lukkarina.
Kiukaisten kirkkoa pidetään Höckertin ensimmäisenä julkisena työnä. Hänen kädenjälkeään voi nähdä esimerkiksi Lokalahden ja Hinnerjoen kirkoissa. Höckert osallistui myös muutamien kirkkojen muutos- ja laajennustöihin.
Seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa kirkon laajentaminen tuli ajankohtaiseksi. Tehtävä annettiin arkkitehti Pehr Johan Gylichille (1786-1875). Hän syntyi Ruotsissa, mutta muutti Turkuun 1810-luvulla toimien ensin kauppiaan ammatissa. Hän työskenteli Turun palon jälkeen vuosien ajan Turun kaupunginarkkitehtina.
Kiukaisten kirkko on hieno, mutta se on varsin vaatimaton kohde verrattuna kuuluisan empirearkkitehdin suunnittelemiin moniin monumentaalisiin rakennuksiin. Gylich on suunnitellut Kiukaisten kirkon ohella myös Kiikoisten ja Mouhijärven kirkot.
Kirkon vaaleasävyisen sisätilojen erikoisuus on komea katto sekä alttarin ympärillä olevat lasimaalaukset.
Alttaritaulun Kristus kirkastusvuorella maalasi suomalainen taidemaalari Felix Frang (1862-1932). Hänet tunnetaan useista tekemistään alttaritauluistaan. Yksi sellainen löytyy muun muassa Reposaaren kirkosta.
Kiukaisten kirkkomaalle on siunattu 112 sankarivainajaa ja lisäksi yhdeksän lepää perhehaudoissa.
Sankarihautausmaan suunnitteli arkkitehti Veikko Leistén (1896-1970) ja punagraniittisen muistomerkin kuvanveistäjä Aimo Tukiainen (1917-1996). Patsas esittää kahta rukoilevaa sotilasta sekä äitiä ja lasta. Tukiainen muistetaan parhaiten tekemästään Helsingin Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaasta.
KIUKAISTEN KIRKKO
Osoite: Kiukaisten kirkkotie 2, Kiukainen (Eura).
