Saavun iltamyöhään Baška Vodan lomakeskukseen Adrianmeren rannalle. Rantabulevardilla velloo auringonvoiteelta tuoksuva turistimassa edestakaisin toisiaan väistellen. Ravintoloiden ulkopuolella ihmiset jonottavat vapautuvan pöydän toivossa.
Uimaranta on tyhjentynyt auringonpalvojista, mutta ranta näyttää koomiselta: lukuisia pyyhkeitä on jätetty rannalle valmiiksi seuraavaa päivää varten; pyyhkeiden kulmiin jätetyt kivet pitävät ne paikoillaan. Tätä näkee joskus aamuisin hotellin uima-altailla, mutta harvemmin iltaisin isoilla uimarannoilla. Mitä ihmettä on tapahtumassa?
Kiire saada matkailutuloja
Baška Vodan suosittu lomakeskus sijaitsee kuuluisan Makarska Rivieran alueella Kroatian rannikolla Adrianmeren äärellä. Keski-Dalmatian lomarannikko ulottuu 100 kilometrin pituisena rantakaistaleena Splitin eteläpuolelta Makarskan kaupunkiin.
Jugoslavian aikana Kroatian alueelle suuntautuva matkailu oli elintärkeää maan taloudelle. Sitten syttyi sota, joka tuhosi alueen matkailun. Hotellit ja lomakohteiden rannat tyhjentyivät asiakkaista.
Heti sodan päätyttyä vuonna 1995 tutut keskieurooppalaiset palasivat, suomalaiset turistit empivät hieman pidempään. Näkyvimmin kroatialaisten kutsuun ovat vastanneet puolalaiset, tšekit, slovakit ja unkarilaiset saapumalla sankoin joukoin Kroatian lomakohteisiin.
Krooninen pula parkkipaikoista
Turistien määrän kasvu on tehnyt tilanteesta paikoitellen kaoottisen ja hinnat nousevat vuosi vuodelta. Toisinaan tapahtuu selkeitä ylilyöntejä: esimerkiksi uimarannan parkkimaksu saattaa olla todella kallis.
Kun vielä varaa pari rantatuolia ja aurinkovarjon, tulee yhdelle rantapäivälle hintaa noin 25 euroa. Omakotitaloasukkaatkin ovat perustaneet pihoilleen parkkipaikkoja, joissa turisti saa pitää autoaan ruhtinaallista korvausta vastaan. Isot pysäköintialueet puuttuvat.
Kroatialla on tarjottavanaan Välimeren upeimmat rannat. Rantaviivaa on 6 000 kilometriä ja saariakin yli tuhat. Tilaa siis pitäisi riittää kaikille. Syrjäisimmille rannoille pääsy edellyttää oman auton käyttöä. Kapeat rantatiet täyttyvätkin autolomailijoista. Lyhyen välimatkan ajamiseen runsaasti aikaa, kun liikenne matelee kävelyvauhdilla. Parkkipaikan löytäminen on onnenkauppaa.
Kuin sillit purkissa
Heinä-elokuussa Makarskan lomakeskuksien uimarannoille pakkautuu ihmisiä kylki kylkeen. Rantapyyhkeet ovat lähes kiinni toisissaan, sikin sokin. Viikonloput ovat pahimpia, kun kroaatit itse sekä naapurikansat, sloveenit ja bosnia-herzegovinialaiset ryntäävät viikonlopunviettoon rannikon lomakohteisiin. Rantavedessä pulikoivat tuhannet turistit synnyttävät mielikuvan kattilassa kiehuvasta lihasopasta.
Vaikka turistien virta kasvaa vuosi vuodelta, ei Makarskan uimarantojen palveluihin liiemmin panosteta. Suihkuja ja vessoja on yhä aivan liian harvassa. On helppo arvata, minne rannan tuhannet auringonpalvojat tekevät tarpeensa. Lihasoppa on valmis siis kaikilla mausteilla. Lisäksi kiihkeimmän sesongin aikana uimavedessä lilluu runsaasti irtoroskaa.
Katugallup kertoo huolestuttavasta kehityksestä
Paikalliset yrittäjät menestyvät, mutta monet taivastelevat jo kehitystä. Haastattelukierros vahvistaa näkemäni ja kokemani.
– Turisteja on aivan liikaa, mutta minkäs teet. Kaupunginhallinto pormestaria myöten on korruptoitunutta. Uusia ja taas uusia hotelleja voi rakentaa, kun maksaa riittävästi pöydän alta. Tärkeintä on money, money, money. Tulevaisuudesta ei välitetä. Älä laita nimeäni lehteen, muuten menetän myyntipaikkani, kertoo rantakadulla tuotteitaan myyvä nuori yrittäjä.
Poikkean paikalliseen turistitoimistoon utelemaan mielipiteitä nykykehityksestä. Sielläkin ongelma myönnetään, mutta kehotetaan toimittajaa käymään kaupungintalolla haastattelemassa virkamiehiä. Siispä seuraavaksi sinne.
Rakennuksen toisesta kerroksesta löytyvät kaupungin matkailusta vastaavat henkilöt. Heidän syyttävä sormensa ei kohdistu kaupungin virkamiehiin, vaan suoraan maan hallitukseen. Mutta minkäs teet, kuuluu taas tuttu vastaus.
Rantakadun leipäkaupan nuorelta myyjältä saan lisää mielipiteitä.
– Viikonloput ovat pahimpia. Bosniasta tulee paljon viikonlopunviettäjiä. Heillä ja Itä-Euroopasta tulevilla turisteilla ei ole matkailukulttuuria, meteli on kova ja roskat jätetään surutta luontoon. Nuoremmilla paikallisilla yrittäjillä olisi ideoita Makarska Rivieran kehittämiselle, mutta niitä ei kuunnella, koska päättäjät haluavat rikastua nopeasti, harmittelee nimettömänä pysyttelevä myyjä leipätiskin takaa.
Olisi muitakin vaihtoehtoja
Onneksi Kroatian rannikko tarjoaa yhä lukuisia rauhallisiakin lomakohteita. Kannattaisiko suomalaisten matkanjärjestäjien viedä asiakkaitaan Makarskan asemasta Splitin pohjoispuolelle, historiallisen Sibenikin ympäristöön, esimerkiksi Vodiceen? Tai ehkäpä vielä pohjoisemmaksi upean Zadarin suuntaan. Tarjolla olisi maalauksellisia rantoja, idyllisiä saaria ja vanhoja kaupunkeja, ilman turistimassoja.
