KUSTAVI / VARSINAIS-SUOMI – Punaiseksi maalattu puukirkko saariston idyllissä, hyvin hoidettu hautausmaa ja useampi kirkkolaiva koristamassa tunnelmallisen pikkukirkon sisätiloja. Kustavin kirkossa kaikki on juuri niin kuin olettaa sopii olevankin sympaattisessa saaristokirkossa.
Eikä Kustavin kirkko ole mikä tahansa kirkko. Nykytiedon mukaan se on Suomen vanhin puinen ristikirkko. Hautausmaan puolella lepäävä kuuluisa kirjailija, Kustavissa syntynyt Volter Kilpi (1886-1939) on monelle syy vierailla kirkkomaalla.
Kustavin saaristokirkko sijaitsee Kivimaan keskustassa aivan tien reunassa. Ennen kuin kiirehtii Vartsalan lossille, kannattaa poiketa katsomaan historiallista kirkkoa. Rakennus on suojeltu ja se kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Maassamme ei ole Kustavin lisäksi enää jäljellä kuin neljä 1600-luvun ristikirkkoa. Puisia vanhoja rakennuksia on säilynyt muutenkin niukasti. Keskiaikaisia puukirkkoja ei ole jäljellä ainuttakaan. Jokainen niistä on lahonnut, palanut tai purettu pois uudemman tieltä.
1600-luvulla nykyisen Kustavin alueella oli kaksi kirkollista rakennusta: Vartsalan saarella jo 1500-luvulla sijainnut Johanneksen kappeli ja Rahissa sijainnut 1600-luvun Pyhän Jaakobin kappeli. Seurakuntalaisen käytössä oli vain yksi kappeliseurakunnan pappi. Tästä syntyi alituinen kisma. Kumpikaan puoli ei halunnut antaa periksi. Ratkaisu saatiin vasta, kun Ruotsin puolelta tuli kuninkaallinen mahtikäsky.
Kustaa III päätti ratkaista ongelman siirtämällä Rahin Pyhän Jaakobin kappelin nykyisen kirkon paikalle. Tämä kappeli oli paremmassa kunnossa kuin Vartsalan kappeli, joka tuli myöhemmin kokonaan puretuksi.
Rahissa vastaavasti ei ollut mahdollista perustaa kunnon hautausmaata. Niinpä Pyhän Jakobin kappeli siirrettiin nykyiselle paikalleen Kivimaalle vuonna 1783. Siirron yhteydessä kirkkoa korotettiin liki pari metriä.
Tämän kirkon ympärille kasvoi myöhemmin nykyinen Kustavi.
Alun perin kirkot olivat pitkäkirkkoja, suorakaiteen mallisia. 1600-luvulla syntyi ajatus rakentaa pohjakaava ristinmalliseksi. Tällaiseen kirkkoon mahtuu enemmän seurakuntalaisia ja ristikirkossa lähes jokaisesta penkistä näkee ja kuulee paremmin saarnastuoliin.
Kustavin kirkossa ei ole tornia, mutta kirkon viereen siirrettiin kellotapuli Kunnaraisen kylästä vuonna 1793.
Kirkon sisätilojen esineistö on osaksi kahden edellä mainitun kappelin yhdistelmä. Esimerkiksi saarnastuoli, krusifiksi ja votiivilaiva tuotiin Johanneksen kappelista. Vastaavasti Jaakobin kappelista siirrettiin muun muassa Jägernhorn-suvun hautausvaakuna, kynttiläkäsi, tiimalasi ja alttaritaulu.
Kirkon historiallisesti arvokkaimmat esineet ovat puuveistokset, joista vanhin on 1300-luvulta.
Vanhojen 1800-luvun urkujen etuosa jätettiin näkyviin, kun 1960-luvun lopulla kirkko sai uudet, mutta käytetyt urut Raisiosta.
Sankarihaudalla on vehmaalaisen kuvanveistäjä Jussi Vikaisen suunnittelema patsas.
KUSTAVIN KIRKKO
Osoite: Kivimaantie 30, Kustavi.
