Panathinaikos-stadion.
Kalismera! Marathónas? Ne, parakaló, vastaa linja-autonkuljettaja ja kehottaa nousemaan bussiin. Vaikka etäisyys Ateenasta Marathonin pikkukylään on vain ne kuuluisat noin 40 kilometriä, kestää matkani Ateenan ruuhkissa liki puolitoista tuntia.
Marathon on kuin mikä tahansa kreikkalainen pikkukylä, mutta se on tullut kuuluisaksi 2500 vuotta sitten käydystä taistelusta. Itse kylä on muutaman kilometrin päässä rannalta, jossa käytiin historiallinen yhteenotto maataan puolustavien ateenalaisten ja Attikan niemimaalle tunkeutuneiden persialaisten välillä.
Feidippides, ensimmäinen maratoonari
Taistelu päättyi kreikkalaisten voittoon. Eräs kestäväksi juoksijaksi tiedetty sotilas, Feidippides, sai kunniatehtävän. Hän sai toimia sanansaattajana. Tehtävänä oli ilmoittaa ateenalaisille suuresta voitosta.
Perimätiedon mukaan tullessaan Ateenaan Feidippides ehti todeta ”Me voitimme” ennen kuin kaatui kuolleena maahan. Jälkipolvet ovat arvostaneet sinnikkään kreikkalaisen lähetin suoritusta niin paljon, että hänestä tuli ensimmäinen maratonjuoksija.
Paljon on muuttunut niistä ajoista. Samassa paikassa, missä nyt Marathonin lahden ranta-alue on täynnä kalaravintoloita ja hotelleja, nousi Persian kuningas Dareios joukkoineen maihin vuonna 490 ennen ajanlaskumme alkua. Persia oli laajentamassa alueitaan Aasiasta Euroopan puolelle. Ensimmäiseksi Dareioksen oli voitettava ateenalaiset.
Ateenan kaupunkivaltion puolustus oli uskottu Miltiadeelle. Hän loi taktiikan, jonka avulla persialaiset lyötäisiin heti maihinnousun jälkeen avoimessa rantamaastossa. Rohkean strategian avulla Miltiade voitti ylivoimaisen vastustajansa. Persialaiset joutuvat pakenemaan takaisin Aasian puolelle. Ateenalaisten voitto oli merkittävä, sillä ilman sitä Euroopan jatkohistoria olisi saattanut olla tyystin erilainen.
Ateenalaiset 192 kaatunutta sotilasta haudattiin yhteishautaan lähelle merenrantaa. Yhdeksän metriä korkea hautakumpu on taistelupaikan tunnetuin nähtävyys. Aidatun alueen portilla seisoo Feidippides patsaaksi ikuistettuna.
Kestävyysjuoksun ystäville Marathon-kylässä on mielenkiintoinen maratonaiheinen museo. Se esittelee kuninkuusmatkan historiaa alkaen ensimmäisestä olympiakisoista nykypäivään. Mukana näyttelyssä on myös tietoa tunnetuista kansainvälisistä maratonkisoista, kuten New Yorkin ja Berliinin maratontapahtumista.
Marathonin keskustassa on stadion, josta maratonkilpailijat lähtivät matkaan Ateenan kisoissa vuonna 1896, ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa. Sama toistui vuonna 2004, kun Ateena sai kisat toistamiseen järjestettäväkseen.
Molemmissa kisoissa maali sijaitsi Ateenan Panathinaikos-stadionilla. Samalla paikalla oli kisailtu jo vuosituhansia sitten. Antiikin olympiakisoissa maraton ei kuitenkaan ollut mukana kisojen ohjelmassa. Vuoden 1896 kisoihin valmistuneeseen olympiastadion katsomoihin mahtui 50 000 istumaan ja 20 000 seisomaan. Erittäin soikean ja jyrkkäkaarteisen radan pituus oli 333 metriä eli se oli lyhyempi kuin nykyiset kilparadat.
Olympiastadion sijaitsee sopivasti kahden kukkulan rajaamassa notkelmassa. Saksalaisen arkkitehdin Zillerin suunnittelema nykyaikainen stadion on lähes tismalleen samanlainen kuin, mitä oli käytössä jo antiikin aikana. Urheilupyhättöön voi tutustua maksamalla pieni pääsymaksu. Samalla voi kokeilla, miltä tuntuu juosta historiallisella areenalla.
Panathinaikos-stadion uudistettiin vuoden 2004 olympiakisoihin. Juoksurata sai nykyaikaisen pinnoitteen. Tummuneet penkit vaihtuivat valkoisina hohtaviksi marmori-istuimiksi. Alkuperäinen tunnelma kuitenkin säilyi. Tuskin on toista stadionia maailmassa, joka olisi tehty yhtä arvokkaasta materiaalista.
Lammaspaimenesta olympiavoittaja
Vuoden 1896 kisoissa Feidippides sai oivan seuraajan, sillä maratonkisan voitti hänen maamiehensä, lammaspaimen, Spiridon Luis. Kerrotaan, että matkan puolessa välissä Luis olisi poikennut majataloon syömään voileivän ja hörppäämään lasin viiniä.
Maratonvoittajan aika oli noin minuutin alle kolme tuntia. 2004 kisan voittajan italialaisen Stefano Baldinin aika oli 2.10.55. Maratonin maailmanennätys on 2.03.38.
Marathonin kylän stadionin lähtöpaikalla seisova kivinen pylväs kertoo, että matka Ateenaan on tasan 40 kilometriä. Se olikin ensimmäisen maratonin pituus. Lontoon vuoden 1908 olympiakisoissa kuninkuusmatkan tarkka pituus oli 42 kilometriä 195 metriä. Tämä matka vakiintui nopeasti viralliseksi maratonin pituudeksi. Ateenan vuoden 2004 kisoissa käytettiin lisämetrejä, vaikka muuten noudatettiinkin alkuperäistä reittiä. Samoin toimitaan Ateenan vuosittain järjestettävässä maratontapahtumassa.
Maratonjuoksun historiaa
Ensimmäinen merkintä antiikin ajan olympiakisoista on vuodelta 776 eKr. Viimeiset kisat järjestettiin vuonna 393 jKr. Antiikin kisojen ohjelmassa ei ollut maratonia.
Jos ateenalaisen sotilaan Feidippidesin sankarillista suoritusta ei huomioida, pidetään ensimmäisenä maratonkisana juoksua, joka juostiin Kreikassa kuukausi ennen vuoden 1896 olympiakisoja. Sen voitti kreikkalainen Harilaos Vasilakos. Hän tuli kuukautta myöhemmin olympiakisojen maratonilla toiseksi.
Suomi ei osallistunut ensimmäisiin olympiakisoihin.
Suomalaisia maratonvoittajia ovat Hannes Kolehmainen (1920, Antwerpen) ja Albin Stenroos (1924, Pariisi).
Marraskuussa juostava New Yorkin maraton on maailman suosituin, elokuussa juostava Helsinki City Marathon on Suomen suosituin. Berliinin maraton on maailman nopein ja Euroopan suosituin. Muita tunnettuja maratonkisapaikkoja ovat muun muassa Amsterdam, Ateena, Boston, Chicago, Hampuri, Tukholma, Kööpenhamina, Lontoo ja Pariisi.
Coca Cola voitti Metaxan
Kreikkalaiset eivät ymmärrä vieläkään, miksi he eivät saaneet järjestää olympialaisten satavuotiskisoja. Urheilunystävät pitivät Ateenan valintaa vuoden 1996 kisaisännyyttä itsestään selvänä, pidettiinhän ensimmäiset nykyaikaiset olympiakisat juuri Kreikassa.
Toisin kuitenkin kävi. Kisat myönnettiin Yhdysvaltain Atlantalle. Sanottiin, että kisaisännyyden voitti markkinajätti Coca Cola ennen kreikkalaisten suosikkijuomaa. Ateenan hakukomiteaa nimittäin johti konjakkitehtailija Spiros Metaxas.
Lopulta kuitenkin onnisti. Ateenalle myönnettiin vuoden 2004 kisat. Ehkä parempi menestys johtui siitä, että tällä kertaa hakukomitean vetäjänä oli nainen, Gianna Angelopoulos-Daskalakia. Jälkiviisaana voidaan kuitenkin todeta, että kisaisännyys meni sitenkin väärään maahan. Kisat järjesti maa, jolla ei todellisuudessa olisi ollut siihen varaa. Kreikan nykyinen talousahdinko on osittain kalliiden olympiakisojen ansiota. Ateenalaiset rakensivat lainarahalla. Kustannusarvio petti pahasti ja aikataulusta myöhästyttiin. Kisojen jälkeen jopa kisojen päänäyttämö, olympiastadion, oli vuosia täysin käyttämättä.
