MERIKARVIA / SATAKUNTA – VALMIS KESÄÄN 2026 MENNESSÄ. Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Merikarvian kirkko tunnetaan suuresta koostaan. Kirkkoon mahtuu noin 2 500 henkeä eli lähes jokainen Merikarvian kunnan nykyasukas. Harvinaista Suomessa. Merikarvian kirkko onkin Suomen toiseksi suurin puukirkko Kerimäen kirkon jälkeen.
Merikarvian kirkon suuri koko selittyy paikkakunnan historialla. Nykyinen kirkko, vieläpä samalla paikalla, on jo seurakunnan neljäs. Edelliset kirkot on purettu niiden käydessä ahtaiksi Merikarvian asukasluvun kasvaessa.
Merikarvian asukkaat saivat aikoinaan elantonsa kalastuksesta. Meri on yhä läsnä, vaikka maankohoamisen myötä rantaviiva on nyt kauempana kuin vuosisatoja sitten. Nykyinen kirkko on keskellä kylää korkean kallion laella. Paikkaa ympäröi meri aina 1700-luvun alkupuolelle asti. Eli ensimmäinen ”kirkko”, Pyhän Birgitan kappeli, sijaitsi saaressa. Tänne saavuttiin veneillä.
Merikarvian seurakunta kuului alun perin Ulvilan emäseurakuntaan. Kun Merikarviasta tuli itsenäinen vuonna 1639, katolilaisuus oli uskonpuhdistuksen myötä vaihtunut luterilaisuuteen. Seurakunta tarvitsi uuden ja isomman kirkon.
Ensimmäisen uskonpudistuksen jälkeen rakennettu kirkko valmistui 1667. Seurakuntalaiset olivat ammatiltaan lähes jokainen kalastaja. Sen aikaista kirkkoakin kutsuttiin kalastajain kirkoksi, jonne saavuttiin yhä omilla veneillä.
Vuonna 1776 valmistui jälleen samalle paikalle uusi, kolmas kirkko, joka nimettiin Ruotsin kuningattaren mukaan Sofia Magdalenan kirkoksi. Nyt perille päästiin jo hevoskyydillä maitse.
Vaikka tätä Merikarvian kolmatta kirkkoa suurennettiin 1800-luvulla, sekin oli pian liian pieni. Tarvittiin jälleen uusi, ja siitä päätettiin tehdä niin suuri, että se varmasti riittäisi pidemmäksi ajaksi. Neljäs, nykyinen kirkko, valmistui vuonna 1899.
Kirkko rakennettiin puusta, vaikka 1900-luvulle tultaessa suositus oli kivikirkon rakentaminen. Puukirkko tuli kuitenkin halvemmaksi. Paikallisella seurakunnalla oli itsellään runsaat metsävarat. Myös silloisen tavan mukaan paikalliset metsänomistajat lahjoittivat hirsiä uuden kirkon rakentamista varten. Tällä kertaa puutavaraa tarvittiinkin tavallista enemmän.
Merikarvian kirkon suunnitteli ruotsalainen arkkitehti Johan Nordstrand, jonka piirtämiä rakennuksia löytyy yhä useita, esimerkiksi Porista. Ristikirkosta tuli 43 metriä pitkä ja 36 metriä leveä. Katto on korkealla, sillä sisätiloissa katto nousee parhaimmillaan kolmeentoista metriin. On mitattu, että istuinpenkkien yhteispituus on liki kilometri.
Keskellä sijaitseva neliskanttinen kirkontorni kohoaa 36 metrin korkeuteen. Sen kaikilla sivuilla on kellotaulut näyttämässä aikaa kyläläisille.
Kirkon vieressä sijaitseva puinen kellotapuli vuodelta 1817 on vanhempi kuin itse nykykirkko, eli se on edellisen Sofia Magdalenan kirkon ajalta. Usein kerrotaan, miten tornissa on niin sanottu ryssänikkuna, josta Venäjän vallan aikana sotilaat valvoivat merellä tapahtuvaa liikennettä.
Merikarvian avarat kirkon sisätilat tekevät tietysti vierailijaan suuren vaikutuksen. Muuten vaaleaksi maalattu kirkkosali on varsin pelkistetty. Värikkäitä seinämaalauksia ja vanhoja keskiaikaisia puuveistoksia ei ole. Ainoan poikkeuksen tekee ristiinnaulittu Jeesus, joka oli jo edellisessä kirkossa, samoin kuin monet kirkon kattokruunut.
Alttaritaulu Kristuksen ylösnousemus oli sekin jo edellisessä Sofia Magdalenan kirkossa. Teoksen on maalannut taiteilija August Fredrik Ahlstedt (1839-1901).
Yksityiskohdiltaan tarkkoihin maisema- ja muotokuviin erikoistunut turkulainen Ahlstedt oli niin sanotun Düsseldorfin romanttisrealistisen maisemamaalauksen edustaja. Hän opiskeli Düsseldorfin kuuluisassa taideakatemiassa. Ahlstedt oli myös arvostettu taideopettaja toimien piirustuksenopettajana sekä Turussa että Helsingissä. Kuuluisimpia Ahlstedtin oppilaita ovat olleet muun muassa Eero Järnefelt ja Akseli Gallen-Kallela.
Kirkon Bror Axel Thulénin vuonna 1900 valmistamat urut ovat arvokkaat. Ne ovat Suomen vanhimmat yhä käytössä olevat Thulénin rakentamat urut. Jo pelkästään kirkon suuri tilavuus vaatii uruilta voimakasta ääntä.
Thulé oli urkurakentaja Anders Thulénin poika, joka jatkoi isänsä jälkeen kuuluisan Kangasalan urkutehtaan toimintaa. Kyse ei ollut todellisuudessa tehtaasta, sillä urut rakennettiin käsityönä. Poika Thulé laajensi sen Suomen suurimmaksi ja johtavaksi urkujen valmistajaksi.
Suuren kokonsa takia Merikarvian kirkko aiheuttaa seurakunnalle taloudellisia haasteita. Kirkon lämmityskustannukset ovat talvella suuret. Onkin tullut tavaksi siirtää jumalanpalvelukset talvikaudeksi seurakuntatalolle. Merikarvian seurakunta on yhä itsenäinen, mutta tulevaisuus on täälläkin toistaiseksi avoinna.
MERIKARVIAN KIRKKO
Osoite: Kauppatie 56, Merikarvia.
