Kun ottaa päähän, suuntaa hermolepoon Haapsaluun. Näin tekivät aikoinaan Venäjän tsaarikin. Lihakset rentoutuvat mutakylvyssä. Mieli lepää Tshaikovskin penkillä istuessa.
Venäjän tsaari Nikolai II:n kelpasi matkustaa junalla Haapsaluun mukavasti Pietarista asti ja nousta vaunusta Euroopan pisimmällä katetulla asemalaiturilla. Ihmeitä tekevän terveysmudan maine kiiri aina maan pääkaupunkiin asti. Tsaari hoveineen viihtyikin mainiosti Haapsalun kylpyläkaupungissa.
Junia ei enää radalla kulje ja asemarakennuskin pääsi pahasti rapistumaan. Vielä muutama vuosi sitten rakennuksen maali hilseili, mutta nyt tuore maali tuoksuu. Paikat on kunnostettu. Asemarakennuksessa toimii tunnelmallinen rautatiemuseo. Aseman keisarillisessa vastaanottohuoneessa palvelee Haapsalun turistitoimisto.
Kylpyläperinne jatkuu
Meri ympäröi Haapsalua kolmelta eri suunnalta. Paikalliset asukkaat oivalsivat jo kauan sitten käyttää matalan merenlahden pohjamutaa kolotuksiensa lieventämiseen. Tagalahdesta nostettava terveysmuta auttaa yhä lukuisiin vaivoihin, reumasta hermostollisiin sairauksiin. Haapsalun ensimmäinen ”mudaravila” avattiin vuonna 1825.
Viron itsenäistyttyä vuonna 1918 kylpyläperinne kehittyi kansainvälisemmäksi. Ulkomailta asti saapui herroja ja rouvia hoitamaan terveyttään Haapsalun kylpylöihin. Neuvostovallan aikana terveyskylpylät kansallistettiin ja asiakkaita saapui ympäri suurta Neuvostoliittoa. Paikat pääsivät kuitenkin rapistumaan.
Viron itsenäisyyden palauttamisen jälkeen myös vanhat kylpyläperineet palautettiin. Vanhat sanatoriot on restauroitu ja uusia on rakennettu. Suomalaisista on tullut Haapsalun kylpylöiden vakiovieraita.
Tutustu kävelen
Haapsalu on pieni ja hiljainen puutalokaupunki. Lyhyet välimatkat taittuvat kävellen. Kävelykierroksen voi aloittaa keskiaikaisen piispanlinnan raunioilta. Pientä maksua vastaan voi piipahtaa linnankirkossa ja linnasta kertovassa historiallisessa museossa.
Linnan pääsisäänkäynnin kautta tullaan torille, jonka reunassa on vanha raatihuone. Rakennuksessa toimii Läänemaan maakuntamuseo. Tämän takana on 1500-luvulta peräisin oleva Johanneksen kirkko.
Lindakatua pitkin pääsee merenrantaan. Linda- ja Rüütlikadun kulmassa on kaksi taloa. Toisessa yöpyi Pietari Suuri vuonna 1715 ja toisessa asui taiteilija Ilona Vikland, joka on kuvittanut satukirjailija Astrid Lindgrenin kirjoja Haapsalun maisemilla.
Rantapromenadi alkaa Afrikkalaiselta rannalta, joka oli kaupungin ensimmäinen uimaranta. Promenadin varrella on muun muassa säveltäjä Rudolf Topiaksen ja Carl Abraham Hunniuksen, ensimmäisen kylpylän perustajan patsaat.
Vanha Kuursaal, tsaarinaikainen pitsihuvila on kunnostettu kesäravintolaksi. Siellä voi nauttia vaikka maukkaan seljankan.
Tunnettu venäläinen säveltäjä Pjotr Tshaikovski kuului kylpyläkaupungin ylhäisten vieraitten joukkoon. Hänen jalanjälkiään voi tänä päivänä seurata Rantapromenadilla kävellessä. Välillä voi istahtaa kuuluisalle Tshaikovskin penkille lepuuttamaan jalkojaan.
Haapsalu on myös musiikkikaupunki
Klassista, bluesia, jatsia, rokkia, torvisoittoa, kansanmusiikkia, kuorolaulua, merimieslauluja jne. Haapsalun musiikkivalikoima on laaja. Konsertteja on läpi vuoden, mutta runsaimmin niitä on kesäkuukausina.
Tunnetuin tapahtuma on Tuomiokirkossa pidettävä heinäkuinen Vanhan musiikin festivaali. Kesäravintolana toimivassa, alkuperäisen asunsa säilyttäneessä Kuursaalissa ja Piispanlinnan ulkolavalla soi eri musiikki lähes jokaisena kesäiltana.
Erilaista koettavaa
Jos haluaa kokea hieman tavallisuudesta poikkeavaa, kannattaa käydä tutustumassa neuvostoaikaiseen armeijan tukikohtaan. Se sijaitsee 6 km päässä Haapsalusta Rohukülaan. Hylätystä tukikohdasta löytyy vanhoja lentokonesuojia ja ränsistyneitä parakkeja. Kannattaa olla varovainen, sillä rakenteet saattavat romahtaa.
Nähtävyyksiä
Piispanlinna
Saaremaan-Läänemaan piispan vallasta Haapsalussa kertovat yhä piispanlinnan rauniot. Nelikulmaisen linnan rakentaminen aloitettiin jo 1200-luvulla ja rakennus laajentui entisestään vuosisatojen myötä.
Vanhimmat osat ovat kunnostettu kivikirkko ja sen vieressä oleva Pieni linna. Jälkimmäisen suojassa olivat piispan ja munkkien asuintilat. Nykyisin Pienessä linnassa on historiallinen museo. Haapsalun linnaa ei tuhottu sodissa, mutta 1600-luvun lopussa se raunioitui suurimmaksi osaksi tulipalossa.
Läänemaan museo
Entiseen kaupunkitaloon sijoitettu museo kertoo havainnollisesti alueen historiasta.
Osoite: Kooli 2.
Rautatiemuseo
Rautatieasemalla sijaitseva museo esittelee kiskoliikenteen historiaa. Nähtävänä on myös vanhoja vetureita ja vaunuja.
Osoite: Raudtee 2.
Kylpylät
Laine
Kylpylähotelli sijaitsee merenlahden rannalla. Vuonna 1981 rakennettu hotelli on peruskorjattu 1990-luvulla. Kylpylässä on kauneushoitola, pieni myymälä, ruokala, kahvila, ravintola, baari, kokoustila ja sauna. Tarjolla on monenlaisia hoitoja (muta- ja höyryhoitoja, hierontaa sekä fysikaalista hoitoa)
Osoite: Sadama 9/11.
Fra Mare
Vuonna 1997 rakennettu terveyskeskus sijaitsee meren ja hiekkarannan äärellä, puistojen keskellä kaupungin laidalla. Kylpylässä on ravintola, baari, pieni kauppa, voimistelu/kuntosali, vastavirtainen vesivoimisteluallas, saunat, seurustelutilat ja kokoustilat. Tarjolla on monenlaisia hoitoja (muta- ja höyryhoitoja, hierontaa sekä fysikaalista hoitoa)
Osoite: Rannatee 2, Paralepa.
Bergfeldin mutakylpylä
Haapsalun vanhin mutakylpylä sijaitsee merenrannalla. Se tarjoaa kodikkaan ympäristön ja monipuoliset hoitovaihtoehdot asiakkailleen
Osoite: Suur-Liiva 15a.
Viron kuuluisin kummitus
Valkean neidon kohtalo oli tyly: kuolemanrangaistus muuraamalla. Siitä lähti liikkeelle legenda, joka teki daamista Viron kuuluisimman kummituksen.
Kuka hän oli? Tiedetään ainoastaan, että kyseessä oli kielletty rakkaus munkkiritarin ja jalosukuisen neidon välillä. Rakastunut hengenmies unohti selibaattilupauksensa. Rakkauden nälkänsä takia poloinen poltettiin roviolla piispanlinnan pihalla.
Munkkiritarit olivat perintöä vaille jääneitä aatelispoikia, jotka liittyivät munkkiritarikuntiin. He elivät kuin munkit, mutta taistelivat piispan ja viime kädessä paavin alaisuudessa pakanallisia virolaisia vastaan.
Kyseinen munkkiritari ei voinut tavata salarakastaan niin usein, kuin halusi. Niinpä neito päätti livahtaa salaa linnan sisäpuolelle. Hän leikkautti hiuksensa ja naamioitui piispanlinnan kirkon kuoropojaksi. Heleä-ääninen ”poika” paljastui ja rakastavaisten suunnitelma epäonnistui.
Nälkään ja janoon nääntyneen neidon haamu ilmestyy vaeltelemaan kuolemansa vuosipäivänä piispanlinnan kirkkoon. Elokuun kuutamossa keskiyöllä voi nähdä Valkean neidon varjon häilyvän kirkon sisällä. Ilonpilaajat väittävät ilmiön syntyvän kuunvalon, ikkunakoristeiden ja vanhojen puunoksien vaikutuksesta. Ja tietysti hyvän mielikuvituksen tuotoksena.
Totta tai ei, Valkean daamin voi todella nähdä elokuussa linnakirkon ikkunassa. Kesän merkittävin kulttuuritapahtuma on Valkoisen Daamin päivät. Kolmipäiväinen tapahtuma tarjoaa tekemistä koko perheelle. Päivien aikana kujilla temppuilevat akrobaatit ja jonglöörit katumusiikin soidessa.
Pimeyden saapuessa vieraat siirtyvät Piispanlinnan suojiin katsomaan Valkoista daamia. Salaperäinen nainen ilmestyy mystisesti kastekappelin ikkunan taakse ikuisen rakkauden symbolina. Vaikka taivas olisi pilvessä.
