MIETOINEN / VARSINAIS-SUOMI – Ensimmäistä kertaa Mietoisten kirkossa vieraileva todennäköisesti säpsähtää sisälle astuessaan. Eli ihan samalla tavoin kuin paikallinen seurakunnan jäsen 1960-luvulla. Hänelle tuttu kirkko oli muuttunut täysin erilaiseksi remontin jälkeen.
Vuonna 1968 tehdyn muutostöiden myötä entinen valoisa Mietoisten kirkko muutettiin aivan toisen näköiseksi. Sisätilojen väritys tummeni, kun penkit ja virsitaulukin maalattiin tummalla maalilla sekä katto muutettiin tumman siniseksi, liki mustaksi. Ainakin Mietoisten kirkko poikkeaa sisätiloiltaan muista varsinaissuomalaisista kivikirkoista. Näky on hätkähdyttävä.
Voisi kuitenkin olettaa, että tämän päivän Mietoisten kappeliseurakunnassa pohditaan värimaailman palauttamista siihen tilaan, mitä se oli ennen 1960-luvun radikaaleja muutostöitä.
Jos Mietoisten kirkossa tehdään tulevaisuudessa korjauksia, se ei olisi kerta ensimmäinen. Kirkko valmistui vuonna 1643 ja sitä on sen jälkeen pidennetty, maalattu, ulkokattoa madallettu, sisäkattoa muutettu tasakatosta tynnyriholvatuksi, lisätty parvi ja kellotorni, sisustettu uudestaan jne.
Tuskin kirkon rakennuttanut Lehtisten kartanon isäntä Henrik Klausson Fleming (1584-1650) tunnistaisi kirkkoa 
enää samaksi, mitä se oli hänen aikanaan. Kartanoherra Fleming tunnettiin äveriäänä lahjoittajana. Muun muassa hyväntekijän lahjoittamia saarnastuoleja on useammassakin kirkossa, kuten Naantalissa, Taivassalossa ja Mynämäellä.
Jälkimmäisessä kirkossa on Flemingin ja hänen puolisonsa Ebba Bååtin barokkityylinen hautamuistomerkki sekä perhettä esittelevä muistotaulu, epitafi.
Kyse ei ollut pelkästään hyväntekeväisyydestä. Lahjoittajan tavoitteena oli oman sielunpelastuksen varmistaminen. Se oli aina varmempaa, mitä enemmän oli elämänsä aikana huomioinut kirkon tarpeita. Kirkon rakentamalla aatelinen Fleming sai myös vaikutusvaltaa, patronaattioikeuden, eli oikeuden valita seurakuntaan kappalaisen.
Mietoisissa oli ennen nykyistä kirkkoa Hietamäen kappeli, puinen kirkkorakennus. Paikka olisi ollut sopiva uudelle kivikirkolle, mutta Fleming halusi rakennuttaa sen lähemmäksi kotikartanoaan. Niinpä matkaa kotoa Lehtisen kartanolta kirkolle oli enää parisen kilometriä.
Vaikka Mietoisten yksilaivainen kivikirkko rakennettiin 1600-luvulla, siitä tehtiin perinteinen keskiaikainen pitkäkirkko, ilman pilareita. Rakennusta on laajennettu myöhemmin pariinkin otteeseen. Vuonna 1829 kirkkoa pidennettiin kolmanneksella. Nykyinen kirkontorni lisättiin jo aikaisemmin vuonna 1819. Edellinen ja erillinen puinen kellotapuli purettiin.
Kirkon ulko-oven yläpuolella on kaksi vuosilukua. Ylempi, 1643, kertoo kirkon rakentamisvuoden. Alempi, 1819, kertoo, milloin torni on lisätty.
Vuonna 1911 arkkitehti Ilmari Launis (1881-1955) sai suunnitella sisätilat uusiksi. Vallitseva tyylisuunta oli siihen aikaan jugend. Arkkitehti Launis oli omalla aikakaudellaan, 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, eräs Suomen ahkerimpia kirkkorakennusten suunnittelijoista. Hän vastasi usean kirkon piirustuksista ja myös vanhojen kirkkojen muutostöistä.
Mietoisten kirkossa alttariseinä ja kirkon lasimaalaukset on säästetty Launiksen suunnittelemassa asussa. Ikkunamaalauksien aiheena on Jumalan silmä ja Pyhän Hengen kyyhkynen.
Launiksen ideoimana kirkkopenkit ja saarnastuoli maalattiin vaalealla tammijäljitelmäootrauksella. Launiksen värimaailma oli siis siihen aikaan huomattavasti vaaleampi kuin nykyisin.
Osa esineistä on vanhaa. Alttaripöydällä sijaitseva 1500-luvun krusifiksi oli jo Hietamäen kappelissa. Samoin vielä vanhempi hiekkakivinen kasteallas oli ensimmäisessä kirkossa. Suurin osa esillä olevista esineistä on saatu lahjoituksina, kuten 1800-luvun könninkello ja kristallikruunu. Kirkkotekstiilitkin ovat tulleet kirkkoon lahjoituksina.
Vuonna 2007 Mietoisten kunta liitettiin Mynämäkeen ja samalla Mietoisten seurakunnasta muodostettiin kappeliseurakunta.
MIETOISTEN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 104, Mietoinen (Mynämäki).
