Miinanraivaajien 1945-1950 muistomerkki on ulkonäöltään eräs vaatimattomin muistomerkki Turussa. Siihen liittyvä symboliikka on kuitenkin erittäin merkittävä. Kyse on kunnianosoituksesta niille varusmiehille, jotka sodan jälkeen joutuivat riskeeraamaan oman henkensä.
Miinanraivauksen ansiosta yksikään suomalainen kauppa-alus ei sotien jälkeen ajanut miinaan Suomen vesillä. Mainiota lopputulosta pidettiin jopa täysin poikkeuksellisena. Laivojen pääsyllä sotavuosien jälkeen Suomen satamiin oli ratkaiseva merkitys maamme taloudelliselle kehitykselle jatkossa.
Sotavuosina Suomenlahteen laskettiin kymmeniä tuhansia miinoja. Niiden raivaaminen oli valtava urakka. Miinojen tuhoaminen oli Suomen etu, mutta määräys miinanraivaukselle tuli Neuvostoliitosta. Valvontakomissio käski, että suomalaisten oli raivattava merimiinat.
Ongelmana oli se, että miinanraivaukseen soveltuvin kalusto oli jouduttu luovuttamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksena. Usein jouduttiin käyttämään meriolosuhteisiin huonosti soveltuvia sisävesilaivoja.
Työn joutuivat suorittamaan vasta palvelukseen astuneet nuoret varusmiehet. Keskelle miinakenttiä lähettäminen oli äärimmäisen vaarallista. Niinpä raivaustyöstä myönnettiin vapautus, mikäli oli perheen ainoa poika. Raivauskausina moni varusmies saikin surmansa. Tarkkaa lukumäärää ei ole tiedossa.
Urakka kesti yli kuusi vuotta, mutta jokaista merimiinaa ei onnistuttu tuhoamaan. Niitä on yhä merialueillamme tuhansia, tosin pohjaan uponneina. Puolustusvoimat raivaa vuosittain useita vanhoja miinoja.
Turussa pystytettiin Miinanraivaajien muistomerkki vuonna 1997 Korppolaismäen Lyhytpuistoon. Myöhemmin muistomerkki siirrettiin näkyvämmälle paikalle Aurajoen rantaan Läntisen Rantakadun ja Chrichtoninkadun kulmaan. Muistomerkki on maamiina mallia Ma/1.
MIINANRAIVAAJIEN 1945-1950 MUISTOMERKKI
Osoite: Läntinen Rantakatu 69, Läntisen Rantakadun ja Chrichtoninkadun kulma, Turku.
