Nostalginen Turku sisältää satoja tarinoita ja lukematon määrä valokuvia Aurajoen kaupungista. Tarinaan riittää arkkitehtuurista, kirkollisista rakennuksista, paikallisista luontokohteista, legendaarisista ravintoloista ja olutbaareista. Sivustolla on myös laaja kattaus Turun kaupungin alueella oleviin patsaisiin, veistoksiin ja ympäristötaideteoksiin. Ja uusia tarinoita syntyy koko ajan lisää…
ARKKITEHTUURI
ERIK BRYGGMANIN ARKKITEHTUURIA
Erik Bryggman kuuluu niihin arkkitehteihin, joiden kädenjälki näkyy synnyinkaupungissaan Turussa useissa eri paikoissa. Betel-kirkon torni, Hospits Betel, Asunto-osakeyhtiö Atrium, Sammon talo…
TURKULAISTA ARKKITEHTUURIA KESKIAJALTA NYKYAIKAAN (kooste)
Kun Suomen vanhimmalla kaupungilla on ikää satoja vuosia, erilaisia historian kerrostumia riittää. Tämä näkyy myös arkkitehtuurissa. Moni arkkitehti on jättänyt lähtemättömän jäljen Turun kaupunkikuvaan. Strandell, Sonck, Sora, Pitkänen, Brygman, Aalto… lista on pitkä.
Åkermanin kulmatalossa oli vuokralaisena Aline Grönberg eli Vanumamman omistama Turun Lanka- ja Vanuliike. Kun kulmatalo purettiin, vanuliike siirtyi uuteen vastavalmistuneisiin Affärscentrumin tiloihin. Grönberg aloitti aikoinaan tyhjästä, mutta tuli tunnetuksi pätevänä liikenaisena. Kauppaneuvoksen titteli toisen naisena Suomessa tuli ansaitusti. Affärscentrumin tiloissa Turun Vanu laajeni useampaan kerrokseen…
AIRISTO SEGELSÄLLSKAPIN PURJEHDUSPAVILJONKI
Ensikertalainen voi olla eksyksissä, kun yrittää löytää perille. Airisto Segelsällskap i Åbo, ASS, sijaitsee syrjässä Valaanpyytäjäkadun päässä Hirvensalon Pikisaaressa. Lopuksi vain hyvin pieni tienvarsiviitta opastaa perille rantaan. Vuonna 1865 perustettu Airisto Segelsällskap i Åbo on Turun vanhin ja Suomen kolmanneksi vanhin urheiluseura…
Puolalanpuiston laelle vastavalmistunut useampikerroksinen rakennus ei aluksi miellyttänyt kaikkia. Arkkitehti Frithiof Strandellin suunnittelema jugendtyylinen asuinrakennus Albatross herätti huomiota erikoisuudellaan, sillä se oli valmistuessaan eräs Turun kaupungin korkeimmista rakennuksista…
Se oli maaliskuinen varhainen aamu vuonna 1982. Kaupunkilaiset olivat vielä nukkumassa, kun Eerikinkadulla vastapäätä Kauppahallia alkoi tapahtua. Nykyisen Hansakorttelin paikalla sijainneen Antintalon purku oli täydessä vauhdissa. Työt etenivät niin ripeästi, että sisäpihan rakennukset olivat iltapäivään mennessä purettu…
Kaikesta suunnittelutyöstä on kiittäminen arkkitehtitoimisto Siggea ja ennen kaikkea kutsukilpailun voittanutta arkkitehti Pekka Mäkeä ja hänen ehdotustaan Fabrik. Rakennusyhtiö NCC:n toteuttama muutos ränsistyneestä teollisuuskorttelista trendikkääksi kampusalueeksi on ollut hämmästyttävä…
Turun Artukainen oli valmistuessaan vuonna 1935 Suomen ensimmäinen ja maailman pohjoisin siviililentokenttä. Helsingin Malmin kenttä valmistui vasta vuotta myöhemmin. Tasavallan presidentti P.E. Svinhufvud vihki kentän käyttöön. Paikalla kerrotaan olleen tuhansia vieraita seuraamassa lentonäytöstä. Arvioidaan, että yli 30 000 ihmistä olisi ollut paikalla…
Jämeräleukainen sähköasentaja, myöhemmin teollisuusneuvos Arvo Sakrelius ”toivottaa” sisääntulijan tervetulleeksi ASA-huset -nimisen rakennuksen aulassa. Kyseessä on Åbo Akademin käytössä oleva entinen tehdasrakennus Turun Vänrikinkadulla…
Kristiinankatu 1. Miltä kuulostaisi asua Aurajokirannan yhdessä Turun hienoimmassa jugendrakennuksessa? Jokinäkymin, tietysti. Se olisi jälleen mahdollista. Ihan pikkurahalla asunto ei irtoa, siksi arvokkaasta kiinteistöstä on kysymys…
Auriga eli Ajomies on pohjoisen tähtitaivaan tähtikuvio, jonka yksi tähdistä, Capella, on eräs yötaivaan kirkkaimmista tähdistä. Yhtä kirkkaana loistaa myös tietty Turun sataman komea funkkisrakennus. Juhana Herttuan Puistokadulla sijaitseva Linnankiinteistö tunnetaan nykyisin osuvasti nimellä Auriga…
Suu loksahtaa auki, kun astuu sisälle. Niille entisaikojen opiskelijoille, joille opiskeluaikojen sanat Iskeri ja Proffan Kellari olivat arkipäivää, on vierailu uutuuttaan hohtavaan Aurum-nimiseen Yliopistomäen rakennukseen melkoinen elämys. Vastaavasta ei nähty edes unta itse kunkin varttuneemman väen omana opiskeluaikana…
Aurajoen länsirannalta ritarilinnamainen tehdaskiinteistö sai lähteä, mutta Raunistulassa voi vielä aistia englantilaisen John Barkerin jättämän perinnön. Ensin entisaikojen sokeritehdas Alfa muuttui ensin Barkerin kutomoksi ja nyt alueella on jo useita asuintaloja valmiina. Vanha tehdasrakennus halutaan kuitenkin säilyttää, tai siis ainakin sen ulkokuoret…
BIOCITYN JA DATACITYN MAANALAINEN TAIDENÄYTTELY
Turun Tiedepuisto on myös taidepuisto, sillä vuosien myötä Tiedepuistoon on tallennettu lukuisia taideteoksia. Koska työpaikkoja on paljon, tarvitaan runsaasti myös paikoitustilaa. Sitä löytyy maan alta rakennusten pohjakerroksista. Yli viisikymmentä taideteosta koristavat BioCityn ja DataCityn parkkihalleja…
Erik Bryggman kuuluu niihin arkkitehteihin, joiden kädenjälki näkyy synnyinkaupungissaan Turussa useissa eri paikoissa. Betel-kirkon torni, Hospits Betel, Asunto-osakeyhtiö Atrium, Sammon talo…
Muutos on ollut melkoinen. Päätös tehtiin 1970-luvulla ja rakentaminen pääsi käyntiin seuraavalla vuosikymmenellä. Niin sanottu Kymppikortteli, nykyinen Hansakortteli, Eerikinkadun, Aurakadun, Yliopistonkadun ja Kristiinankadun rajaama alue, koki täydellisen muutoksen uuden asemakaavamuutoksen ansiosta…
Turun ykköspaikalla Kauppatorin laidalla sijaitseva legendaarinen Hamburger Börs elää nyt kolmatta elämäänsä. Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun reilusti yli 100 vuotta sitten samalla paikalla sijaitsi Hamburger Bierhalle -niminen oluttupa…
HUMANISTICUM – DAHLSTRÖMIN PALATSI
Aurajoen rantamaisemissa ja Åbo Akademin kampusalueella Piispankadun kaunista renessanssityylistä taloa ei ohikulkija voi olla huomaamatta. Rakennuksen nimi on nykyisin Humanisticum, mutta alun perin se tunnettiin nimellä Dahlströmin palatsi…
Iso-Heikkilän kerrostalojen takana sijaitsee, ei pelkästään kotimaisen tähtitieteen, vaan kansainvälisestikin eräs maailman tärkeimmistä tähtitorneista. Pohjantähdenkadun päässä sijaitseva Iso-Heikkilän tähtitorni oli ennen toista maailmansotaa ja vielä sotavuosinakin eräs maailman tunnetuimmista tähtitaivaan havaintopaikoista…
Satulinnamainen Hjorten. Kuulostaisi hienolta asua, vaikka rakennuksessa ei ole lainkaan hissejä. Arvorakennus on kokenut niin Venäjän vallan ajan, maailmansodat kuin Suomen itsenäistymisenkin…
KAKOLANMÄEN JÄTEVESIPUHDISTAMO
Tuskin Turusta löytyy eksoottisempaa vierailukohdetta kuin Kakolanmäen uumeniin sijoitettu jätevesipuhdistamo. Katseilta piilossa oleva kohde on avoinna ryhmille, jotka ovat tehneet etukäteen varauksen. Yksi asia on ainakin varma. Maanalainen opastettu kierros on melkoinen elämys…
Turun Kaskenmäen päällä sijaitsee kuvankaunis Hjorten. Rinteen alapäässä lähellä Aurajokirantaa on komea Pantern ja sitä vastapäätä sijaitsee kiehtova Kaskenlinna. Nämä ovat niitä arvorakennuksia, jotka tunnistetaan Turussa paremmin nimestään kuin katuosoitteistaan…
Paljon on paikan päällä muuttunut. Jos viereinen yliopiston alue ja arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat yliopistorakennukset ovat entisillään, on kauppakorkeakoulun alue muuttunut täysin. Sitä ei satunnainen 1970-luvun discossa vieraillut tuntisi enää samaksi paikaksi…
Eletään 1800-luvun loppua. Turussa kaivataan uutta ja ennen kaikkea riittävän suurta kirjastorakennusta. Sitä varten järjestetään suunnittelukilpailu. Toiseksi tulee arkkitehti Karl August Wreden ehdotus Ljus åt vårt folk. Kakkossijasta huolimatta Wreden suunnitelma päätetään kuitenkin toteuttaa…
KAUPUNGINKIRJASTON LAAJENNUSOSA
Nykyinen vanhan kirjastotalon kylkeen rakennettu moderni laajennusosa valmistui vuonna 2007. Eli silläkin on jo ikää liki parikymmentä vuotta. Uutta kirjastorakennusta on kovasti kiitelty. Sen toimivuutta ja arkkitehtuuria on pidetty varsin onnistuneena. Tosin hankkeen alussa oli mutkia matkassa…
Äänekästä puheensorinaa ja värikästä teatterinäytelmää. Paikka, missä kaupungin kerma kokoontuu ahkerasti. Ei, kyseessä ei ole Turun kaupunginvaltuuston kokous. Paikka on toki sama, Aurajokirannan Seurahuone, kaupungin ykkösmesta 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Paljon on kuitenkin tapahtunut muutoksia niistä ajoista, kun nykyisen Turun kaupungintalon tiloissa toimi suosittu hotelli- ja ravintola Seurahuone…
Tuskin yhtäkään artikkelia ei ole kirjoitettu Turun Kaupunginteatterin ja itse teatteritalon historiasta ilman mainintaa Seitsemästä veljeksestä. Ei tehdä poikkeusta nytkään. Varttuneempi teatteriyleisö muistaa hyvin, mutta nuoremmalle saattaa olla vaikea edes kuvitella, millaisesta ilmiöstä olikaan aikoinaan kysymys.
Tuttu talo ja tuttu mainos jugendtalon ulkoseinässä. Moni turkulainen on sen nähnyt, mutta vain osa tietää, mikä on mystisen tekstin alkuperäinen tarkoitus. Yli 100 vuotta vanha kivimiesten rakentama Alku kätkee useita mielenkiintoisia henkilötarinoita. Kas tässä muutamia makupaloja…
Kliininen instituutti ei nimenä kerro kaikille turkulaisille juurikaan mitään. Kyseessä on kuitenkin tuttu rakennus etenkin varttuneemmalle väelle Linnankadun ja Puistokadun kadun kulmassa aivan Martinsillan kupeessa. Moni muistaa, miten tässä osoitteessa aikoinaan sijaitsi Verovirasto ennen sen muuttoa Aninkaistenkadun alkupäähän…
Nimi KOP-kolmio iskostui vahvasti turkulaisten mieliin. Vaikka rakennuksen alkuperäinen omistaja Kansallis-Osake-Pankki aikoinaan kuopattiin ja KOP-kolmio -nimestä luovuttiin, se jäi kuitenkin elämään. Ei edes uusi nimi Mezzo vakiintunut, vaan turkulaisille rakennus pysyi KOP-kolmiona. Ja nythän alkuperäinen nimi on palautettu…
Minkä rakennuksen sisäänkäynti on Turun kaupungin kaunein? Ohessa on tarjolla viitisenkymmentä turkulaista arvorakennuksen ulko-ovea. Turussa on mistä valita, sillä Suomen vanhimmassa kaupungissa on toinen toistaan hienompia sisäänkäyntejä…
Upea uusrenessanssirakennus Aurajokirannan tuntumassa (Linnankatu 43) synnyttää lähinnä mielikuvan entisaikojen komeasta palatsista. Todellisuudessa kyse on kuitenkin 1800-luvun tehdasrakennuksesta. Entinen korkkitehdas on säilynyt alkuperäisessä ulkoasussaan ja tulee säilymään jatkossakin. Tehdasrakennus on suojeltu…
Mäntymäen sairaala-alueen havupuiden siimeksessä sijaitsee eräs Turun kaupungin komeimmista jugendrakennuksista, Kupittaan sairaala. Se oli alkuperäiseltä nimeltään Turun kaupungin mielisairaala. Kyseessä on kaupungin ensimmäisiä ”houruinhoitoloita”…
Jos ei tietäisi, on vaikea ymmärtää, että Kupittaan vanha asemarakennus on aikoinaan ollut Turun toiseksi tärkein rautatieasema, tai ylipäätään asemarakennus. Sen ympärillä oleva TYKS:n sairaala-alue on laajentunut nykyaikaisilla sairaalarakennuksilla. Vanha asemarakennus on jäänyt uusien korkeiden kerrostalojen jalkoihin…
Vuosiluku 1894 on ikuistettu Kurjenlinnan julkisivuun. Nyt eletään 2000-lukua ja Kurjenmäen uusrenessanssityylisestä kivirakennuksesta on tullut restaurointitöiden jälkeen alueen todellinen arkkitehtoninen helmi…
Aniharva ohikulkija tietää, mistä aarteesta onkaan alun perin kysymys. Ja vaikka tietäisikin, harva oivaltaa, mitä nykyisin rakennuksen sisätiloihin kätkeytyy. Osoitteessa Linnankatu 41 lähellä Sairashuoneen kulmaa, vastapäätä Vaakahuonetta kadun toisella puolella, sijaitsee eräs historiallisesti Turun mielenkiintoisimmista rakennuksista – vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta…
Mitähän entisaikojen telakkamies ajattelisi, jos voisi tutustua tämän päivän Turun Aurajokirantaan? Paljon vanhaa on jätetty jäljelle jälkipolville ihmeteltäväksi, vaikka laivojen rakentaminen ja konepajatoiminta on siirtynyt muualle. Vapautuneet tilat on otettu onnistuneesti opetus- ja kulttuurikäyttöön…
Funkkista, funkkista ja vielä kerran funkkista. Aninkaistentulli, alue ennen junaradan takana sijaitsevaa Raunistulaa, ei ole juurikaan muuttunut viime vuosikymmenien aikana. Kaupunginarkkitehdit Harald Smedberg ja Totti Sora suunnittelivat modernin linja-autoaseman, joka on säilyttänyt hyvin 1930-luvun ilmeensä. Ja tulee mahdollisesti säilyttämään jatkossakin, sillä Turun linja-autoasema ympäristöineen on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennusympäristöksi…
Moni aamun vastaantulija ulkoiluttaa koiraansa. Osa palaa kotiinsa lenkiltä, nimittäin alueella riittää hyviä kuntopolkuja. Tuntematontakin tervehditään. Syntyy ainakin vaikutelma, miten Littoisten verkatehtaan alueen asukkaat muodostaisivat tiiviin yhteisön – samanlaisen kuin, mitä alueella on ollut verkatehtaan aikoinakin…
Nyyt ollaan, ei pelkästään Turun, vaan koko valtakunnan kannalta historiallisella paikalla, Tuomiokirkon ja Akatemiatalon kupeessa. Maaherran makasiinin tunnistavat kaikki turkulaiset, mutta rakennuksen erikoinen historia on monille vieraampi – jos ei lasketa sitä aikaa, kun Posti oli rakennuksen yhtenä pitkäaikaisena käyttäjänä…
Ensin oli viinatehdas, sitten hihna- ja remmitehdas sekä viimeiseksi köyttä valmistava tuotantolaitos. Lopulta ränsistynyt jokirannan Manillan tehdas odotti purkutuomiota. Sitä ei tullut. Tulikin vireä kulttuurikeskus, jonka tunnettavuus on turkulaisten keskuudessa yhä hämmästyttävän vähäinen. Jos on Aurajokirannan tehdasrakennuksen historia vaiherikas, sitä on myös Manillan nykyisyys…
Nylundin talona tunnettu rakennus on kulmatorneineen ja värikkäine taidelaseineen kaupungin kaunistus. Moni muistaa kyseisen kulmatontin Turun Pussi- ja Kirjekuoritehtaasta, joka toimi tällä paikalla vuodesta 1889 aina 1980-luvun alkuun asti…
Old Bankin ovi kävi tiuhaan, kun varttuneemmat ”eronneet ja karanneet” turkulaiset astuivat sisälle kaupungin yhteen suosituimpaan illanviettopaikkaan. Vanhasta pankkimiljööstä muodostui vuosien myötä todellinen klassikko…
Pyhän Olavin dominikaaniluostarista ei ole enää jäljellä mitään, sillä vuosisatoja vanhojen raunioiden jäänteet ovat piilossa nykyisten Kaskenmäen rakennusten alla. Eräs näistä rakennuksista on yksi Turun tunnetuimmista jugendtaloista. Aitiopaikalla sijaitseva Pantern, osoitteessa Kaskenkatu 2, on todellinen katseenvangitsija…
Hieman pitää nähdä vaivaa, jos haluaa läheltä nähdä Turussa Pansion kaupunginosassa korkean mäen päällä seisovan mystisen tornin. Kyseessä on entisaikojen lentomajakka 1930-luvulta. Käytännössä torni jäi pian torsoksi, sillä sitä ei loppujen lopuksi tarvittukaan…
Park Hotelista tuli Turun ensimmäinen niin sanottu boutique-hotelli. Käytännössä se tarkoitti sisustukseltaan yksilöllistä, ketjuhotelleista täysin poikkeavaa majoitusvaihtoehto. Rakennus toimi emäntäkouluna aina 1980-luvulle asti…
Yksi Turun kauppatorin pohjoislaidan rakennuksista on kuitenkin yhä jäljellä. Vuonna 1905 valmistunut Priman talo on torinkulman katseenvangitsija. Ja ilmeisesti pysyy sellaisena yksinään jatkossakin…
Vuonna 1913 valmistunut Asunto-osakeyhtiö Puolala on Puolalanmäen eräs komeimmista ja ennen kaikkea mahtipontisimmista rakennuksista. Korkealla mäen päällä sijaitsevan keltaiseksi maalatun arvorakennuksen tunnistaa jo sen nimestä Puolala, joka on ikuistettu talon julkisivuun…
Eräs Puolalanpuiston kaunis jugendtalo teki aikoinaan poikkeuksen. Kun monet muut 1900-luvun alkuvuosina rakennetut kerrostalot olivat Turussa varakkaiden liikemiesten yksityisrahalla rakennettuja ja vuokralle tarkoitettuja asuintaloja, oli Päivölä heti alusta alkaen asunto-osakeyhtiö…
Autioituneella Turun päärautatieasemalla käy melkoinen vilske. Ei, kyse ei ole Tampereelle reissaavista junamatkustajista, vaan aseman yläkerran tiloissa toimivan tanssistudio All-Starin harjoituksista. Paljon on siis muuttunut niistä ajoista, kun kaupungin vilkkain asema kuhisi junamatkustajista. Nykyinen vauhdilla nuhjaantuva Turun päärautatieasema on alakuloinen näky…
Kiinnostaisiko omistaa Turun korkein rakennus? Pääskyvuoren linkkitorni, turkulainen tunnettu maamerkki, on osoittautunut vaikeaksi kohteeksi myydä eteenpäin. Eikä ihme, sillä tornille on liki mahdotonta keksiä järkevää uusiokäyttöä. Posti- ja lennätinlaitoksen käyttöön vuonna 1964 valmistunut radio- ja TV -torni tuli tarpeeseen. Vuosikymmeniä sitten useimmat TV-lähetykset Suomen ja muun maailman välillä kulkivat Pääskyvuoren linkin kautta…
Ei asemakaavaa. Ei järjestyssääntöjä. Ei poliisia. Vastaavasti oli pimeää viinaa, ilotyttöjä ja paljon varastettua tavaraa. Kyse on tietysti Turun kaupungin villeimmästä kaupunginosasta Raunistulasta – tosin yli 100 vuotta sitten. Itse asiassa Raunistula ei ollut vielä silloin Turkua, vaan osa Maarian kuntaa…
RETTIGIN TUPAKKATEHDAS, TAITEEN TALO
Viisi Rettig-sukupolvea peräjälkeen. Turun historiaa ei voida kirjoittaa ilman Ruotsista aikoinaan saapunutta tupakkatehtailija- ja laivanvarustamosukua. Von Rettigien tehtailijasuku rakensi Turkua 150 vuoden ajan. Vuonna 2021 Turun kaupunki osti kiinteistön takaisin. Kunnostustöiden jälkeen se avattiin uudestaan, nyt nimellä Taiteen talo…
RUISSALON LENTOSATAMA / TURUN PURSISEURA
Nuorella arkkitehtiopiskelijalla Totti Soralla oli poikkeuksellinen idea. Hän esitti diplomityössään ison lentokentän rakentamista Turun Ruissaloon. Kuulostaa tämän päivän turkulaisen mielestä erikoiselta ratkaisulta. Tosin aika oli toinen. Elettiin vuotta 1931, aikaa ennen Artukaisten lentokenttää…
Kaikesta on kiittäminen turkulaista Håkansin perhettä. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas Ruissalon Telakka on kunnostettu pääosin perheyhtiö Håkansin toimesta. Telakka-alue on kokenut melkoisen muodonmuutoksen ja merellinen alue kehittyy koko ajan. Paljon vanhaa on säilytetty samalla, kun alueelle on tuotu uusia palveluita…
SOKERINRANTA JA ENTINEN SOKERITEHDAS
Vanhoista valokuvista näkee, miten itäistä Aurajokirantaa hallitsee punatiilinen tehdasrakennus. Kyseessä oli Auran sokeritehdas, joka aloitti toiminnassa jokirannassa 1850-luvun lopussa. Tehdas katosi maisemista 1960-luvun alkuvuosina…
Kristiinankadun ja Eerikinkadun kulma ei ole juurikaan muuttunut yli sataan vuoteen. Selim A. Lindqvistin suunnittelema jugendtyylinen Asunto Oy St. Erik on samannäköinen kuin se oli valmistuessaan vuonna 1913. Vain kiinteistössä toimivat yritykset ovat vaihtuneet vuosisadan aikana…
Linnankadun ja Kristiinankadun kulmassa on yksi katseenvangitsija, renessanssia henkivä Turun Säästöpankin talo. Arkkitehti Sebastian Gripenbergin piirtämä rakennus on kuin suoraan Italian Firenzestä. Samanlaisia koristeellisia rakennuksia löytyy monista Euroopan kaupungeista…
TURUN SUOMALAISEN YHTEISKOULUN TÄHTITORNI
Tuureporin ja Kauppiaskadun kulmassa sijaitsevan Turun Suomalaisen Yhteiskoulun katolla on mielenkiintoinen yksityiskohta, joka muistuttaa tähtitornin kupua. Kyseessä onkin todella aito tähtitorni…
Turkulaisille luvattiin 1990-luvun alussa. Itse asiassa oli luvattu jo paljon aikaisemminkin. Se oli ollut jääkiekon MM-kisojen edellytys, mutta useammastakin yrityksestä huolimatta kaikki hankkeet olivat Turussa kaatuneet. Kunnes ajatus Suomen ensimmäisestä monitoimihallista sai Turussa kannatusta. Idean puuhamiehenä toimi TPS:n puheenjohtaja ja kunnallispoliitikko Hannu Ansas. Hänen oma seuransa oli menestysputkessa ja Kupittaan katettu jää oli käynyt perin ahtaaksi.
Turussa kaasupoletteja ostettiin lähimmästä maitokaupasta. Kaasu oli halpaa ja sitä oli helppo käyttää. Poletti laitettiin hellan yläpuolella olevaan mittariin ja sen jälkeen liesi oli käyttövalmis. Näin toimittiin Turussa yli 100 vuotta, kunnes kaasulaitos lakkautettiin 1970-luvulla. Muistona noista ajoista ovat entisen telakka-alueella sijaitseva kaasukello ja sen viereen rakennettu pienempi pallomuotoinen varasäiliö…
Historiallisella paraatipaikalla sijaitseva Akatemiatalo on Turun komeimpia nähtävyyksiä. Uusklassistinen rakennus on kaikille turkulaisille tuttu, tosin useimmille vain ulkopuolelta. Rakennuksen upeisiin sisätiloihin ei noin vaan mennä. Jämerän näköiset ulko-ovet pysyvät ulkopuolisilta lukittuina…
Kävelykierros vie Turun jugendtalojen historiaan. Nauti satavuotiaiden kaunokaisten viehättävistä yksityiskohdista, joita et ole ennen ehkä huomannut. Entisaikojen purkuvimmasta huolimatta paljon kaunista on vielä jäljellä. Vuosien 1907 ja 1912 välinen aika oli Turussa kiivasta rakentamisen aikaa. Uusi tyylisuunta oli saapunut Aurajoen rannoille muualta Euroopasta, lähinnä Saksasta…
TURUN KASARMI- JA VARUSKUNTA-ALUE
Kasarminkatu ja Vänrikinkatu. Eipä paljoa muuta muistuta enää nykysukupolvelle entisaikojen sotilaiden läsnäolosta. Nina Salon veistämä Lotta Svärd -patsaskin pystytettiin paljon myöhemmin kuin viimeinenkin varusmies oli jo poistunut alueelta. Nykyisin Turun tuomiokirkon takamailla sijannutta aluetta hallitsee yliopisto…
Kauppahallin rakentaminen Turkuun oli aikoinaan pitkän harkinnan tulos. Ajatusta pohdittiin turkulaiseen tapaan kauan. Kauppahallille oli todellinen tarve. Eikä Turku ollut poikkeus. 1800-luvun lopulta alkaen uusien hygieniavaatimusten mukaisia kauppahalleja syntyi kaikkialle Euroopan kaupunkeihin…
Palokunnantalo, VPK:n talo tai vain tuttavallisesti Brankku, on turkulaisille tuttu paikka. Yksi jos toinenkin on siellä joskus pyörähtänyt tangon tahdissa. Moni varttuneempi turkulainen on kohdannut siellä ensimmäistä kertaa tulevan puolisonsa. Tästä lankeaa kiitos eräälle turkulaiselle apteekkarille, Turun Vapaapalokunnan perustajalle…
TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA
Yhden sukupolven aikana on tapahtunut niin paljon muutoksia, että vielä parikymmentä vuotta sitten Turun yliopistollisen keskussairaalan eli TYKS:n Kantasairaalan alueella siihen aikaan liikkunut ei enää nykyisin helposti tunnistaisi Kiinamyllynmäen seutuja samaksi…
Sisälle astuessa syntyy vaikutelma aivan muusta kuin sairaalasta. Värikkäät eläimet, kuten hirvet, joutsenet, sudenkorennot, oravat ja sisiliskot toivottavat ensimmäiseksi tervetulleiksi uuteen Majakkasairaalaan…
Kyseessä on puistomainen kortteli, joka palvelutaloineen on jäänyt ammattikoulun taakse piiloon, on yhä hämmästyttävän idyllinen keidas keskellä kaupunki. Vaikka ruuhkainen ja meluisa Aninkaistenmäki on vain kivenheiton päässä, täällä senioreiden puutarhamaisessa korttelissa vallitsee seesteinen ilmapiiri…
1000 vuotta eKr, 2000 vuotta eKr, 5000 vuotta eKr…Vartiovuoren laelle kohoavan kävelytien reunaan on metallitauluihin ikuistettu vuosilukuja, jotka kertovat merenpinnan tasosta eri aikoina jääkauden jälkeen. Mannerjään sulaessa ja maan kohotessa Vartiovuori oli ensimmäisiä merestä paljastuneita saaria Turun alueella…
Turun Martinmäen Velkaistenmäellä on oma historiansa kerrottavana. Alue rakennettiin korkean kallion päälle Urheilupuiston kupeeseen. Sieltä oli ja on yhä edelleen, vaikka puut ovat kasvaneet viimeiset 70 vuotta, hyvät näkymät yli kaupungin. Betaniankadun pistetalot valmistuivat vuosina 1952-1954…
Monien mielestä kyseessä on mahdollisesti Turun koristeellisin rakennus. Moni ainakin suuntaa kameransa mielellään Verdandin nimellä tunnettua taloa kohti. Aurakadun ja Linnankadun kulmassa sijaitseva uusrenessanssipalatsi suorastaan pursuaa hienoja yksityiskohtia. Olo on kuin olisi Firenzessä, vaikka ollaan keskellä Turun kaupunkia…
Aurakadun mäessä, vastapäätä entistä Turun kauppaopiston rakennusta, sijaitsee Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma. Nuhjaantumaan pääsyt historiallinen talo on nyt hienossa kunnossa – kiitos vuosina 2004-2006 tehtyjen mittavien kunnostustöiden ansiosta…
Tämä tarina alkaa varsinaisesti vasta 1960-luvun lopulta kiinteistössä sijainneesta Ingmanin rautakaupasta. Pohjanmaalta Turkuun 1800-luvun lopulla saapuneen Mårten Ingmanin perustamasta rautakaupasta oli kasvanut turkulaisten arvostama liikeyritys. Vähätori on kiistatta Suomen kaunein kaupunkinäkymä, italialaistyylinen piazza…
Hirvensalon Lauttarannassa on maahan upotettu suorakaiteen mallinen teräskehikko viehkeällä naispatsaalla koristeltuna. Metallinen muistotaulu kertoo, mistä on kyse: Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen työskenteli tällä paikalla sijainneessa ateljeessa vuosina 1923-1927.
Mikään ei ole muuttunut, eikä pidäkään. Tästä pitää huolen jo se, että Yliopistomäen arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat modernismia edustavat yliopistorakennukset ovat nykyään suojeltuja…
Proffan kellari ei ole Iskerin ainoa monelle varttuneemmalle muistoja herättävä asia. Paljon on kuitenkin muuttunut vuosikymmenien varrella, mutta paljon nostalgisia yksityiskohtia on yhä jäljellä. Yksi tällainen on eräs Suomen vanhimmista uimahalleista…
Taustalla Turun tuomiokirkko kohoaa korkeuksiin. Patsaaksi jähmettynyt kenraalikuvernööri Pietari Brahe katsoo kohti Vanhaa Akatemiataloa opinahjon perustamisasiakirja kädessään. Sulkahattuun ja juhlaviin saappaisiin puettu suurmies voi nauttia samalla Turun kaupungin parhaiten hoidetusta puistonäkymästä, Brahenpuistosta…
Liki jokainen turkulainen tietää, missä sijaitsee Turun ruotsalainen teatteri, Åbo Svenska Teater. Osa ei ole kuitenkaan koskaan käynyt arvorakennuksen sisäpuolella ihastelemassa punaisella plyysillä, samettiverhoilla, kristallikruunuin ja kultakruusauksin koristeltua teatterirakennusta…
KIRKOLLISET RAKENNUKSET
KIRKOLLISET RAKENNUKSET (KOOSTE)
Turun tuomiokirkko on kirkoista vanhin ja samalla myös kaupungin suosituin nähtävyys. Jokaisella on oma suosikkinsa. Joillekin se on Martinkirkko. Arkkitehti Erik Bryggmanin Ylösnousemuskappelia pidetään kaikkein kauneimpana…
Usein sanotaan, että Turun Betel-kirkko on piilossa katseilta. Mutta riippuu siitä, mistä suunnasta katsoo. Joka tapauksessa on usein todettu, että tämä kaunis kirkko on Turun parhaiten varjeltu salaisuus. Kyseessä on kuitenkin arkkitehti Frithiof Strandellin jugendhelmi, joka jäänyt hieman Erik Bryggmanin arkkitehtuurin taakse varjoon…
Petreliuksen kaupunginosassa sijaitseva Turun Henrikinseurakunnan Henrikinkirkko on yksi kaupungin monista kirkoista. Turkulaisarkkitehtien Ola Laihon, Pekka Pitkäsen ja Ilpo Raunion (LPR-Arkkitehdit) suunnittelema nykyaikainen kirkko seurakuntatiloineen valmistui vuonna 1980…
Intiimiä tunnelmaa tihkuva. Sopivan pieni. Yksinkertaisen tyylikäs, mutta silti historiallista arvokkuutta huokuva. Idyllinen sijainti saaressa ja vieläpä meren äärellä vahvistaa valinnan. Ei siis ihme, että Kakskerran kirkko on kesäisin erittäin suosittu vihkikirkko…
On kuin astuisi tyystin toiselle aikakaudelle. Eikä ihmekään, sillä Räntämäen kirkko vie ajassa kauas keskiajalle. Nykyisin paremmin Maarian kirkkona tunnettu kivikirkko rakennettiin vuosisatoja sitten, nykytiedon mukaan 1400-luvulla…
Joidenkin mielestä kyseessä on Turun tylsin kirkko. Liian yksinkertainen. Mutta ehkäpä juuri siksi Martinkirkosta on tullut viime aikoina nuorten parien suosima vihkikirkko. Hillitty kokonaisuus viehättää enemmän kuin ylenpalttinen koristeellisuus. Martinkirkko on kuin pala Italiaa keskellä Turkua…
Turun Mikaelinkirkon suunnittelija Lars Sonck oli itse tympääntynyt omaan suunnitelmaansa. Nuoruuden innolla tehty voittoidea ei tyydyttänytkään tekijäänsä. Seurakunnan päättäjät pitivät pintansa. Kirkko rakennettiin lähes alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Hyvä niin, sillä näin Turku sai komean satulinnaa muistuttavan pyhätön…
Kirkko on kuin karamelli. Turun Paattisten kirkko on ulkopäinkin sievä, mutta sisälle astuessa ensikertalaisella suu loksahtaa auki. Yli 100-vuotias jugendtyylinen kirkkorakennus on ilo silmälle…
PALLIVAHAN KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS (purkutuomio)
Pallivahan kirkon vihkiäisiä vietettiin syksyllä 1968. Samalla täyttyi pitkäaikaisen Maarian kirkkoherra Jaakko Haavion unelma. Ajatus uudesta kirkosta ja seurakuntakeskuksesta syntyi jo vuosia ennen niiden lopullista valmistumista. Turun seurakuntien kirkkovaltuusto päätti järjestää kutsukilpailun kolmelle turkulaisarkkitehdille. Voittajaksi valikoitui Pitkäsen ehdotus Eksekuutio…
Jokainen turkulainen rakennuksen tietysti tunnistaa, mutta harva on poikennut sisälle. Ortodoksinen kirkko eli virallisemmin Pyhän Aleksandran kirkko Kauppatorin reunassa on päivisin avoinna kaikille, maailmankatsomuksesta riippumatta…
PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI
Edesmenneellä taidemaalari ja lasitaiteilija Hannu Konolalla (1943-2020) oli unelma. Juuri hän teki aloitteen ekumeenisen Taidekappelin rakentamisesta Turkuun. Kokonalan toive toteutui. Pyhän Henrikin ekumeeninen Taidekappeli rakennettiin Hirvensaloon vuonna 2005.
Ensikertalainen yllättyy vieraillessaan Pyhän Katariinan kirkolla. Ruuhkaisen moottoritien varrelta poiketaan kylpylän ja Turun ylioppilaskylän vilkkaudesta keskelle kaunista ”maaseutua”. Pyhän Katariinan kirkko sijaistee katseilta piilossa aidoissa maalaismaisemissa…
ArkkitehtiPekka Pitkäsen suunnittelema Pyhän Ristin kappeli Turun hautausmaalla synnytti heti valmistuessaan eriäviä mielipiteitä. Nyt vuosikymmeniä myöhemminkin toiset pitävät, toiset eivät. Arkkitehti Pitkäsellä oli selvä suunnitelma. Hän halusi mahdollisimman pelkistetyn, yksinkertaisen ja askeettisen kappelin…
TURUN HAUTAUSMAA JA HAUTAKARTTAPALVELU
Sähköinen hautahakupalvelun on kehittänyt Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä yhdessä paikkatiedon osaaja Geometrix Oy:n kanssa. Lopputulos on ällistyttävä. Aikaa ja vaivaa on nähty paljon. Haku kattaa 1900-luvulla ja 2000-luvulla kuolleet vainajat. Haettavana on yli 100 000 vainajan haudan sijainti…
KIERROS TAITEILIJOIDEN, NÄYTTELIJÖIDEN JA MUUSIKOIDEN HAUDOILLA TURUN HAUTAUSMAALLA
Usko Kemppi, Senni Nieminen, Juha Muje ja Raimo Sarmasto. Siinä tuttuja nimiä monille. Sen sijaan nimet Greta Dahlström, Erik Tulindberg ja Annie Mörk kuulostavat ehkä vieraammilta. Yhteistä heille on viimeinen leposija, Turun hautausmaa. Heidän ja usean muukin taiteilijan, näyttelijän ja muusikon hautapaikan lisäksi voi tutustua heidän elämäänsä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sähköinen hautahakupalvelu tarjoaa valmiiksi tehdyt monipuoliset teemakierrokset.
KIERROS URHEILIJOIDEN JALANJÄLJILLÄ TURUN HAUTAUSMAALLA
Voitto Hellsten, Denis Johansson, Jarno Saarinen, Veikko Karvonen, Leo Kinnunen… Lista on pitkä. Kun tähän lisätään vielä turkulaiset olympiavoittajat Armas Taipale, Harri Larva, Kaarlo Mäkinen ja Paavo Nurmi, on urheilulegendojen hautakattaus melkoinen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sähköinen hautahakupalvelu tarjoaa valmiiksi tehdyt monipuoliset teemakierrokset. Valittavana on yksitoista erilaista kierrosta taiteilijoista urheilijoihin. Tarjolla ei ole pelkästään vainajan hautapaikka hautakivineen, vaan myös kattavasti tarinoita haudatuista henkilöistä…
KIERROS ARKKITEHTIEN JALANJÄLJILLÄ TURUN HAUTAUSMAALLA
Nimet Chiewitz, Bassi, Heideken, Gylich ja Strandell vievät ajassa kauas Turun kaupungin menneisyyteen. Sen sijaan nimet Sora, Hindersson, Krook, Pitkänen, Riihimäki, Pietilä ja Bryggman ovat lähimenneisyyden arkkitehtejä. Hautakivi saattaa olla vaatimaton ja ajan myötä myös sellaisessa kunnossa, että vainajan nimen erottaminenkin jo tuottaa vaikeuksia. Mutta, kun on kyse Turussakin vaikuttaneista arkkitehdeistä, on kaupunkikuvaan jäänyt useita edesmenneiden suunnittelijoiden piirustuspöydillä syntyneitä ”muistomerkkejä”…
Turun tuomiokirkko on yhä nykyisinkin kaupungin tärkein maamerkki ja niin sanottu nollapiste, mistä etäisyydet lasketaan. Jokainen suomalainen tunnistaa kirkon eteläisen julkisivun 85 metriin nousevan tornin ja Suomen vanhimman julkiselle paikalle sijoitetun kellon…
Kyseessä on eräs kauneimmista hautauskappeleista Suomessa. Monien mielestä arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema Ylösnousemuskappeli Turun hautausmaalla on maamme kaunein kirkollinen rakennus. Ei ihme, että sitä käyvät monet arkkitehtuurista kiinnostuneet ihailemassa eri puolilta maailmaa…
LUONTO
LUOTKOHTEET (kooste)
Turku on rakennettu seitsemälle kukkulalle. Jokainen niistä tarjoaa levähdyspaikan kaupunkilaisille. Lyhyen matkan päässä keskustasta löytyy useita erilaisia vaihtoehtoja…
Aurajoki ja Halistenkoski ovat itsestäänselvyys Turun kaupungin asukkaille. Kyse on kuitenkin eräästä Suomen vanhimmista ihmistoiminnan muokkaamista kulttuurimaisemista. Aurajokilaakso on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi…
JOKILAIVARISTEILY TURKU RIVER CRUISES / M/S AURELLA
Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi uuden mahdollisuuden tutustua Suomen vanhimpaan kaupunkiin. Vieläpä mukavasti Aurajoelta käsin risteilylaivan kyydissä. Turku River Cruises -nimellä liikennöivä jokiristeily tuo kansainvälisen tuulahduksen Turkuun. Eurooppalaisten kaupunkien, kuten Pariisin tai Lontoon tavoin, nyt myös Turussa on mahdollisuus osallistua opastettuun jokilaivaristeilyyn…
Tänne ei eksy sattumalta. Pitää tietää, missä sijaistee Maarian uimaranta eli Jäkärlän Riviera. Turun eksoottisin uimaranta ei ole järin suuri, ja siksi sitä ei ole suuremmin mainostettu. Tienvarsiopasteetkin ovat vaatimattomat. Omalla autolla porhaltaa perille Turun keskustasta parissa kymmenessä minuutissa. Helpoimmin se onnistuu, kun antaa navigaattorin opastaa osoitteeseen Karhunojantie 125…
Koroistenniemi Turussa on historiallisesti eräs maamme merkittävimpiä paikkoja. Silti vierailu siellä vaatii kävijältä reilusti mielikuvitusta ja etukäteen tietoa siitä, mistä oikeasti on kyse. Itse paikkahan on jo sellaisenaan vierailunarvoinen. Aurajoen ja Vähäjoen liittymä on maisemallisesti viehättävä, Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa kauneimmillaan…
Kupittaa on rakas paikka turkulaisille. Eikä ihmekään, sillä legendaarisen puiston historia on liki yhtä vanha kuin itse kaupunkikin. Tiettävästi ensimmäisiä pakanallisia suomalaisia on kastettu kristinuskoon piispa Henrikin aikoina juuri Kupittaalla. Paljon on vuosisatojen aikana tapahtunut ja muuttunut…
Pamahdus lienee ollut melkoinen – ainakin jäljistä päätellen. Ukko ylijumala päätti päästä eroon piruista kerta pamauksella. Niinpä hän iski salamalla ison kivenjärkäleen kahtia. Rytäkässä irtokiviä sinkoili sinne sun tänne ja paholainen kätyreineen sai kyytiä. ”Kärsämäkeläisiä” pitkään riivanneet pirut katosivat iskun voimasta taivaan tuuliin. Eikä niitä olen sen jälkeen tavattukaan…
Koska ennen muinoin ihmisen oli myös vaikea kuvitella Nunnavuoren laella sijaitsevan kivikon todellista syntymekanismia, oli helpompi selittää tarina pirun avulla. Itse piru on viskonut kivet ympäriinsä. Niinpä pirunpelto on pirun kivinen kynnettäväksi…
Onko Turussa oikeasti kaupunginosa nimeltä Pallivaha? Tätä on moni ulkopaikkakuntalainen ihmetellyt. Turkulaisille nimi on perin tuttu eikä siihen liity paikallisten mielestä mitään omituista. Pallivaha on todellisuudessa metsän kätkössä oleva iso kivenjärkäle, jääkauden aikainen siirtolohkare…
Muutos on ollut melkoinen. Vielä 1800-luvun lopulla kaupungin laidalla sijainneen Puolalanmäen rinteillä oli sinne tänne rakennettuja huonokuntoisia puutaloja. Puurötisköt olivat säästyneet vuoden 1827 Turun palosta. Alueen mainekaan ei ollut paras mahdollinen…
Omalla autolla, fillarilla, kävelen, bussilla tai jopa juosten. Turun kaupungin kupeessa sijaitsevalle saarelle voi tulla monin eri tavoin. Entisaikojen malliin myös vesibussi kulkee nykyisin kesäisin Ruissaloon. Ruissalo on monelle turkulaiselle tuttu ulkoilukohde ja kesänviettopaikka, mutta se on myös yli sadan vakituisen asukkaan kotisaari…
Tiesitkö, että alkuaikoina Turun Urheilupuistoon oli pääsymaksu, sinne rakennettiin Suomen ensimmäinen 400 metriä pitkä kalteva pyöräilyrata, vielä 1960-luvulla kallion laella oli hyppyrimäki, Urheilupuistossa järjestettiin moottoripyöräkilpailuja ja pelattiin pääsarjatason jääkiekkoa ennen Kupittaalle siirtymistä. Muutos on ollut melkoinen. Vielä yli 100 vuotta sitten Urheilupuiston alue oli hoitamatonta ja puutonta avokalliota…
Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun vuosikymmeniä sitten turkulaisnuoriso kävi viettämässä mukavia viikonloppuja Vepsän saaressa. Yötä oltiin ahtaassa soputeltassa tai vaihtoehtoisesti alkeellisissa ”pahvimökeissä”. Kioskin lisäksi ei juurikaan ollut muita palveluita. Toista on nyt…
Virnamäki on paikka, jossa siirrytään ajassa kauas menneisyyteen.Vain muutaman minuutin ajomatka autolla Turun keskustasta. Bussilla tai polkupyörälläkin pääsee perille. Virnamäki sijaitsee Halistenkosken kupeessa. Auto on kätevintä jättää padolla olevalle parkkipaikalle. Varsinainen luontopolku löytyy, kun jatkaa Valkkimyllynkujaa jalkaisin eteenpäin. Vaikka kaupungissa ollaan, heti voi aistia maaseutuidyllin parhaimmillaan…
RAVINTONLA, PUB, GRILLI
LEGENDAARISET PAIKAT (kooste)
Uusia tulee ja entisiä poistuu. Jotkut paikat säilyttävät kuitenkin suosionsa vuosikymmenestä toiseen…
Jatkosodan suomalaissotilaat Reino Riikonen, Aimo Kajanen ja Risto Riihiranta ovat jättäneet mielenkiintoisen muiston Turun historiaan. Tämä kolmikko ideoi rauhallisen asemasodan aikana rakennettavan komean hirsitalon, joka tunnetaan Ruissalon Honkapirttinä…
Yksi on ja pysyy, Itäharjun grilli. Vuodesta toiseen tai pikemminkin vuosikymmenestä toiseen. Turun Itäharjun alueen asemakaava menee lähitulevaisuudessa kokonaan uusiksi. Entinen teollisuusalue myllerretään täydellisesti. Teollisuus saa väistyä ja tilalle tulee liiketoimintaa, tiedepuistoa sekä kerrostaloasutusta…
Taksin katolla vilkkuva valo ei ole yön ainoa valopilkku. Kaskenrinteen Mantun Grillistä kajastava valo houkuttelee huikopalalle. ”Mantu” eli lippakioskin pitkäaikainen omistaja Marja-Leena Viljanen on aitiopaikaltaan seurannut elämää Turun yössä 1980-luvun lopulta alkaen…
Olkku! Osuva nimi perinteiselle turkulaisravintolalle. Hämeenkadun Olavin Krouvin nykyiset omistajat halusivat säilyttää jotain tuttua turkulaisille, mutta samalla on kehitetty kokonaan uutta. Olavin Krouvi ei olekaan mikä tahansa ”kulmakuppila”. Kuusikymmentä vuotta sitten perustetun ravintolan historia on olennainen osa kotimaista alkoholipolitiikkaa ja ravintolatoimintaa…
Kaikki on niin kuin vuosikymmeniä sitten. Ja hyvä niin, sillä se on tarkoituskin. Käsityöläiskadulla entisen Turun pussi- ja kirjekuoritehtaan tiloissa on olutravintola, joka tarjoaa nostalgisen aikamatkan. Ravintola Hiivari voisi olla museo, mutta se on yhä edelleen suosittu paikka, missä istutaan mielellään oluttuopin ääressä iltaa….
Vessa, apteekki, pankki, koulu…Turussa on käytetty mielikuvitusta, kun historialliset rakennukset ovat uusiokäytössä. Kaikissa paikoissa voi siemailla olutta, toisissa jopa syödä. Panimoravintola Koulu tarjoaa monelle nostalgisen aikamatkan omaan nuoruuteen. Jos tunnistat episkoopin tai diaheittimen, tämä paikka sopii juuri sinulle…
Sisäfilepihvi kermassa ja aidossa voissa paistettuna sekä tulisella pippurikastikkeella höystettynä. Pippurimyllyn pippuripihvi on ollut samanlainen vuosikymmenien ajan ensimmäisestä annoksesta lähtien. Seinille ripustetut turkulaiseen kulttuurielämään liittyvät julisteet ovat omilla paikoillaan ja ravintolan kaarevakattoinen ruokasali on lähes alkuperäisasussaan…
Vaikka koko Puutorin alue myllerrettäisiin uusiksi, Puutorin Vessa toki säilyisi. Eli jatkossakin janoiset turkulaiset voisivat siemailla huurteista olutta julkisessa käymälässä. Ei päivää etteikö joku utelias tulisi ihmettelemään historiallisen käymälän muutosta ravintolaksi, mutta kesäkuukaudet ovat tietysti Puutorin Vessan sesonkiaikaa…
Varma syksynmerkki lokakuussa on, kun Turun Aurajokirannassa järjestetään suositut Silakkamarkkinat. Perinteet ovat pitkät, sillä Aurajoen rannalla on järjestetty syysmarkkinoita vuodesta 1636 lähtien. Tosin nykymuodossaan Silakkamarkkinoita on vietetty vasta vuodesta 1979…
Tammikuun 27. päivänä vuonna 1993 tehtiin turkulaista olutravintolahistoriaa. Seurusteluravintola Kaskenkatu 1 avasi ovensa. Paikan virallinen nimi kuulostaa vieraalta. Sen sijaan Uusi Apteekki, tai tuttavallisemmin Apteekki, kuulostaa jo tutummalta…
PATSAAT, ULKOVEISTOKSET JA YMPÄRISTÖTAIDETEOKSET
TURUN PATSAAT YM. (kooste)
Sjöstrand, Runeberg, Wickström, Aaltonen, Liipola, Vikainen, Pullinen ja Mäntynen ovat tunnettuja nimiä, jotka kuuluvat Suomen kuvanveistotaiteen kärkiryhmään. Nimet Pitkänen, Merimaa, Salminen, Ekström, Andersson, Sailo ja Ervasti ovat uudemman sukupolven edustajia. He ovat vähemmän tunnettuja. Yhteistä heille kaikille on se, että taiteilijoiden teoksia on esillä Turun katukuvassa.
Mikael Agricolan ABC-kirjan kuuluisa teksti on jäänyt monen suomalaisen mieleen. Sen sijaan uskonpuhdistajana ja Suomen kirjakielen isänäkin pidetyn Agricolan värikkään elämän yksityiskohdat ovat vähemmän tunnettuja. 1500-luvulla eläneestä suurmiehestämme on tehty lukuisia patsaita. Yksi niistä sijaitsee Agricolan syntymäkunnan Pernajan kirkkoa vastapäätä…
Itäisen Pitkäkadun varrella sijaitseva Samppalinnan koulurakennus tyhjentyi oppilaista ja henkilökunnasta. Koulurakennus ja sen takana sijaitseva palloiluhalli puretaan. Tontti on kaavoitettu uusille asuinkerrostaloille. Kadun varrella, koulurakennuksen edessä, sijaitsee (ainakin toistaiseksi) Kuvataiteilija Simo Heleniuksen betonista tehty veistos Ahkerat lukutoukat vuodelta 1975…
Turun päärautatieaseman edessä sijaitsee eräs kaupungin parhaiten hoidettu puistoalue, Asemanaukio (Asemanpuisto). Sen synty ajoittuu 1800-luvun lopulle, kun Turku sai rautatien ja ensimmäisen asemarakennuksen vuonna 1876. Koristeellisen uusrenessanssia edustaneen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Pehr Erik Degenaer…
AIRON SYNTYMÄKODIN MUISTOMERKKI
Kenraali Aksel Airo (1898-1985) johti talvi- ja jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia ollen marsalkka Carl Gustav Mannerheimin tärkein alainen. Airoa on kutsuttu marskin oikeaksi kädeksi, luottomieheksi…
Vanha Suurtori on turkulaisille arvokas paikka. Se vie ajassa taakse päin aikaan, kun Turku oli vielä Suomen pääkaupunki. Vanhan Suurtorin alue on Turun alkuperäistä, keskiaikaista kaupunkikeskusta. Vanha Suurtori on myös paikka, jossa julistetaan joulurauha koko maahan. Silloin Brinkkalan talon parveke joulurauhan julistajineen on tuttu näky TV-ruuduissa…
Kansalliskirjailija Aleksis Kivestä on tehty toistakymmentä patsasta ja muistomerkkiä. Niistä tunnetuin kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tekemä pronssipatsas sijaitsee Helsingin Rautatientorilla Kansallisteatterin edustalla. Patsas paljastettiin Kiven syntymäpäivänä 10. lokakuuta vuonna 1939…
ADOLF IVAR ARWIDSSONIN MUISTOMERKKI
Urho Kekkosen hautamuistomerkki Hietaniemen hautausmaalla, presidentti Paasikiven muistomerkki Itä ja Länsi Helsingin Kampissa, Runeberg, Lönnrot, Snellman Turun yliopiston päärakennuksen edustalla Turun Yliopistonmäellä. Modernista tyylistään tunnettu kuvanveistäjä Harry Kivijärvi oli eläessään eräs tunnetuimpia nykyajan kuvanveistäjiämme…
Kuvanveistäjä Ukri Merikannon teos Barcarola Turussa Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa on poikkeuksellisen komea. Kun sijaintikin on hyvä, sen ohi kulkee päivittäin iso määrä turkulaisia. Teos on kivikaarineen yli kolme metriä korkea. Itse veistos on tehty kiiltävästä teräksestä…
Eri puolilla maailmaa on lukematon määrä Betania -nimisiä kirkkoja. Turussakin oli yksi, arkkitehti Alexander Nyströmin suunnittelema jugend-tyylinen kirkko lähellä Itäisen Pitkänkadun ja Betaniankadun kulmaa. Enää ei ole, sillä kirkko tuhoutui korjauskelvottomaksi talvisodan pommituksissa. Se purettiin syksyllä 1940…
Jos oli Markus Copper erikoinen taiteilijapersoona, sitä ovat hänen teoksensakin. Turun yliopiston alueella fysiikanlaitoksen edustalla sijaitseva Big Bang Echo -taideteos vaikuttaa niin mystiseltä, että sen sisältämä symboliikka ja taiteilijan ajatusmaailma ei selviä ilman selitystä…
BIRGITTALAISSISARTEN VIERASMAJA JA PYHÄN BIRGITAN PATSAS
Paikka on turkulaisillekin melko vieras. Moni on toki nähnyt ristillä koristellun rakennuksen Ursininkadun varrella. Osa tietää jopa paikan nimen, Turun Birgittalaisluostari. Harva on kuitenkaan poikennut sisälle esimerkiksi luostarin yhteydessä olevaan autuaan Hemmingin kirkkoon…
Vielä yli 100 vuotta sitten Turun Urheilupuiston alue oli hoitamatonta ja puutonta avokalliota. Idea ainoastaan urheilulle pyhitetystä paikasta virisi 1800-luvun viimeisinä vuosina. Turun kaupunginvaltuusto myönsi alueen vuokralle Turun Urheilunystäväin yhdistykselle, jonka kontolle tuli Urheilupuiston kehittäminen…
Tuskin patsaalle voisi olla arvokkaampaa paikkaa kuin sijainti Turun tuomiokirkon kupeessa. Vieläpä omassa nimikkopuistossaan. Komeaan barokkiasuun sonnustautunut kenraalikuvernööri Pietari Brahe seisoo patsaaksi jähmettyneenä Brahenpuistossa tuomiokirkkoa vastapäätä…
DOMINIKAANILUOSTARIN MUISTOMERKKI
Tämä tarina saa alkunsa vuonna 1249, kun Turun dominikaanikonventti perustettiin. Pyhän Olavin luostarin nimellä se vaikutti Turussa lähes 300 vuotta. Luostari rakennettiin Kaskenmäen rinteeseen. Se sijaitsi nykyisellä Kaskenkadun paikalla sekä sen molemmin puolin olevilla tonteilla…
On kaksi vaihtoehtoa. Joko päätyä kierrätysmateriaaliksi tai sitten pääsee viettämään ansaittuja eläkepäiviään tolpan nokkaan kaikkien ihailtavaksi. Näin hyvin kävi sille Suomen ilmavoimien Draken-hävittäjälle, joka nostettiin näkyvälle paikalle Turun lentoasemalle johtavan kiertoliittymän keskelle…
Taivaallinen vaunu ja Soihtu -suihkukaivoveistoksen osat varastoitiin väliaikaisesti Turun museokeskuksen tiloihin, kun musiikkitalo Fuugan rakentaminen alkoi. Sen sijaan Itsenäisyydenpuistossa sijannut jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki sijoitetaan pysyvästi Tuomaanpuistoon entiselle Turun Kasarmialueelle…
Robert Wilhelm Ekman on patsaansa ansainnut. Vieläpä paraatipaikalta, Turun taidemuseon edustalta. Aurakadulta tultaessa Ekman on ikuistettu ylös museolle menevän portaikon vasemmalle puolelle. Häntä vastapäätä on Turun taidemuseon ensimmäinen intendentti eli johtaja Victor Westerholm…
Nimi Jits Bakker ei ehkä kerro mitään monellekaan turkulaiselle, vaikka tämä hollantilainen taiteilija oli etenkin omassa maassaan hyvin arvostettu. Bakkerin nimellä on patsaspuistoja Hollannin lisäksi Portugalissa ja Espanjassa. Lisäksi hollantilaistaiteilijan töitä on useissa taidemuseoissa eri puolilla maailmaa…
Turku Energian yli 100 metriä korkean piipun kylkeen ikuistetut numerot tunnistavat jokainen turkulainen, onhan italialaisen Mario Merzin ympäristötaideteos koristanut Turun kaupunkikuvaa jo vuodesta 1994. Jopa alun perin mystisen lukujonon matemaattisen merkityksen ymmärtävät nykyisin monet…
Gaian silmä on betoniseinään upotettu valoteos, joka loistaa sinistä valoaan kallion sisässä Myllytunnelin seinässä lähellä Aurajoen puolista suuaukkoa. Taiteilija Kimmo Ojaniemen taideteos vaikuttaa sen verran mystiseltä, että sen sisältämä sanoma jää kiireiseltä autossa istuvalta äkkiseltään ymmärtämättä…
Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen pronssiin valettu veistoksen Genius ohjaa nuoruutta Yliopistonmäen keskusaukiolla tunnistavat jokainen Turun yliopistossa opiskelleet. Yhtä moni on myös kuullut irvileukojen tarinan, mihin veistos nuorta opiskelijaa oikeasti ohjaa…
Veistos nimeltä Halon kantaja ja sen tekijä kuvanveistäjä Ennu Oka ovat jääneet turkulaisille tuntemattomiksi. Moni ohikulkija on toki kyseisen veistoksen nähnyt, mikäli on nostanut katsettaan yläilmoihin. Patsaan sijaintipaikka on ainakin tuttu…
Lemminkäisenkadun pyöreä rakennus on herättänyt huomiota aina valmistumisestaan lähtien. Arkkitehti Jorma Järven piirtämä rakennus valmistui vuonna 1965. Erikoisen mallinen Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen rakennus herätti mielenkiintoa aina ulkomaita myöten…
Aurajoessa lähellä Vierasvenesatamaa sijaitsee eräs pidetyimmistä Turun kaupungin ympäristötaideteoksista. Saksalaisen taiteilijan Achim Kühnin Harmonia on ulkonäöltään näyttävä. Teos tunnetaan myös osuvasti nimellä Valaan pyrstö…
Kaiken takana on Ari Elo, teollisuusneuvos, diplomi-insinööri, Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori ja Elomaticin perustaja. Elo käynnisti yrityksensä vuonna 1970. Vuosikymmenien aikana Elomaticista on tullut menestyvä kansainvälinen teknologian alan yritys…
Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen ja Hirvi -veistos. Moni suomalainen osaa yhdistää nämä kaksi asiaa, vaikka ei olisi suuremmin kotimaisen veistostaiteen asiantuntija. Hirvi ei ollut sattumalta Mäntysen lempieläin, olihan hänen eräs harrastuksista metsästäminen. Jo nuorena hän oli opetellut piirtämään ja täyttämään metsästämiään lintuja…
Jokaisessa eurooppalaisessa kaupungissa oli aikoinaan vakituinen teloituspaikka. Se sijaitsi yleensä kaupungin ulkopuolella, usein kukkulan laella. Sopiva paikka oli vilkkaan kulkuväylän varrella, jonne kuolemaan tuomittujen tuulessa huojuvat ruumiit näkyivät hyvin…
Turkulainen Turun piirustuskoulun kasvatti Viljo Mäkinen oli kuvanveistäjänä ja taidemaalarina tuottelias monilahjakkuus. Kupittaan Saven keraamikkona syntyi vuosien varrella uniikkikappaleita, mutta myös useita Mäkisen suunnittelemia malleja oli tehtaan tuotannossa…
Turun kaupungintalon kupeessa on mielenkiintoinen ulkotilaveistos, Vehmaan punamustasta graniitista tehty taideteos. Massiiviselta vaikuttavan teoksen sekä jalusta ja sen päälle sijoitettu kiiltäväksi hiottu kaareva osa ovat samaa vehmaalaista kivimateriaalia…
ILMARINEN KYNTÄÄ KYISEN PELLON
Kansalliseepoksemme Kalevala on ollut loputon inspiraation lähde monille kuvataiteilijoillemme. Turkulainen Jukka Salminenkaan ei ollut poikkeus. Hän tulkitsi Kalevalan hahmoja ja tapahtumia perin omintakeisella kubistisella tyylillään. Toiset pitävät, toiset eivät…
Taiteilija Eero Merimaa on laittanut todellakin oman mielikuvituksensa liikkeelle toteuttaessaan Joitakin teknokukkasia -nimisen taideteoksen. Lenkillä Raunistulan maastossa ensikertalainen ensin hämmästyy, hämärässä ehkä jopa hieman pelästyy ja lopuksi hymyilee…
Vähätori on kiistatta Suomen kaunein kaupunkinäkymä, italialaistyylinen piazza. Sen historia alkaa viimeistään silloin, kun Aurajoen yli valmistui ensimmäinen silta vuonna 1414. Se johti Suurtorilta nykyisen kirjastotalon kulmalle…
Kauppaneuvos Erik Julinin näköispatsas on nykyisin juuri siellä missä sen pitääkin olla, Turun VPK-talon edustalla Eerikinkadun ja Eskelinkadun kulmassa. Uusrenessanssirakennus, ”Brankku”, on nykyisin yhtä hienossa kunnossa kuin valmistuessaan vuonna 1892…
Kupittaanpuiston Hirvi -veistos lienee kuvanveistäjä Jussi Mäntysen tunnetuin teos Turussa. Iso sarvipäinen uroshirvi oli metsästystä harrastavan Mäntysen lempieläin. Taiteilijauransa loppupuolella Mäntysen tuotantoon tulivat sirommat eläimet, pitkäkaulaiset joutsenet ja kurjet…
Lähinnä parkkipaikkaa muistuttava Borenpuisto on nykyisin vaatimattoman näköinen verrattuna siihen, millainen se oli aikoinaan. Kaupunkiarkkitehti Carl Ludvig Engelin Turun palon jälkeen tekemän suunnitelman perusteella nykyinen Läntinen Rantakatu oli nimeltään Läntinen Esplanadi…
KAUPPA, TEOLLISUUS JA SÄÄSTÄVÄISYYS
Turkulaissyntyinen Emil Wikström on suomalaisen kuvanveiston kärkinimiä. Hän oli lähtöisin köyhästä perheestä, joten alku pitkälle ja komealle taiteilijauralle olivat vaatimattomat. Lahjakas nuori sai kuitenkin paikallisia tukijoita, joiden avulla Wikström saattoi edetä taiteilijaurallaan…
Paikkahan on mitä arvokkain, mutta samalla myös äärimmäisen vaativa. Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen kuvataiteilija Saara Ekströmiltä tilaama teos tuli sijoittaa Turun pääkirjaston ja historiallisen Vähätorin kupeeseen. Ihan millainen taideteos tahansa ei olisi ollut mahdollinen…
Runosmäen kaupunginosa Turussa sai uuden tarpeeseen tulleen monitoimitalon, Riimin. Sen käyttäjiä ovat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Turun kaupunki (kirjasto, nuorisotila, varhaiskasvatus) ja Varhan perhekeskus- sekä neuvolapalvelut. Riimin suurin tila on kirkkosali…
Keramiikkataiteilija Karin Widnäsin taideteos Kimonon olemassaoloa ei ohikulkija edes heti oivalla. Jätevedenpumppaamo on enemmänkin Aurajokirannan maisemia pilaava elementti kuin osa Widnäsin taideteosta. Kimono on pumppaamorakennuksen kauniisti koristelu yli seitsemän metriä korkea valkoinen piippu…
Turun Säästöpankki katosi aikoinaan katukuvasta, mutta sympaattinen muori Kissa-Alli jäi kuopatun pankin edustalle hymyilemään ohikulkijoille. Ja hymyilee varmasti jatkossakin, sillä punagraniittinen veistos kestää ikuisesti…
Kissa-Kallu eli Karl Georg Lemberg on oikeasti ollut olemassa. Tosin Kallu tuskin eläessään edes näki unta, että hänestä tehtäisiin oikea patsas, muistomerkki tuleville sukupolville. Näin kuitenkin tapahtui…
Juhlaseminaari, valokuvanäyttely, juhlalentopallo-ottelu ja opastettuja kävelykierroksia, joissa tutustuttiin presidentti Mauno Koiviston Turkuun. Ohjelmaa riitti, kun tuli täyteen 100 vuotta Heidekenillä syntyneen Koiviston syntymästä. Juhlavuoden kohokohta oli, kun Turussa Mauno Koiviston kivi, presidentin muistomerkki, paljastettiin Turun matkustajasatamassa…
Kompastuskiveen ei ole nimestään huolimatta tarkoitus kompastua. Riittää, kun sen huomaa ja ehkä ymmärtää kiven merkityksen. Jalkakäytävän pintaan asennetun messinkilaatan symboliikka ei avaudu ilman etukäteen saatua tietoa siitä, mistä oikeastaan on kyse…
Harva taideteos on synnyttänyt yhtä paljon kohua jo ennen valmistumista kuin Topi Ruotsalaisen muraali Turussa. Syynä oli se, että keskeneräisestä seinämaalauksesta lähti kiertämään sosiaalisessa mediassa kuva. Siinä näkyi lähinnä epämääräisiä harakanvarpaita. Tästäkö taiteilijalle maksetaan, ajatteli moni…
Nummenpakalla on humoristinen patsas, Kissa-Kallu. Se esittää todellista henkilöä. Kuvanveistäjä Simo Heleniuksen tekemän patsaan esikuva Karl Georg Lemberg oli originelli persoona, jolle nummenpakkalaiset halusivat pystyttää oman patsaansa. Martinmäessä on vastaavanlainen, Korppu-Vihtori eli Frans Viktor Galenius…
Turun konserttitaloa vastapäätä Puutorilla sijaitseva Kun ystävyyssuhteet solmitaan -veistoksen tunnistaa liki jokainen turkulainen. Monet tietävät myös, miksi komea patsas aikoinaan pystytettiin, onhan sen symboliarvo merkittävä. Patsaan nimensä mukaisesti kyse on ystävyydestä…
TYKS Mäntymäen sairaalan (ent. Turun kaupunginsairaala) edessä sijaitseva Kurjet kaivolla -veistos jää monelta huomaamatta. Nykyään se on kesäisin istutusten ja lehtipuiden varjossa. Istuinpenkit houkuttelisivat levähtämään, mutta monella ohikulkijalla lienee muita mielessä sisälle sairaalaan kiirehtiessä…
KuvanveistäjäJussi Mäntysen teoksia löytyy kaksin kappalein. Niistä Joutsenet Turun taidemuseon edessä on tunnetuin. Sen sijaan Mäntysen Kurjet pesällä -veistos jää syrjäisemmän sijaintinsa takia puiston itäosassa tuntemattomammaksi…
Suomen alue oli vuosisatojen ajan Ruotsin vallan alla. Siihen ajanjaksoon mahtuu monta hallitsijaa, mutta harvassa ovat ruotsalaisten kuninkaiden ja kuningattarien muistomerkit Suomessa. Yksi sellainen löytyy Turusta. Kustaa II Aadolfin patsas sijaitsee Akatemiatalon edustalla…
Pitkään siinä meni. Seitsemän vuotta. Turun Aurajoen Telakkarannassa oli mystinen siniseen pressuun kääritty paketti, kunnes se vihdoin avattiin kaikille nähtäväksi. Moni olikin jo unohtanut, mitä vuonna 2017 tällä paikalla tapahtui. Poistetun pressun alta paljastui W6L64…
Turun Yliopistokadun varrella asunto-osakeyhtiö Kasinonkulman edustalla oleva Lapset -niminen veistos suihkulähteineen on kahdelta osin harvinainen. Ensinnäkin se on paljastettu aikana, vuonna 1959, jolloin lapsiaiheiset julkiset veistokset olivat vielä harvinaisia. Oli totuttu siihen, että muistomerkit kuvaavat suurmiehiä, kuten kulttuuri- ja liike-elämän merkkihenkilöitä…
Turun kaupungin ensimmäinen suihkukaivo valmistui keväällä 1924. Toivomuksen mukaan suihkulähteen huipulla pylvään päässä seisoo Suomen kansaa symboloiva pronssiin valettu leijona. Veistoksen merihevoset ja simpukat viittaavat meren merkitykseen Turulle…
Kuvanveistäjä Into Saxelin sai elää vain lyhyen elämän, sillä hän kuoli jo runsas nelikymppisenä. Harmi, sillä hän oli 1900-luvun alkuvuosien eräs lahjakkaimmista kuvanveistäjistämme. Ne harvat julkiset työt, jotka ovat jääneet nykysukupolville ihailtaviksi, ovat taidokkaasti tehtyjä…
Tervaa ja höyheniä. Puolalanpuiston kupeessa, Aurakadun päässä, sijainnut Vladimir Iljitš Leninin rintakuva sai töhrijät liikkeelle viimeksi vuonna 2020. Kerta ei ollut ensimmäinen. Leninin patsas Turussa oli ilkivallan kohteena vuosikymmenestä toiseen…
Teoksen nimi Life Cycle, on englanniksi ja teoksen tekijä, kuvataiteilija ja maisema-arkkitehti Alice Baillaud, on ranskalainen. ”Elämän kierros” -teoksen sijainti on kuitenkin monelle tutussa paikassa, Turussa Kaskenlinnan sairaalan edustalla, Vähäheikkiläntien varressa…
LIFE ON A LEAF -TALO ELI LEHTITALO
Turun Hirvensalossa sijaitsee kaupungin erikoisin rakennus. Pikisaarentien varren kirkkaankeltaista taloa ei voi olla huomaamatta. Moni pysähtyy viereiselle tielle valokuvaamaan taloa. Useat uteliaat ohikulkijat intoutuvat tutkimaan rakennusta tarkemminkin…
Turun keskustan Runeberginpuistossa sijaitseva Liljan patsas on klassikko. Se on myös turkulaisten vastine helsinkiläisten Mantalle. Patsas tunnetaan myös nimellä Turun Lilja. Se oli tärkeässä roolissa paikallista kevätkarnevaalia jo 1920-luvulla…
1980-luvulla aika oli toinen kuin nyt. Suomessa ei ollut ainuttakaan lottapatsasta. Raumalainen talousneuvos Pauli Talvio halusi pystyttää sellaisen lottien kunniaksi, olihan hänen puolisokin Mirjami Talvio toiminut lottana sodan aikana. Lotta-patsaan pystyttämisestä syntyi kuitenkin kova kohu…
Klassikkotuotteet ja kaikkien tuntemat Turun sinappi, Pilti-lastenruoka ja Jalostajan hernekeittopurkki eivät juuri selittelyjä kaipaa. Suosittujen merkkien taustalla on alun perin monialayrittäjä ja kauppaneuvos Heikki Huhtamäki, elintarviketeollisuuden yhtymän Huhtamäki Oyj:n omistaja…
MARSALKKA MANNERHEIMIN MUISTOMERKKI
Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä on tunnetuin marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimia esittävistä julkisista patsaista. Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen monumentti paljastettiin vuonna 1960 Mannerheimin syntymäpäivänä…
Telakkatoiminta näkyi Aurajoen maisemissa vuosisatojen ajan. Isommassa mittakaavassa laivojen rakentaminen alkoi jo 1700-luvun lopulla. 1800-luvun lopulla itärannalla toimi Vulcanin telakka, joka yhdistyi joen vastarannalla toimineen Ab Crichtonin telakan kanssa. Näin syntyi fuusioyritys Ab Crichton-Vulcan…
Turun Vähäheikkilässä Kupittaankadun ja Askaistentien risteyksessä kaksi pronssiin valettua naista istuu penkillä vastakkain. Kuvanveistäjä Maarit Nissilän kubistinen teos sijaitsee lahjoittajansa Turun Osuuspankin toimipisteen edustalla…
Lähes miljoonan euron taideohjelman keulakuvaksi nousee ”polkupyöräteline”. Voittajateoksen monitulkintaisuus hurmasi palkintolautakunnan Turussa, kirjoitti paikallinen lehti…
Turun kauppakorkeakoulu perustettiin vuonna 1950. Oman rakennuksen koulu sai vuonna 1958. Se on arkkitehti Aarne Ehojoen suunnittelema. Hän piti Turun kauppakorkeakoulua yhtenä parhaimpana työnään Turussa…
Oleellinen osa koulutilojen uudistamista on taiteilija ja kuvataiteen tohtoriJan-Erik Anderssonin teokset. Neliosainen taideteos on nimeltään Mielikuvituksen horisontti. Hanke on rahoitettu taiteen prosenttiperiaatteen avulla…
MIINANRAIVAAJIEN 1945-1950 MUISTOMERKKI
Miinanraivaajien 1945-1950 muistomerkki on ulkonäöltään eräs vaatimattomin muistomerkki Turussa. Siihen liittyvä symboliikka on kuitenkin erittäin merkittävä. Kyse on kunnianosoituksesta niille varusmiehille, jotka sodan jälkeen joutuivat riskeeraamaan oman henkensä…
Espanjassa syntynyt, mutta turkulaistunut kuvataiteilija, säveltäjä ja muusikko Pepe González on tullut tunnetuksi värikkäistä tempauksistaan. Toisinaan kirvestaiteilija on eksynyt provosoivilla tekosillaan luvattomillekin teille. Julkisuutta tuli ainakin…
Jokainen Turun yliopistossa opiskellut on kulkenut legendaarisia portaita pitkin tuomiokirkolta ylös Yliopistonmäelle. Koskenniemenkatu -nimisen kulkuväylän puolessavälissä on Koskenniemenaukio ja muistomerkki Muusat Veikko Antero Koskenniemelle…
Matti Koivurinnan säätiö käynnisti tilaustyöhankkeen Turun kulttuuripääkaupunkivuoden sekä museon perustajan kauppaneuvos Matti Koivurinnan 80-vuotispäivän kunniaksi. Työ tilattiin tunnetulta kuvanveistäjä Hanna Vihriälältä…
Turun Vartiovuorenpuistossa Mustainveljestenkujan varrella sijaitsevaan nelikulmaisen pylvään päähän sijoitettu rintakuvaa ei voi olla ohikulkija huomaamatta. Muotokuvan henkilöä on kuitenkin ehkä vaikea tunnistaa. Ei edes sitä, että kyseessä on meritoitunut sotilashenkilö…
Paavo patsastelee viidessä eri paikassa – juoksijan kotikaupunki Turku sai vasta kolmannen Paavo-patsaan. Paavo Nurmen Pariisin olympiakisojen viiden olympiakullan symbolinen arvo nuorelle kansakunnalle oli niin suuri, että Suomen valtio tilasi turkulaiselta kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta mestarijuoksijaa esittävän veistoksen vuonna 1924…
Saa taputtaa ja se olisi ihan suotavaakin. Kuvanveistäjä Rafael Saifulinin suunnittelema Onnenhevonen on tarkoitettu nimensä mukaisesti tuottamaan ohikulkijalle onnea. Saifulinin mukaan saavuttaakseen jotain elämässä on päästävä ratsun selkään…
Äveriäs tupakkatehtailija ja laivanvarustaja kauppaneuvos Fredrik von Rettig lupautui maksajaksi. Turkulaiset tarvitsivat kunnon kirjaston. Rettigillä oli kuitenkin oma henkilökohtainen toive. Hän oli tykästynyt 1600-luvulla rakennettuun Tukholman ritarihuoneen ulkonäköön…
Turussa Pansion kaupunginosassa korkean mäen päällä on vanha lentomajakka 1930-luvulta. Se tuli ajankohtaiseksi, kun Suomen ensimmäinen maalentokenttä perustettiin Artukaisiin vuonna 1935. Ajatuksena oli rakentaa Turusta Tukholmaan asti lentomajakoiden ketju…
Kuvataiteilija Mika Natrin teos Pilvet paljastettiin Aurajokirannassa loppuvuonna 2006. Haponkestävästä teräksestä tehdyn kolmiosaisen ympäristötaideteoksen historia alkaa kuitenkin jo 1970-luvun alkuvuosilta. Se oli aikaa, kun Turku sai kansainvälisestikin tasokkaan hotellin…
Jo nimi Varvintori, Varvstorget, viittaa vahvasti siihen, mitä tällä paikalla aikoinaan tehtiin. Telakkatoiminnasta ja laivanrakentamisesta ovat yhä muistona torin ympärillä säilyneet entiset telakkahallit ja vanha köysitehdas. Jälkimmäinen toimii nykyisin Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian tiloina ja entisessä telakkahallissa on Turun konservatorio ja Sigyn-sali…
Harva turkulainen tietää, missä sijaitsee kuvanveistäjä Simo Heleniuksen Poika ja meri -veistos. Se sijaitsee Asunto-osakeyhtiö Auranrannan sisäpihalla osoitteessa Linnankatu 34 Marina Palace -hotellin vieressä…
On muistomerkkejä ja muistomerkkejä. Ja sitten on Porthanin muistomerkki, Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksellä rahoitettu monumentti vuodelta 1864. Monien mielestä Turun Porthanin puistossa sijaitseva historiallinen veistos on myös eräs maamme hienoimmista muistomerkeistä…
Portsan pojilla näyttää olevan ihan mukava fiilis, vaikka ovat matkalla kouluun. Reippaan parivaljakon opinahjo Turun Lyseo on enää vain muutaman korttelin päässä. Lieneekö tiedossa Fredrik ”Fretu” Rauhan oppitunti. Ehkä pojat ovat vain pahasti myöhässä…
Posankkaa ei voi olla huomaamatta, jos ajelee Helsingistä päin Turkuun. Kylpylähotelli Caribian edustalla ja Helsingintien varrella sijaitseva humoristinen kumiankan ja marsipaanipossun risteytys on ihastuttanut jo vuosien ajan…
Kuvanveistäjä Kauko Räsäsenveistos Puhuri Varissuon Marjavuoren puistossa kätkeytyy helposti kesäkuukausina lehmusten sekaan. Lähellä Suurpäänkadun ja Kraatarinkadun risteystä, kevyenliikenteen väylän kupeessa, vauhdikkaasti juoksenteleva alaston nainen herättää huomiota viimeistään lehtien pudotessa…
Forum Marinumin ja Suomen Joutsenen välisellä nurmialueella sijaitseva komea Päivänkakkara -niminen tilataideteos pystytettiin vuonna 2011. Koska teokseen käytetyt materiaalit eivät olleet tarkoituksellisesti kovin pitkäikäisiä, oletettiin teoksen olevan purkukuntoinen muutaman vuoden kuluttua pystytyksestä…
Portugalilaistaiteilija Alexandre Farto, taiteilijanimeltään Vhils, on suomalaisille melko tuntematon. Sen sijaan hänen erikoinen teoksensa Remains on tuttu kaikille niille, jotka ovat kävelleet Turun entisellä telakka-alueella, Telakkarannassa…
Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun Turun tuomiokirkon takamailla sijaitsi vilkas kasarmialue. Niistä ajoista muistuttaa enää kadunimet Kasarminkatu ja Vänrikinkatu sekä pari muistomerkkiä, Nina Sailon veistämä Lotta Svärd -patsas ja Rumpalit…
Aboa Vetus & Ars Nova -museon muuriin on upotettu teos, joka on omistettu Fredrika Runebergille , Johan Ludvig Runebergin puolisolle. Jälkimmäisen meriitit ovat tunnettuja, mutta Fredrika jäi usein miehensä varjoon…
Kuuluisat suurmiehet Johan Ludvig Runeberg, Elias Lönnrot ja Johan Vilhelm Snellman ovat aakkosjärjestyksessä, niin veistoksen nimessä kuin itse muistomerkkiin ikuistettuinakin. Näiden merkkihenkilöiden patsaita on muuallakin kuin Turussa…
Keväästä 1973 ja Italian Monzasta tuli Jarno Saarisen uran päätepiste. Radalle jäänyt öljyläiskä koitui sekä ”Paronin” ja italialaisen Renzo Pasolinin kohtaloksi. Jarno Saarinen oli ennen kuolemaansa nousemassa urallaan kohti maailmankärkeä. Miehen meriitteihin kuului jo 250 kuutioisten maailmanmestaruus…
Hellaksen tehdasrakennuksista komein on 140 metriä pitkä arkkitehti Voldemar Kuurmanin suunnittelema suklaatehdas. Funkkistyylinen talo rakennettiin alun perin vuonna 1941, mutta sitä on myöhemmin laajennettu. Kerroksiakin on lisätty. Suklaatehtaan edessä on hieno suihkulähde ja vehmaalaisen Jussi Vikaisen veistos Sadetyttö ja makeisputto…
Turun Biolaakson Biolinja -nimisen kadun varrella on ympäristötaideteos, jota ei ehkä edes oivalla taideteokseksi. Se on osin tarkoituskin, sillä Jan-Erik Anderssonin teos hyödyntää rakennettuja kunnallisteknisiä rakenteita, kuten valaisinpylväitä ja Jaaninojan yli rakennettua kahta kevyenliikenteen siltaa…
Turun musiikkitalon rakentaminen Itsenäisyydenaukiolle tarkoitti alueella olevien veistosten siirtämistä väliaikaisesti varastoon. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki sijoitetaan pysyvästi Tuomaanpuiston entiselle Turun Kasarmialueelle. Taivaallinen vaunu ja Soihtu -suihkukaivoveistoksen osat varastoitiin väliaikaisesti Turun museokeskuksen tiloihin…
Turkulainen Herman Spöring on saanut oman muistomerkkinsä, vaikka useimmilla ei ole hänestä mitään käsitystä. Olipa hänen meriitit pitkään unohduksissa jopa historian asiantuntijoiltakin. Tai niitä ei ainakaan osattu arvostaa riittävästi…
Turun Kupittaanpuiston Summan taistelun muistomerkki, Turun Ylösnousemuskappelin hiekkareliefit, Paimion Raivaajapatsas, Laitilan Piispa Eerik Sorolainen, Rauman Fransiskaanipatsas ja Jussi Vikaisen viimeinen suurtyö Vehmaan Työn patsas ovat tuotteliaan kuvanveistäjän tunnetuimpia julkisia teoksia…
Punagraniittinen veistos Läntisellä Rantakadulla lähellä Teatterisiltaa sijaitsee näkyvällä paikalla. Useimmat turkulaiset tunnistavat tyylikkään Suojattu kasvu -teoksen, mutta sen sisältämä symboliikka jää monien muiden julkisten taideteosten tavoin vieraaksi…
Syksyn pimenevästä torstai-illasta Turun Kupittaalla tuli lopulta sysimusta. TPS:n juniorijoukkueen valmentaja ja seuraikoni Kim Suominen sai yllättäen sairaskohtauksen. Nopeatkaan elvytystoimet eivät auttaneet…
Turun pääkirjaston sisäpihalla käyskentelevä Sweet Yellow Melon eli Makea Keltainen Meloni on vain yksi taiteilija Miina Äkkijyrkän lukuisista teoksista, mutta tämäkin herättää helposti erilaisia mielipiteitä, puolesta ja vastaan – kuten Äkkijyrkän kohdalla on usein ollut tapana…
Taiteilija Stefan Lindfors oli tärkeällä asialla. Saaristomeren suojelu sai häneltä komean lahjoituksen, Symbiosis-monumentin. Veistoksen avulla halutaan kiinnittää huomio Itämeren huonoon tilaan ja samalla kerätä rahaa Saaristomeren suojeluun…
Paraatipaikalla sijaitseva veistos Tapaaminen Turussa 1812 on herättänyt paljon jupinaa. Leninin rintakuva sai lähteä Turun katukuvasta. Kaupungin tiedotteen mukaan venäläistä vallankumousjohtajaa esittävä patsas ei sovi Turun kaupungin nykyarvoihin…
Keramiikkataiteilija Kim Simonssonin teos Temppeli poikkeaa useimmista muista Turun julkisista teoksista. Turku Energian muuntajarakennus Uudenmaankadun ja Kupittaankadun kulmassa on saanut tyystin toisen ilmeen suomalais-ruotsalaisen kuvanveistäjä Simonssonin ansiosta…
Omena ei ole todellakaan pudonnut kauas Wirkkalan perheessä. Isä Tapio Wirkkala oli kuuluisa suomalainen muotoilija ja kuvanveistäjä. Äiti Rut Bryk oli meritoitunut keramiikkataiteilija. Perheen poika Sampsa on sisustusarkkitehti ja tytär Maaria Wirkkala on useasti palkittu kuvataiteilija…
Vuonna 1996 Peltolan koulutalon nurmikolla paljastettiin kuvanveistäjä Kimmo Ojaniemen ympäristötaideteos Tiedon pyramidi. Samalla vietettiin Peltolan teknillisen ammattikoulun (nyk. Turun ammatti-instituutti) kymmenvuotisjuhlia…
TURUN LINNATONTUN JA VALPURI INNAMAAN KOHTAAMINEN TEATTERISILLALLA
Sillan kiireinen kulkija ei välttämättä edes huomaa, että kyseessä on myös sillankanteen ikuistettu taideteos. Taiteilija Jan-Erik Anderssonin teos kuvaa kahden henkilön kohtaamista. Toinen on fiktiivinen hahmo Turun linnantonttu ja toinen todellinen henkilö Valpuri Innamaa…
TURUN PUNAVANKILEIRIN MUISTOMERKKI “535”
Turun ehkä mystisin muistomerkki löytyy läheltä Turun yliopistollista keskussairaalaa Kurjenkaivonkentän rinteestä. Sitä on vaikea huomata ja talvisin kallioon upotettu taideteos katoaa lumen alle kokonaan näkyvistä…
TURUN SOTAVETERAANIEN MUISTOMERKKI
Keskellä Turun Samppalinnanpuistoa, sen korkeimmalla paikalla, sijaitsee harmaagraniittinen pylväs. Veistokseen on kirjoitettu teksti Pro Patria 1939-1945 (Isänmaan puolesta). Nelikulmaiseen pylvääseen on ikuistettu myös pronssinen Tammenlehvä, viime sotiemme veteraanien arvokas tunnus…
TURUN TUOMIOKIRKON KORTTELI V.1756
Kerta ei ollut ensimmäinen, kun Turku oli ilmiliekeissä. Vuoden 1827 palo oli kuitenkin tulipaloista tuhoisin. Lähes koko kaupunki paloi poroksi. Katastrofilla oli myös pitkäaikaiset vaikutukset Turun kaupungin tulevaisuuteen…
Julkiset veistokset voivat olla humoristisiakin – Aurajokirannassa moni pysähtyy ihmettelemään. Tämä tarina alkaa, kun Myllysilta rakennettiin yli Aurajoen. Tai pikemminkin silloin, kun tämä alkuperäinen vuonna 1975 valmistunut ohut silta alkoi notkua. Tuli tarve rakentaa uusi Myllysilta. Uuden sillan vihkiäiset pidettiin syksyllä vuonna 2011…
Kuvataiteilija Simo Heleniuksen teos Utelias oli alun perin esillä Wäinö Aaltosen museossa. Paikka oli tuttu Heleniukselle, sillä hän työskenteli vuosien ajan Wäinö Aaltosen museon vahtimestarina ja taideteosten ripustajana…
Kun kyse oli legendaarisen rakennusurakoitsija Armas Puolimatkan muistomerkistä, sen piti kuvastaa myös esikuvaansa – niin nimessä, muodoissa ja valitussa materiaalissakin. Tältä pohjalta syntyi kuvanveistäjä Maarit Nissilän teos Vahva…
Antin askeleet, Antinportti, Illuusio, Pirkanpylväs, Sinikurjet, Viikin Keltakoipi ja Keltanokat. Erikoisia nimiä, joille löytyy eräs yhteinen tekijä. Kaikki ovat kantaverkkoyhtiö Fingridin pystyttämiä sähköverkon voimajohtopylväitä…
Turkulaisen runoilijan Josef Julius Wecksellin ura oli lyhyt, mutta menestyksellinen. Hän ehti julkaista uransa aikana vain kaksi teosta, joista näytelmästä Daniel Hjort, Turun linnaan ja nuijasodan aikaan sijoittuvasta näytelmästä tuli menestys…
Ylös mentäessä vasemmalla puolella on kuvataiteilija Robert Wilhelm Ekmana oikealla samalaisen nelikulmaisen pylvään, hermin, päälle on asetettu Victor Westerholmin…
Turkuhallin edustalle hankittiin Pro Finlandia -mitalilla palkitun Harry Kivijärven taideteos Voiton portti. Sen kerrotaan maksaneen miljoona markkaa. Sellainen piti kuitenkin saada, kun isossa maailmassakin on vastaavanlaisia nähty hallien edustoilla…
YLÖS PYHÄÄN PYÖRRYTTÄVÄÄN KORKEUTEEN
Ei epäillystäkään, kuka on Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen -veistoksen tekijä. Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen erikoistui eläinaiheisiin veistoksiin. Pitkäkaulaiset joutsenet olivat hänen lempilintujaan. Mäntynen lahjoitti Tuomiokirkkopuistossa sijaitsevan tyylikkään veistoksen Turun kaupungille…
Alkuperäisellä paikallaan on myös Puolalan puiston massiivinen Ystävyyden patsas, Leningradin, nykyisen Pietarin ja Turun kaupungin ystävyydestä muistuttaen. Tosin toistaiseksi ystävyyssuhteet on katkaistu. Turku keskeytti kaikki käynnissä olevat nykyiset toiminnat sekä tulevien tapahtumien suunnittelun…
Myös Petrelius on saanut oman muistomerkkinsä. Se sijaitsee Samppalinnanmäen näköalapaikalla. Tosin nykyään puut ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että näkymä on etenkin kesäisin rajallinen. Kuvanveistäjä Felix Nylundin teosta Äiti ja lapsi pidetään yhtenä Turun kauneimpana julkisista veistoksista…
MUSEOT
TURUN MUSEOKOHTEET (kooste)
Turussa reilusti yli kolmekymmentä. Osa on avoinna vain harvakseltaan, osa vain kerran vuodessa, osaan pääsee, kun sopii vierailusta etukäteen. Ohessa on kattava kattaus siitä, mitä Turku oikeasti tarjoaa…
Eräs Suomen kiehtovimmista museoista, historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova. Tarjolla on yhdistelmä kiehtovaan keskiaikaa ja modernia taidetta. Ensiksi mainittu on historiallinen museo, joka on rakennettu Luostarikorttelista esiin kaivettujen raunioiden päälle. Löydetty esineistö on myös esillä…
Jyrätään vaan matalaksi, mokomakin rötiskä, ajattelivat aikoinaan monet turkulaiset poliitikot. Onneksi näin ei käynyt. Hilkulla kuitenkin oli, että Qwenselin talo, eräs Turun ja jopa koko Suomen arvokkain puinen porvaristalo, olisi palanut jo aiemmin poroksi…
Turun biologisessa museossa oppii tunnistamaan kotimaisia eläinlajeja. Näin ovat tehneet tuhannet koululaisryhmät jo vuosikymmenien ajan, sillä Turun biologisen museon perustamisesta on kulunut jo reilusti yli 100 vuotta. Vastaavanlaista ei ole Suomessa, ei edes koko Euroopassa – Tukholmaa lukuun ottamatta…
Moni Aurajoen rantaa kävelevä pysähtyy ihailemaan sympaattiselta vaikuttavaa pikkutroolaria. Laituriin kiinnitetty sinivalkoinen Blue Nose -niminen alus kerää katseita. Eikä ihme, sillä aluksen kippari Antti Valtola pitää omistamansa troolarin moitteettomassa kunnossa…
Ruotsin varakonsuli, liikemies, kaupunginvaltuuston jäsen, tehtailija, suurlahjoittaja jne. Alfred Jacobssonin tittelilista on pitkä. Lähes loputon on myös luettelo niistä yrityksistä, joita hän oli perustamassa ja johtamassa. Osa niistä toimii yhä nykyisinkin. Seuraavat ovat tuttuja: Turun Osakepankki, Höyrylaivaosakeyhtiö Bore, Turun Kaakelitehdas, Turun Verkatehdas, vakuutusyhtiöt Fennia ja Verdandi.…
Brinkhallin alakulo päättyi, kun Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö osti kartanon Turun kaupungilta vuonna 2001. Säätiö oli saanut lahjoituksen Anna ja Signe von Bonsdorffin rahastolta. Varat käytettiin kartanon hankintaan sekä sen kunnostamiseen…
Toimii. Ei toimi. Toimii. Ei toimi. Toimii. Ei toimi…Kyseessä on tietysti eräästä Turun uusimmasta nähtävyydestä. Tuskin idean isä aavisti hankkeen suunnitteluvaiheessa vuonna 2010 kuinka paljon Kakolanrinteen tuleva rinnehissi, funikulaari, tulee saamaan julkisuutta…
Eräs yksityiskohta, mikä Turkuun tullutta matkailijaa aina vaan ihmetyttää, on Förin maksuttomuus. Turusta Åboon voi reissata jokilautalla ilmaiseksi. Paikallisille Aurajoen ylitys on arkipäivää, mutta etenkin kevään luokkaretkeläisille yli 100-vuotias on omanlaisensa elämys…
Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle. Museo, jota ei ole, esittelee esineitä, joita ei ole olemassa. Sen toimintaa pyörittää mies, jonka ei pitänyt edes syntyä eikä kouluttautua kultasepäksi…
Saarisen hautaustoimiston Linnakadun kellarikerroksesta löytyy todellinen helmi. Piilossa katseilta on autotalli, jossa Jarno Saarinen aikoinaan rakenteli moottoripyöriään. Pikkuveli Jari on kerännyt sinne hienon kokoelman nostalgisia muistoja…
JOUKO KURRIN PERÄMOOTTORIKOKOELMA
Voisi olettaa, että edesmennyt Jouko Kurri myhäilee tyytyväisenä pilvenreunalla. Hänen komea elämäntyönsä on seuraavien sukupolvienkin ihailtavana – vieläpä parhaassa mahdollisessa paikassa, Merikeskus Forum Marinumissa Turussa…
Joulurauhan julistus on luettu Turussa lähes katkeamattomana perinteenä 700 vuoden ajan aina 1300-luvulta asti. Brinkkalan talon parvekkeelta joulurauha on julistettu vuodesta 1886 lähtien. Nykyinen joulurauhan julistuksen kaava on peräisin vuodelta 1903…
Kun muualla Kakolanmäellä rakennetaan kokonaan uutta tai nykyaikaistetaan vanhoja rakennuksia rakentamalla esimerkiksi parvekkeita, toimitaan mäen korkeimmalla kohdalla päinvastoin. Keltainen kivitalo eli vankilajohtajan entinen asunto pihapiireineen, entisöidään ulkoasultaan alkuperäiseen asuunsa…
Kuralan Kylämäki on museo- ja kulttuurivirkistysalue, jossa pääsee siirtymään entisaikojen tunnelmaan. Kylämäki sijaitsee kaupungin kupeessa, mutta tunnelmallinen maalaismiljöö rakennuksineen ja puutarhoineen on aito ja alkuperäinen…
Joulu on Turussa sijaitsevan Kuralan Kylämäen yksi vuoden kiireisimpiä aikoja, mutta varsinaisen sesonki on kesällä. Silloin Kylämäki on suosittu perhematkailukohde, kiitos monien kotieläimien. Pitkä matka on kuitenkin kuljettu nykypäivään. Paljon piti tapahtua ennen kuin museotoiminta pääsi alkamaan. Ei liene yllätys, että koko alue oli aikoinaan jäädä kerrostalojen alle…
Alku oli vaatimaton. Vain muutama petipaikka. Tosin aikakin oli tyystin toinen kuin nykyisin. Elettiin 1700-luvun puolenvälin aikaa, kun Ruotsin kuningas Adolf Fredrik allekirjoitti lasaretin perustamisasiakirjan. Vuodesta 1756 käynnistyi ei pelkästään Turun, vaan koko Suomen sairaalahistoria…
LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO
Astu ajassa 200 vuotta taaksepäin. Turun Luostarinmäen käsityöläismuseo on kokoperheen retkikohde historialliseen kaupunkimiljööseen. Luostarinmäki ei ole pelkästään Turun, vaan myös koko valtakunnan tärkeimpiä nähtävyyksiä. Se on Maurin Kunnaksen Koiramäenkylä ihkaelävänä…
Kun astuu sisään, nenään tuoksahtaa tuttu tuoksu: tervan miellyttävät aromit tuovat vastustamattomasti mieleen vanhat purjelaivat. Terva siirtää ajatukset aikaan, jolloin miehet olivat rautaa ja laivat puuta. Turussa Aurajoen rannalla lähellä jokisuuta sijaitseva Forum Marinum kuuluu museoiden eliittiin…
Turussa on eräs urheilumaailman helmi: juoksijakuningas Paavo Nurmen lapsuudenkoti. Erikoista on ollut se, että erään maailman parhaimman urheilijan koti on ollut harvakseltaan avoinna yleisölle. Nurmen Portsan Jarrumiehenkadun kotitalo oli pitkään lähes salaisena pidetty kohde. Vieläkään moni turkulainen ei tiedä, missä se tarkalleen sijaitsee…
Yleisömenestys on taattu. Kun kaupungissa vietetään syksyisin kerran vuodessa Turun päivää, on paloasema eräs suosituimmista vierailukohteista. Silloin Museotila kellari, paloaseman oma museo, avaa ovensa palokunnan historiasta kiinnostuneille…
RUISSALON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA
Paikka on mitä ihanteellisin kasvitieteelliselle puutarhalle. Turun kaupungin kupeessa sijaitseva Ruissalon lehtomainen saari on luonnoltaan ja kulttuurihistorialtaan arvokas. Täällä voi tehdä kiehtovan elämysmatkan maailman eri kolkkaan tutustumalla eksoottisiin kasveihin…
Sibelius-museo jää suurten ja suosituimpien museoiden varjoon. Harmi, sillä Turun tuomiokirkon takana sijaitseva museo Suomen ainoa varsinainen musiikkimuseo. Jo rakennuksen omalaatuinen arkkitehtuuri on nähtävyys. Paikka tunnetaan myös Pehr Kalmin 1700-luvun puutarhasta ja Turun vanhimmasta tammesta…
S/S Boren historia alkaa vuonna 1960 Oskarshamnin telakalta, kun Höyrylaiva Oy Boren lippulaiva valmistui. Yhtiöllä oli jo olemassa Bore I, II ja III. Uudelle, Suomen suurimmalle nykyaikaisimmalle autolautalle, ei haluttu antaa suurinumeroista nimeä. Alusta alettiin kutsua nimellä Nolla-Bore. Yhtiön matkustajalaivoissa oli usein kaksi peräkkäistä savupiippua, joista toinen oli valepiippu…
Korvissa vihlovan visselin ulvahdus kertoo höyrylaiva Ukkopekan lähtevän merelle. Turussa Aurajoessa Martinsillan kupeessa laituripaikkaa pitävästä aluksesta on tullut tärkeä osa varsinaisuomalaista kesämatkailua. Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa…
Aluksella oli iso symbolinen merkitys nuorelle tasavallalle. Aurajoen laituriin ankkuroitu alus on perin tuttu näky monelle Turussa vierailevalle. Hilkulla kuitenkin oli, että arvokas alus ei uponnut tai päätynyt romuraudaksi. ”Ankan” pelasti Merimies-Unionin Niilo Wällärin jääräpäisyys. Suomen Joutsen teki yhteensä 40 pitkää merimatkaa, niistä monet jo ennen Suomen laivaston aluksena…
Suomen Partiomuseo ei isommin ylpeile suurilla kävijämäärillään. Harmi, sillä Läntisen Pitkänkadun saneeratun teollisuuskiinteistön kätkössä olevan museon tarjonta on monipuolinen. Turussa sijaitseva valtakunnallinen partioliikkeen historiaa ja toimintaa esittelevä museo on eräs kaupungin vähemmän tunnetuimmista museoista…
Suuret purjelaivat rantautuivat viimeksi Turun Aurajokirantaan kesällä 2017. Tiedossa oli, että seuraava kansainvälinen purjelaivoille tarkoitettu Tall Ships Races -tapahtuma järjestetään Turussa kesällä 2021. Ei kuitenkaan järjestetty, sillä korona sotki suunnitelmat. Tapahtuma peruttiin. Mutta nyt järjestetään. Kesällä 2024 Turku on jälleen yksi kuudesta Itämeren Tall Ships Races’n isäntäsatamasta…
Moni turkulainen uskaltaa nykyisin hyvillä mielin vierailla Kunnallissairaalatien varrella sijaitsevassa puisessa rakennuksessa. Aikoinaan talo tunnettiin nimellä Kuppala, toimihan se pitkään iho- ja sukupuolitautien poliklinikkana. Nykyisin sen suojissa on pieni, mutta mielenkiintoinen Turun Terveydenhuoltomuseo…
Kuuluisa brittiauto RR ei ole ainoa, mikä löytyy Rostenin kokoelmasta. Reinon omin sanoin niitä on yli kymmenen. Turun Automuseossa vieraileva voi heti huomata, miten lukema on kerrottu kieli poskessa. Rostenin yhden miehen kokoelma on komea. Eikä kyse ole vain autoista, vaan hallissa on myös lukematon määrä kaksipyöräisiä, alkaen entisaikojen polkupyöristä. Löytyypä kokoelmasta traktoreitakin…
Turun linnan historia ulottuu kauas 1280-luvulle. Sillä on ollut aina merkittävä osa, ei pelkästään Turun, vaan koko Suomen historiassa. Alun perin linna, yksinkertainen suorakaiteen muotoinen leirikasteli, rakennettiin pienelle saarelle Aurajoen suulle. Strategisesti tärkeän sijaintinsa ansiosta linnasta voitiin tarkkailla Aurajoen laivaliikennettä…
Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun taidemuseo valmistui vuonna 1904. Arvorakennus oli komea näky puuttoman mäen päällä. Ympäröivillä rinteillä oli vielä vanhoja 1700-luvun vaatimattomia töllejä, jotka olivat säästyneet Turun palossa. Rötiskät purettiin yksi kerrallaan. Tilalle nousi komeita kerrostaloja. Samalla Aurakatu pidennettiin taidemuseolle asti…
Tuomiokirkon aulasta noustaan portaita pitkin pari kerrosta ylöspäin. Katseilta piilossa oleva Tuomiokirkkomuseo on sijoitettu etelälehtereille. Monelle turkulaiselle saattaa tulla yllätyksenä, kuinka tasokkaasta kohteesta onkaan kyse. Toisaalta, onhan kyseessä myös Suomen vanhin kirkkorakennus…
Keskiaikaiset kulissit ovat komeat. Komeammat kuin yhdelläkään muulla Suomessa järjestettävällä joulumarkkinalla. Turun Vanhan Suurtorin tapahtuma on jouluajan kotimainen klassikko. Perinteet ulottuvat kauas maamme vanhimman kaupungin historiaan…
Turun vesilaitosmuseo ei voi ylpeillä suurilla kävijämäärillään, sillä museo on auki yleisölle vain harvoin. Varsinais-Suomen Museopäivänä ja Turun päivänä on avoimet ovet ja silloin väkeä piisaa. Aurajoen Halistenkosken rannalla sijaitseva Vesilaitosmuseo kertoo havainnollisesti Turun veden historian…
