Toisaalta, onhan kyseessä myös Suomen vanhin kirkkorakennus, joten voisi olettaakin, että vuosisatoja säilyneiden esineiden kattaus on Turun tuomiokirkossa tavallista tasokkaampi. Tuomiokirkon 700-vuotinen menneisyys jo itsessään tarjoaa aikamatkan maamme historiaan aina 1300-luvulle asti.
Kansallispyhättömme on Turun suosituin nähtävyys, onhan siellä vierailu ilmainenkin. Vain pieni osa kuitenkin vierailee maksullisessa museossa. Tosin 10 000 kävijän vuotuisesta määrästä moni muu museo olisi ylpeä.
Tuomiokirkkomuseo avattiin vuonna 1929. Kun suomalainen kirkkohistoria on vuosisatoja pitkä, on museon kokoelmiin kertynyt paljon historiallisesti arvokkaita esineitä. Vain osa on esillä. Loput ovat tutkijoiden käytössä. Vanhimmat esineet ovat katoliselta ajalta 1300-luvulta. Nähtävänä on esineitä, joita eivät kirkkoa hävittäneet lukuisat tulipalot ole tuhonneet. Kirkollinen kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen.
Museo on hämärästi valaistu. Syystäkin. Lehterin ikkunatkin on UV-suojattu. Lasivitriineissä olevia esineitä vartioidaan hälytysjärjestelmällä. Arvoesineille on määritelty vakuutusarvo, vaikka se ei vastaa todellista arvoa. Esineet ovat ainutlaatuisia, ja siten ne ovat korvaamattomia. Jokainen esine edustaa oman aikakauden parasta mahdollista käsityötaitoa.
Museo on jaettu osastoittain. Ensimmäiseksi havainnollistetaan tuomiokirkon rakennushistoriaa. Koska kirkon rakentaminen aloitettiin yli 700 vuotta sitten, on sen ulkomuoto vaihtunut useaan kertaan.
Tuomiokirkko oli katolinen 1200-luvun lopusta 1500-luvun uskonpuhdistukseen asti. Silloin kirkko oli myös mahtavimmillaan. Katolilaisuuteen kuuluivat kirkon lukuisat puiset pyhimyspatsaat, jotka reformaation myötä poistettiin. Osa on nyt esillä museon vitriineissä.
Keskiajan esineistössä on mukana useita esineitä, jotka ovat säätyläisten lahjoituksia kuolleiden omaisten muistoksi. Museon eräs kuuluisimmista esineistä on Ejbyn kalkki eli ehtoollismalja, joka on peräisin 1420-luvulta. Se on alun perin lahjoitettu Pyhän Henrikin alttarille Tuomiokirkkoon. Tanskalainen Otte Rud kuitenkin ryösti ehtoollismaljan 1500-luvulla ja se vietiin Tanskaan Ejbyn kirkkoon. Tanskalaiset palauttivat maljan takaisin Turun tuomiokirkkoon vuonna 1925.
Museossa on esillä myös komea myöhäisbarokkityylinen kynttilänjalka. Myös se lahjoitettiin aikoinaan Turun tuomiokirkon koristeeksi. Sillä haluttiin kunnioittaa Suomen suurruhtinaskunnan hovioikeutta vuonna 1730.
Museon viimeinen osasto on omistettu kirkkotekstiileille. Vitriinien lisäksi lisää tekstiilejä on vetolaatikoissa vitriinien alla. Niitä saa katsoa vetämällä laatikot auki. Kaksi Turun palosta säästyneitä hautajaisvaakunoita on kiinnitetty seinälle.
Tuomiokirkkomuseo on avoinna joka päivä klo 9-18. Ainoastaan kirkollisten toimitusten aikaan museoon ei ole pääsyä.
TUOMIOKIRKKOMUSEO
Osoite: Turun tuomiokirkko, Tuomiokirkonkatu 1, Turku.
