VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Herra on hyvä ja pyöräilee Martinsillan kautta. Förillä ei ole kiirettä.
Näin totesi oman arvonsa tunteva föriäijä kuljettajakopin oven raosta, kun kiireinen nykypäivän kulkija ihmetteli, miksi lautta ei jo lähde rannasta. Matka Turusta Åboon kestää parisen minuuttia, mutta ei vauhtikaan ole hirmuinen, viitisen kilometriä tunnissa. Matkustajien määrästä riippuen tunnissa ehtii tehdä Aurajoen yli kymmenkunta matkaa.
Tämän päivän föriäija, hahmo kopin tummennettujen ikkunalasien takana, jää kulkijoille vieraaksi. Silti moni on ottanut tavaksi astuessaan lautalle tervehtiä aluksen kipparia.
Toista oli ennen muinoin, sillä alkuaikojen kuljettajat, föriäijät, olivat tuttuja kaikille turkulaisille. Myöhemminkin eräs heistä, Raimo Virta, saattoi tulla monelle vakituiselle joen ylittäjälle tutuksi, sillä Virta kipparoi föriä peräti 31 vuoden ajan ennen kuin jäi työstään eläkkeelle vuonna 1998.
Aurajokea on ylitetty monin eri tavoin aina niistä ajoista alkaen, kun alajuoksulla on ollut asutusta ja teollisuustoimintaa. Tääl puol jokkea sijaitsevan Tiilisalin takia ja telakkatoiminnan vilkastuessa tarvittiin isompia veneitä ihmisten kuljettamiseen. Laivanrakentaja William Crichton rakennutti kahdeksantoista hengen rautasoutuveneen korvaamaan edelliset veneet 1800-luvun lopulla. Tämäkin ratkaisu osoittautui vain väliaikaiseksi, kun alueen työväestön määrä kasvoi entisestään.
Tarvittiin kunnon lautta, sellainen mihin mahtuisi hevonenkin kärryineen. Vulcanin konepajalla valmistui lähes samanlainen lautta kuin nykyisen Myllysillan kohdalla kulkenut Ylinen föri. Mukaan mahtui 75 matkustajaa.
Alinen föri eli Wechterikujan (länsiranta) ja Tervahovinkadun (itäranta) väillä sukkuloinut lautta valmistui vuonna 1903 ja se aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Aluksi onkaföri kulki puilla lämmitettävän höyrypannun voimalla, kunnes vuonna 1955 se sai dieselkoneen.
Förin matkustajamäärä kasvoi oleellisesti, kun telakka-aluetta vastapäätä valmistui Barkerin puuvillatehdas 1800-luvun lopulla. Englantilainen John Barker oli Suomeen tulleessaan ensin Tampereella teknisenä johtajana James Finlaysonin perustamassa puuvillatehtaassa. Myöhemmin Barker päätti perustaa oman tehtaansa Turkuun Aurajoen rantaan.
Ajan myötä Barkerin puuvillatehtaasta tuli eräs Turun suurimmista työnantajista. Kun vielä telakkakin kasvoi entistä suuremmaksi, oli förillä aikamoinen tungos työvuorojen vaihtuessa. Pumpulan flikat ja telakan rautakohdat kohtasivat toisensa Aurajoen lautalla.
Kun Barker siirsi toimintansa Raunistulaan, Aurajoen rannan komeat punatiiliset tehdasrakennukset purettiin vuonna 1972. Tilalle tuli Barkerin puisto. Sen sijaan viereisen tontin Auran panimon tehdasrakennukset ovat säilyneet.
Todennäköisesti Förin nimi on väännös ruotsin kielestä (fjärja). Toinen mahdollisuus on englanninkielinen sana ferry, tosin nimitys föriäijä oli jo käytössä ennen kuin alueen telakkatoiminta alkoi. 1980-luvulta lähtien förin virallinen nimi on ollut Föri, isolla alkukirjaimella.
On hämmästyttävää, miten yli 100-vuotinen Föri kulkee yhä lähes alkuperäisessä asussaan. Kuljettajahyttiä on levennetty ja dieselmoottori on korvattu sähkömoottoreilla vuonna 2017. Tarvittava sähköenergia saadaan akuista, jotka ladataan yöaikaan. Akkujen kapasiteetti riittää koko päivän ajaksi.
Föri kulkee läpi vuoden, poikkeuksena erityisen kylmät talvet. Kun jään paksuus on vähintään 30 senttiä, paikalle rakennetaan puinen jääsilta. Näin on tehty useasti 2000-luvullakin.
Eräs yksityiskohta, mikä Turkuun tullutta matkailijaa aina vaan ihmetyttää, on lautan maksuttomuus. Turusta Åboon voi reissata ilmaiseksi. Vajaan 80 metrin matkalle mukaan mahtuvat myös polkupyörät. Suurten kesätapahtumien aikana Förillä on melkoinen tungos. Silloin saattaa joutua odottamaan lautalle pääsyä. Föri ei myöskään ole jokilaiva, jonka kannella voisi siemailla pidempään omia oluitaan jokimaisemista nauttien.
FÖRI
Osoite: Läntinen Rantakatu 47, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin
