Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Elohopea, vismutti, salvarsaani, penisilliini… lääkkeet on ollut moninaisia, kun on yritetty lievittää kupan aiheuttamia oireita. 1700-luvun lopulla sukupuolitaudit yleistyivät. Tiedon puute ja salailu leivittivät tauteja entisestään.

1800-luvulla perustettiin ensimmäisiä kuppahoitoloita. Sairastuneet eivät vain oikein tahtoneet hakeutua hoitoon. 1940-luvulla saatiin ensimmäiset tehokkaammat lääkkeet. Penisilliini tuli käyttöön vuonna 1946.

Toista on nyt, sillä moni turkulainen uskaltaa nykyisin hyvillä mielin vierailla Kunnallissairaalatien varrella sijaitsevassa puisessa rakennuksessa. Aikoinaan talo tunnettiin nimellä Kuppala, toimihan se pitkään iho- ja sukupuolitautien poliklinikkana. Nykyisin sen suojissa on pieni, mutta mielenkiintoinen Turun Terveydenhuoltomuseo.

Museo kertoo koruttomalla tavalla lääketieteen ja sairaalahoidon historiaa yli 200 vuoden ajalta. Tilaa ei ole suuremmin, mutta museon kuuteen huoneeseen on saatu kiehtova tarina menneen ajan sairaanhoitovälineistä. Osa vaikuttaa koomiselta, osa jopa puistattaa.

Nähtävänä on muun muassa Kuppalan-aikaisia sukupuolitautien hoitoon liittyviä sairaalavälineitä. Välinekaapin instrumentit olivat käytössä vielä 1980-luvun puolessavälissä. Välineitä käytettiin sukupuolitautien toteamiseen ja niiden hoitoon. Kaapista löytyy vielä Neosalvarsan-nimistä kuppalääkettä alkuperäisissä ampulleissa.

Yleisin vaiva kuitenkin, mitä Kuppalassa hoidettiin, oli tippuri.

Kolera, tuberkuloosi ja polio olivat aikoinaan vaikeasti hoidettavia sairauksia. Poliopotilaille tarkoitetut hengityslaitteet, kuten rautakeuhkot ja kyrassit, ovat hurjan näköisiä laitteita. Niiden avulla voitiin kuitenkin pelastaa ihmishenkiä ennen poliorokotuksen keksimistä.

Eräs museon erikoisimmista esineistä on vauvankuljetuslaatikko, jossa kätilöt kuljettivat tuberkuloosia sairastavien äitien vastasyntyneet lapset turvaan tartunnalta.

Osa Terveydenhuoltomuseon tiloista on omistettu Heidekenin synnytyssairaalalle. Esillä on Heidekenin huonekaluja, astiastoja, kastemekko ja synnytyksessä käytettyjä instrumentteja, kuten synnytyspihtejä. Nähtävänä on myös lastenneuvolan esineistöä ja äitiyspakkauksia eri vuosikymmeniltä.

Eräs huone on omistettu mielisairaalan potilaille. Pakkopaidat, sidontaremmit ja sähköshokkilaitteet saavat ihon kananlihalle. Hoitomenetelmät olivat kovin erilaisia aikaisemmin.

Lämpimät kylvyt olivat yleisiä hoitomuotoja 1930-luvulle asti. Niillä oli rauhoittava vaikutus potilaaseen. Levottomimmat potilaat kietaistiin hakaneuvoilla suljettaviin lakanoihin, jotta he pysyisivät kylvyssä. Vuodelevossa levottomat potilaat sidottiin remmeillä kiinni.

Masennukseen käytettiin sähköshokkeja. Museossa esillä oleva Siemens-merkkinen sähköshokkilaite otettiin käyttöön Kupittaan sairaalassa 1960-luvun alussa.

Terveydenhuoltomuseossa on aito 1960-luvun leikkaussali. Tekniikan kehitys on ollut niistä ajoista huima. Ennen nykyaikaisia nukutusaineita käytettiin potilaan tainnuttamiseen eetteriä. Nähtävänä on myös iilimatoja, joita käytettiin lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Eräs museon harvinaisuus on hammaslääkärien Eeva ja Matti Purokosken lahjoittama poljettava hammaspora. Hurjalta vaikuttava laite oli käytössä vielä sotavuosien jälkeen 1940-luvulla. Poran maksiminopeus oli 1000 kierrosta minuutissa, kunhan jaksoi polkea riittävän lujaa.

Idea Turun Terveydenhuoltomuseosta syntyi 1970-luvulla, kun henkilökunta alkoi oma-aloitteisesti kerätä talteen vanhentuneena poistettua esineistöä. Hanke eteni kohti toteutusta 1980-luvulla, kun eri puolille varastoidut esineet kerättiin talteen yhteen paikkaan. Sukupuolitautien poliklinikan siirtyessä muualle vapautuneet tilat tulivat Turun Terveydenhuoltomuseon käyttöön. Museo avattiin vuonna 1992.

Museo on avoinna kuukauden viimeisenä maanantaina klo 16–18. Ryhmille avoinna sopimuksen mukaan. Pääsymaksu: aikuiset 5 €, alle 16-v. maksutta, ryhmät 25 €.

TERVEYDENHUOLTOMUSEO

Osoite: Kunnallissairaalantie 20, rakennus 13, Turku.

KARTTA

Lue lisää

Terveydenhuoltoneuvos Anja Sandberg.

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua

LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia

LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus

LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa

LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa

LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys

LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa

LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui

LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle

LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa

LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä

LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä

LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista

LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa

LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus

LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa

LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa

LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista

LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle

LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua

LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta

LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä

LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä

LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo

LUE MYÖS: Ei mennyt niin kuin arkkitehti Carl Ludvig Engel oli suunnitellut – Kauppatorin laitaan tuli ortodoksinen kirkko, ei kaupungintaloa

LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa

LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia

LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa

LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa

LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville

LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta

LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea

LUE MYÖS: Hautakarttapalvelun avulla hautabongari löytää – Turun hautausmaalla lepää merkkihenkilöitä tunnetuista arkkitehdeistä olympiavoittajiin

LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen

LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys

LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin

LUE MYÖS: Vesilaitosmuseo kertoo turkulaisen vesijohtoveden tarinan – on eletty aikoja, kun vesi todella maistui

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.