VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Taustalla Turun tuomiokirkko kohoaa korkeuksiin. Patsaaksi jähmettynyt kenraalikuvernööri Pietari Brahe katsoo kohti Vanhaa Akatemiataloa opinahjon perustamisasiakirja kädessään. Sulkahattuun ja juhlaviin saappaisiin puettu suurmies voi nauttia samalla Turun kaupungin parhaiten hoidetusta puistonäkymästä, Brahenpuistosta.
Kun vielä maisemaan lisätään arkkitehti Charles Bassin suunnittelema empiretalo, nykyinen Åbo Akademin päärakennus, on alue mitä sivistynein paikka – kahvilalle.
Tämän oivalsi aikoinaan myös nuorena miehenä Turkuun saapunut kondiittori Johan Reinhold Lehtinen. Hän perusti kahvilansa Bassin klassismia huokuvan rakennuksen alakertaan. Eipä kulunut aikaakaan, kun Lehtisen kahvilakonditoriasta tuli kaupungin ykköspaikka. Lopulta vaurastunut Lehtinen omisti 1900-luvun alussa koko korttelin.
Paljon oli ehtinyt tapahtua kyseisellä tontilla jo ennen kondiittori Lehtisen saapumista Turkuun.
Nykyisen Åbo Akademin päärakennuksen alueella sijaitseva tontti oli vaakamestari Johan Christian Trappin halussa. Turun palon jälkeen suunnitelmat menivät uusiksi. Uuden sai rakentaa tuhoutuneiden tilalle, mutta sen piti sopia Engelin asemakaavan vaatimuksiin. Kirkon edusta raivattiin puistoksi ja alueen uusilta rakennuksilta vaadittiin arvokasta ulkonäköä.
Trapp antoi suunnittelutyö Charles Bassin tehtäväksi. Uusi pylväin koristelu empiretalo ei ollut pelkästään Trappin perheen koti, vaan sen alakertaan tuli kauppapuoteja. Trapp asui perheineen talossa aina vuoteen 1856, jonka jälkeen se vaihtoi usein omistajaansa. Trapp itsekin palasin toviksi rakennuttamansa talon omistajaksi.
Omistajien vaihtuessa asuintilojen lisäksi rakennuksessa oli useita erilaisia toimijoita. Gustaf Adolf Petreliuksen aikana osa tiloista oli vuokrattu Turun Piirustuskoululle ennen sen siirtymistä juuri valmistuneeseen Turun taidemuseon tiloihin.
Vuonna 1875 rakennuksen Uudenmaankadun kulmaan tuli kondiittori G.F. Engströmin lesken omistama sokerileipomo. Juuri hänen palvelukseen tuli edellä mainittu kondiittori Lehtinen, joka myöhemmin myös osti kahvilatoiminnan itselleen.
Kondiittori Lehtisen taidoista ja hänen tuotteistaan tuli kuuluisia. Leivonnaisia kehtasi tarjota, ei pelkästään kaupungin herrasväelle, vaan myös itse keisarille. Lehtinen perusti maamme ensimmäisen vain naisille tarkoitetun kahvilan, Condori och Dame-Cafeen.
Kun kahvilatoiminta alkoi kukoistaa, Lehtisen jatkosuunnitelmat alkoivat paisua.
Ensin hän osti koko kiinteistön ja naimakaupan kautta Lehtinen omisti jo koko korttelin. Seuraavaksi hän rakensi täysin uuden arkkitehti Helge Ranckenin piirtämän kauppahallin Hämeenkadun varteen. Uuden kunnallisen kauppahallin suosi innosti Lehtistäkin rakentamaan omansa.
Kaikki ei mennyt kuitenkaan suunnitelmien mukaan. Lehtisen omasta kauppahallista tulikin tappiollinen ja lopulta hän meni konkurssin. Uudeksi omistajaksi tuli Littoisten ruukinpatruuna Louis Schnitt, joka myi kaiken eteenpäin. Seuraavaksi omistajaksi tuli Åbo Akademi vuonna 1917.
Lehtisen kahvilan tarina ei ollut vielä ohi konkurssista huolimatta. Toiminta jatkui myöhemmin eri puolella kaupunkia, kunnes Fazer osti yrityksen vuonna 1979 ja yritti vielä kerran elvyttää Lehtisen kahvilatoimintaa, siinä onnistumatta.
Arkkitehti Alexander Nyström suunnitteli Trappin vanhan empiretalon ja kauppahallin Åbo Akademin käyttöön. Muun muassa tyhjäksi jäänyt kauppahalli muutettiin luentosaleiksi. Kun viimeinenkin vuokralainen poistui, koko tontti rakennuksineen vapautui Åbo Akademin käyttöön. Päärakennukseen tuli yliopiston hallinto, kirjasto ja kolme tiedekuntaa. Lopulta vuonna 1978 vanha kauppahallikin purettiin ja sen tilalle tuli parikymmentä vuotta myöhemmin arkkitehtitoimisto Siggen suunnittelema uusi hallintorakennus Gripen.
ÅBO AKADEMIN PÄÄRAKENNUS
Osoite: Tuomiokirkontori 3, Turku.
Vanha kauppahalli.
